Tiedote
Autoilu, Moottoripyöräily, Mopoautoilu, Mopoilu, Raskas liikenne
Valtakunnallinen

Liikenneturva kysyi viime vuoden joulukuussa* autoilevilta juhlien jälkeisten aamujen ajoista. Kaksi viidestä kuljettajasta oli edes joskus ajanut aikaisin aamulla, vaikka edellisenä iltana on juotu useampi annos alkoholia. Puolet heistä koki, että ajoon ei olisi pitänyt lähteä.

”Näin korona-aikana juhlaliikenne on todennäköisesti maltillisempaa ja keskittyy olohuoneen ja keittiön väliseen trafiikkiin. Vaikka osallistuminen illanviettoon tapahtuu virtuaalisesti kotosohvalta käsin, kannattaa seuraavan aamun menot ottaa huomioon. Jos juhlaan kuuluu terästettyjä juomia, voi se vaikuttaa vielä seuraavana aamuna. Liian varhain ei pidä lähteä liikenteeseen ainakaan kuljettajana. Promillet eivät katoa muutaman tunnin unilla mihinkään”, painottaa Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen.

Ei tippa tapa, mutta ajokykyyn se voi vaikuttaa

Liikenneturvan kyselyssä kuljettajilta kysyttiin alkoholin vaikutuksesta ajokykyyn. Joka kymmenes kuljettaja oli sitä mieltä, että alkoholi vaikuttaa ajokykyyn vasta silloin, kun rattijuopumusraja ylittyy.

”Onneksi valtaosalla on haisu totuudesta. Ajokyky ei kuitenkaan tunne rattijuopumusrajoja, eli jo pienempikin veren alkoholipitoisuus huonontaa ajokykyä ja nostaa onnettomuuteen joutumisen todennäköisyyttä. Myös niin kutsuttu dagen efter -tila vaikuttaa ajokykyyn, vaikka alkoholia ei enää veressä olisikaan. Lähes kaikki tunnistavat kokemuksen, kun on hieman väsynyt ja jäykkä, eikä reaktiot tai huomiokyky ole parhaimmillaan. Silloin ei kannata tarttua rattiinkaan”, Heiskanen muistuttaa.

Pesäerossa on monella vielä tekemistä. Liikenneturvan kevään selvityksessä** kysyttiin autoilevien ajamisesta alkoholin vaikutuksen alaisena. Hieman alle kymmenen prosenttia kuljettajista kertoi, että on joskus tai usein ajanut autolla, vaikka on epäillyt, että alkoholia on nautittu niin, että rattijuopumusrajakin ylittyy.

”Näistä moni voi olla seurausta valinnoista, joita ei selvin päin tekisi. Tuurirattijuoppouden ehkäisyyn voimme me kaikki vaikuttaa. Jos kaveri on lähdössä ajamaan, vaikka kunto ei sitä sallisi, on asiaan puututtava rohkeasti ja otettava tarvittaessa avaimet häneltä pois. Kaverikin varmasti kiittää tästä viimeistään seuraavana päivänä”, Heiskanen kannustaa.

*Liikenneturvan kyselytutkimuksen toteutti Liikenneturvan toimeksiannosta Kantar TNS Oy joulukuussa 2019. Siihen vastasi yhteensä 1000 henkilöä, joista autoilevia oli 817.

**Liikenneturva selvitti 15 vuotta täyttäneen väestön tietoisuutta liikennesäännöistä helmikuussa 2020. Kantar TNS Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi yhteensä 1060 henkilöä, joista autoilevia oli 82 prosenttia.

Tagit: 
rattijuopumus