Tiedote
Valtakunnallinen

Liikenneturva seurasi kesällä 2017 muutamia stop-merkillä varustettuja risteyksiä yhteensä yhdeksällä paikkakunnalla ympäri Suomen. Noin kolmannes (36 %) kuljettajista ajoi pysähtymättä stop-merkin ohi.

"Tulos on kyllä hätkähdyttävä. Tietämättömyydestä ei voi olla kyse, sillä lapsikin tietää, mitä stop-merkki tarkoittaa", puuskahtaa Liikenneturvan yhteyspäällikkö Marko Nieminen.

"Stop-merkki velvoittaa pysäyttämään ja väistämään risteyksen muuta, etuajo-oikeutetusta suunnasta tulevaa liikennettä. Osassa stop-merkillisistä risteyksistä on pysähtymisen paikka merkitty pysäytysviivalla. Jos pysäytysviivaa ei ole, on tärkeää, että kuljettaja pysähtyy paikkaan, josta on mahdollisimman hyvä näkyvyys kaikkiin olennaisiin suuntiin. Ja pysäyttäminen tarkoittaa siis sitä, ettei auto liiku yhtään", Nieminen kertaa.

Stop-merkki kertoo hankalasta risteyksestä

Stop-merkki ei korista tienvierustaa turhan päiten. Stop-merkkiä käytetään usein risteyksissä, joissa on syytä olla tarkempana. Syynä tähän voi olla huono näkemä, väistettävän liikenteen suuri määrä tai eri tekijöiden yhdistelmä. Stop-merkki voi kertoa myös siitä, että risteyksessä tai liittymässä on sattunut paljon onnettomuuksia tai vaaratilanteita, joita merkin velvoittamalla pysähtymisellä pyritään ehkäisemään.

"Stop-merkillä varmistetaan, että kuljettaja pysähtyy ennen risteystä, jotta vaarallisessa paikassa ei ajettaisi etuajo-oikeutettua tietä ajavan eteen. Pysähtymättä jättäminen käy liian kovin panoksin pelattavasta arpapelistä. Merkki tulisikin ottaa vakavasti ja vähintään yhtä voimakkaana signaalina kuin punainen valo", Nieminen painottaa.

Nieminen pitää selvänä sitä, että syy stop-merkin noudattamatta jättämiseen löytyy ratin ja penkin välistä. Jos stop-merkki jää huomaamatta, ei vika todennäköisesti ole merkin huonossa sijoittelussa, vaan kenties siinä, että kuljettaja keskittyy johonkin muuhun kuin liikenteeseen, esimerkiksi kännykkäänsä. Myös väärä tilannenopeus voi nostaa kynnystä pysähtymiseen. Jos nopeus on esimerkiksi 40 km/h 30 km/h sijasta, täyden stopin voidaan kokea hidastavan matkantekoa liikaa ja päädytään vain hieman jarruttelemaan.

"Pysähtymishaluja stop-merkillä voi vähentää myös tuttu reitti ja tunne tilanteen vaarattomuudesta. Monella kyse voi olla myös silkasta liikennesäännöistä piittaamattomuudesta", Nieminen suomii.

Tarkkailut tehtiin yhdeksällä paikkakunnalla: Mikkelissä, Jyväskylässä, Kouvolassa Helsingissä, Ylöjärvellä, Hämeenlinnassa, Joensuussa, Oulussa ja Turussa yhdessä tarkkailupaikassa paikkakuntaa kohden. Yhteensä havaintoja tehtiin 4081. Liikenneturva ei julkaise paikkakuntakohtaisia tuloksia.

Tagit: 
liikennemerkit