Tiedote
Raskas liikenne
Valtakunnallinen

Monen onnettomuuden taustalla on inhimillinen havaintovirhe: kuljettaja ei ole nähnyt lähestyvää kävelijää, pyöräilijää tai muuta liikkujaa - tai on havainnut tämän liian myöhään. Henkilöautoilla ajaville on tuttu auton etupilarin peittämä kuollut kulma. Kuorma-autoissa ja muissa isommissa ajoneuvoissa katve ulottuu myös suoraan ajoneuvon eteen. Etäisyys vaikuttaa myös takana: ohjaamosta ei näe aivan yhdistelmän taakse hivuttautuneita ajoneuvoja tai ihmisiä. Katveeseen jää myös ajoneuvon oikea sivu ja etukulma, mikä lisää riskejä etenkin oikealle kääntyessä. Liikenneturvan video näyttää, miten herkästi ihminen tai auto katoaa katveeseen.

”Jos raskaan kaluston kuljettamisesta ei ole kokemusta, monella voi olla se ajatus, että korkealta ohjaamosta näkee hyvin, ja katveet voivat tulla yllätyksenä. Ohjaamosta on hyvät näkymät, mutta ei ihan kaikkialle. Esimerkiksi jos et itse näe kuljettajaa, hänkään ei todennäköisesti näe sinua”, selventää Liikenneturvan koulutusohjaaja Toni Vuoristo.

”Katveet edellyttävät kuljettajalta erityistä tarkkaavaisuutta kaistaa vaihdettaessa, oikealle käännyttäessä, liikkeelle lähdettäessä​ sekä peruutettaessa. Etenkin taajamissa onnettomuuksia ehkäistään tarkkailemalla aktiivisesti ympäristöä ja ennakoimalla muiden tienkäyttäjien toimintaa. Sekä luonnollisesti toimimalla ennakoitavasti itsekin”, Vuoristo tiivistää.

Havainnointi keskeistä kuljettajien koulutuksessa – apua myös ajoneuvotekniikasta

Liikenteessä liikkuminen vaati jatkuvaa havaintojen tekoa. Jotta informaatio olisi riittävä, kuljettajan on pystyttävä luomaan mieleensä kuva ajoneuvon ympäristöstä kokonaisuutena.

”Kuljettajien koulutuksessa korostetaankin sekä havaintojen tekemisen tärkeyttä että kuljettajan oman havainnointikyvyn ylläpidon tärkeyttä. Kuolleet kulmat ja katvealueet ovat jatkuvasti esillä myös ammattikuljettajien jatkokoulutuksissa”, painottaa Rahtarit ry:n puheenjohtaja Timo Kima.

”Ajoneuvon rakenteet ja jopa kuljettajien itse tekemät näkemäesteet, kuten erilaiset kilvet, kyltit, viirit sekä tasot haittaavat luotettavien havaintojen tekoa. Ajoneuvojen peilivarustus on kehittynyt vuosien mittaan, mutta täyden hyödyn niistä saa vasta kun peilit ovat oikein säädetyt ja puhtaat. Myös kasvaneet yhdistelmäpituudet tuovat lisää haastetta kuljettajille. Kun ajoneuvot liikkuvat mitoitukseltaan ahtaissa liikenneympäristöissä, tulee havainnoitavia alueita lisää ja riski havaintovirheille kasvaa”, Kima luettelee.

Kuljettajan havainnointia voidaan parantaa myös ajoneuvotekniikalla. Liikenneturva, Auto- ja kuljetusalojen liitto AKT ja Rahtarit ry selvittivät kyselyllä* ammattikuljettajien kokemuksia kuljettajaa avustavista järjestelmistä. Suhtautuminen kamerajärjestelmiin oli myönteistä, vaikka vain hyvin harvoilla oli niitä työajoneuvoissaan: 360-asteen kamerajärjestelmä oli viidellä prosentilla ja kuolleen kulman varoitusjärjestelmää kahdeksalla.

Lähes seitsemän kymmenestä kuitenkin toivoi kuolleen kulman varoitinta autoonsa ja yli puolet 360-asteen kameraa. Kamerajärjestelmistä koettiin olevan hyötyä muiden tienkäyttäjien ja eritoten kävelijöiden ja pyöräilijöiden havainnoinnissa.

Lisätietoja

koulutusohjaaja Toni Vuoristo, Liikenneturva, 020 7282 349
puheenjohtaja Timo Kima, Rahtarit ry, 0400 500 900

*Ammattikuljettajille suunnattuun kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 1039 kuljettajaa. Suurin osa vastaajista oli kuorma-auton tai linja-auton kuljettajia. Liikenneturva toteutti sähköisen kyselyn loppukesästä 2018 yhdessä Auto- ja kuljetusalojen Liitto AKT:n ja Rahtarit ry:n kanssa.

Tagit: 
kuolleet kulmat, ajoneuvoyhdistelmä