Tiedote
Kävely ja pyöräily
Autoilu
Moottoripyöräily
Pyöräily
Mopoilu
Raskas liikenne
Valtakunnallinen

Liikenneturva kysyi suomalaisilta, millaiseksi he kokevat liikenteen sanattoman viestinnän sävyn. Joka kuudes koki sävyn pääosin neutraalina ja joka kuudes pääosin myönteisenä. Joka viides koki sanattoman viestinnän sävyn yhtä usein myönteisenä kuin kielteisenäkin. Suurin osa, eli yli kolmannes koki sävyn kuitenkin pääosin negatiivisena.

Liikenneturvan suunnittelija, psykologi Jyrki Kaistinen selventää, että negatiiviset kokemukset jäävät useimmiten mieleen voimakkaammin kuin positiiviset tai neutraalit.

”Negatiiviset kokemukset poikkeavat totutusta ja tutusta liikenteen arjen kulusta. Ne koetaan voimakkaina ja ne jäävät pidemmäksi ajaksi mieleen kuin vaikka kiitetyksi tuleminen tai tilan saaminen. Jos aamun työmatkalla on yksi kielteinen kokemus, värittää se fiilistä koko matkasta”, Kaistinen kuvailee.

Myös ihmisten etäisyys liikenteessä voi aiheuttaa tulkintavirheitä.

”Vuorovaikutustilanteissa ihmiset päättelevät hyvin paljon viestinnän sävystä kasvojen perusteella. Näin on myös liikenteessä. Autoillessa suurin osa eleistä, ilmeistä, lauseista ja äännähdyksistä jää peltikuoren taa näkymättömiin. Kun viestinnän sisällön tulkintaa näin haastetaan, toisiin liikkujiin päädytään liittämään ominaisuuksia, joista ei voi oikeasti olla mitään tietoa. Inhimillisestä virheestä johtuva kömmähdys voi siten näyttäytyä piittaamattomuutena tai tahallisena tekona”, Kaistinen kertoo.

Liikenne käy hermoille, jos sen antaa käydä

Liikenteen viestintäkeinot ovat rajallisia ja tilanteet nopeasti ohi. Myös liikenteessä tunteet voivat ohjata toimintaa ja kuljettajan mieliala vaikuttaa niin ajotapaan kuin riskinottoon. Negatiivisilla tunnetiloilla on useammin kielteisiä seurauksia, kun taas myönteinen tai neutraali mieli liikenteessä johtaa usein joustavaan ja turvallisempaan käyttäytymiseen.

Liikenneturva kysyi kesällä suomalaisilta, saavatko muut tienkäyttäjät menettämään hermot tai suuttumaan liikenteessä. Usein tai joskus hikeentymisen kanssakulkijoihin myönsi 64 prosenttia vastanneista.

”Ärsyyntymistä liikenteessä aiheuttavat tyypillisesti sekä liikenteen sujuvuutta hidastavat tekijät että turvallisuutta vaarantavat tekijät. Suuttuneena ärtymystä osoitetaan esimerkiksi pyrkimällä tilanteesta pois ohittamalla, lisäämällä nopeutta, jarruttelemalla ja kiihdyttämällä”, Kaistinen kuvailee.

Lähes kolmannes toisiin tienkäyttäjiin hermostuneista kertoi Liikenneturvan kyselyssä, että hermojen menetys on johtanut toimintaan, joka on myöhemmin hävettänyt.

”Sille, että tunteet heräävät, ei aina voi mitään. Tunnekuohussa on kuitenkin hillittävä itsensä niin, ettei aggressio vaikuta liikenteessä toimimiseen ja vaaranna muita. Kiukunpuuska laantuu nopeasti, jos siihen ei jää vellomaan. Liikkumalla fiksusti ja ennakoiden onnistuu myös useimmiten välttämään ärsytystä mahdollisesti aiheuttavat tilanteet”, Kaistinen toteaa.

Kolme vinkkiä liikenteen joulumieleen:

  • Rauhoitu. Jos pulssi kohoaa, vedä syvään henkeä ja pakota itsesi rauhoittumaan. Jos mieli kuohuu, älä lähde ajamaan.
  • Kulje ennakoiden ja näytä ajoissa ja selkeästi aikeesi. Muista kelivara.
  • Ota toiset huomioon. Toisten huomiointi on tahdosta kiinni ja toteutus sarja pieniä tekoja: vilkun käyttöä, tien antamista tarvittaessa, asiallisia tilannenopeuksia ja ylipäätään sääntöjen noudattamista.

 

Kiinnostaako tietää lisää ihmisten käyttäytymisestä liikenteessä? Kuuntele Liikenneturvan ja Radio Novan podcast Kaistapäät, jonka kuusiosaisessa tuotannossa pureudutaan teemaan tarkemmin. Hyvää sisältöä vaikka joulun automatkalle.

*Liikenneturva selvitti liikenteen sanattoman viestinnän sävyä kyselytutkimuksella touko-kesäkuun vaihteessa 2019. Tutkimuksen toteutti Liikenneturvan toimeksiannosta Kantar Oy ja siihen vastasi yhteensä 1082 vastaajaa, joista autoilevia oli 78 prosenttia.

Tagit: 
kaistapäät, näeihminen