Uutinen

Liikenneturva selvitti kesäkuun alussa kerätyllä kyselyllä* suomalaisten ajatuksia korona-ajan liikenteestä. Yli kolmasosa vastanneista kertoo, että korona on saanut miettimään liikkumisen turvallisuutta tavallista enemmän. Osa kokee, että liikenteessä on pandemian takia ollut entistä vaikeampi keskittyä. Joka kymmenes myöntää, että korona on saanut pinnan kiristymään liikenteessä.

On luonnollista, että koronan aiheuttama poikkeustila, siihen sopeutuminen ja läheisistä huolehtiminen koettelee ja aiheuttaa huolta, jopa stressiä. Vaikka stressi ja murhe voi viedä huomiota liikenteen seuraamiselta, kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrässä korona-aika ei juuri näy.

Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan liikenneonnettomuuksissa on tänä vuonna kuollut 101 ja loukkaantunut lähes 2 000 ihmistä. Kuolleita oli kaksi enemmän ja loukkaantuneita lähes 300 vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Korona-aika on näkynyt liikenteessä myös muun muassa kaahaamisen lisääntymisenä.

Turvallisuuden kannalta heikko alkuvuosi

Vuosi 2020 kuitenkin alkoi heikosti. Erityisesti helmi-maaliskuussa liikenteessä menehtyi enemmän ihmisiä kuin viime vuonna. Koronapandemian alku ja Uudenmaan sulkeminen ei heti näkynyt liikennekuolemissa, vaikka liikennemääriä pandemia pudotti reilusti.

Huhtikuussa liikennekuolemien määrä kuitenkin väheni ja koettiin kahden viikon jakso, johon ei ole toistaiseksi tullut yhtään poliisin ilmoittamaa liikennekuolemaa. Myös toukokuussa ja kesäkuussa on ennakkoarvion mukaan tapahtunut vähemmän kuolonkolareita.

Heinäkuun puolessa välissä oli kahtena päivänä peräkkäin, käytännössä yhden vuorokauden sisällä, kahdeksan tieliikenneonnettomuuksissa kuollutta. Päiviä, jolloin tapahtuu vähintään neljä kuolemantapausta tieliikenteessä, on 2010-luvulla ollut keskimäärin viisi vuodessa. Kahdeksan kuollutta yhtenä päivänä on viimeksi ollut joulukuussa 2014.

Lisää kävelyä ja pyöräilyä

Lähes neljä kymmenestä Liikenneturvan kyselyyn vastanneesta kertoi kävelleensä ja pyöräilleensä enemmän koronattomaan aikaan verrattuna. Suuri osa myös uskoi, ettei pyöräilyn ja kävelyn määrä vähene pandemian päätyttyä.

Kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet ovat jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden osalta samalla tasolla edellisvuoden kanssa. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tänä vuonna on tammi-kesäkuussa menehtynyt 11 jalankulkijaa ja 11 polkupyöräilijää. Pyöräilyonnettomuudet tosin tulevat huonosti poliisin tietoon ja sitä kautta viralliseen tilastoon. Vakavasti loukkaantuneiden pyöräilijöiden määrä on sairaalatilastojen perusteella ollut viime vuosina noin viisinkertainen poliisin tietoon tulleisiin tapauksiin verrattuna. Tämän vuoden osalta johtopäätöksiä voidaan tehdä vasta kun sairaalatilastot on saatu käyttöön (noin vuosien 2021 ja 2022 vaihteessa).

*Liikenneturva selvitti suomalaisten ajatuksia koronan vaikutuksista liikkumiseen kyselyllä touko-kesäkuussa 2020. Kantar TNS Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi yhteensä 1003 henkilöä, joista autoilevia oli 82 prosenttia.