Tiedote
Mikkeli

Suomessa tapahtuu vuosittain keskimäärin 1500 hirvikolaria. Näistä viidesosa sattuu Itä-Suomessa: Etelä-Savossa seitsemän prosenttia ja Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa kummassakin kuusi prosenttia. Keskimäärin jokaisessa maakunnassa sattuu siis satakunta hirvionnettomuutta vuosittain.

”Kuten muuallakin Suomessa, Itä-Suomessa on piikki hirvionnettomuuksissa syksyllä syyskuusta joulukuuhun. Vaikka hirvet ovat liikkeellä kaikkina vuorokauden aikoina, vilkkaimmin sarvipäitä näkyy aamu- ja iltahämärässä. Ajallisesti hirvionnettomuudet sijoittuvat alkuiltaan ja iltaan. Noin puolet hirvionnettomuuksista sattuu klo 17-22 välisenä aikana”, Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija Juha Heltimo kertoo.

”Riskialueilla ja -aikoina kuljettajalta kysytään valppautta. Hirvikolarin syntyyn on usein myötävaikuttamassa jokin häiriötekijä kuten näköeste, vastaantulija, huonot sääolot tai kuljettajan ajatusten karkaaminen, mikä vaikeuttaa hirven huomaamista”, yhteyspäällikkö Eini Karvonen Liikenneturvasta toteaa.

Nopeus riskitekijänä hirvieläinonnettomuuksissa

”Yhdeksän kymmenestä henkilövahinkoon johtaneesta hirvieläinonnettomuudesta on ajettu teillä, joilla on vähintään 80 km/h rajoitus. Tilastot eivät kuitenkaan kerro, onko onnettomuushetkellä ajettu rajoitusten mukaisesti”, liikenneturvallisuusasiantuntija Esko Tolvanen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta kertoo.

Ajonopeuden alentaminen antaa lisäaikaa havainnoinnille ja pelivaraa tilanteessa, jossa hirvi ryskää tielle. Matalampi nopeus lieventää myös vammoja kolaritilanteessa. Jos mahdollista, eläintä pitäisi pyrkiä väistämään takapään suuntaan.

”Jos onnettomuuteen joutuu, ensimmäiseksi on pyrittävä ehkäisemään lisäonnettomuuksien synty ja varoittamaan muuta liikennettä”, riistapäällikkö Petri Vartiainen Suomen riistakeskus Etelä-Savosta muistuttaa.

Riistakolarista tulee aina myös ilmoittaa poliisille, kun toisena osapuolena on hirvieläin, villisika tai suurpeto. Ohjeet riistaonnettomuuspaikalla toimimiseen löydät Riistakeskuksen sivuilta.

Silosorkkien syksyiseen menokauteen vaikuttaa rykimä, eli hirvien kiima-aika. Etelä-Savossa asemapaikalleen palaava ambulanssin miehistö kohtasi kaksi hirvisonnia, jotka olivat päättäneet ottaa mittaa toisistaan keskellä tietä. Miten hirven saa väistämään, jos äänimerkkikään ei tepsi? Katso ohjaamosta kuvattu video.

Lisätietoa:

yhteyspäällikkö Eini Karvonen, Liikenneturva, 040 535 8898
liikenneturvallisuusasiantuntija Esko Tolvanen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 0295 026 769
riistapäällikkö Petri Vartiainen, Suomen riistakeskus Etelä-Savo, 029 431 2211
Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija Juha Heltimo, 050 369 4604

Tagit: 
Hirvet, hirvionnettomuudet