Lausunto

Lausuntopyyntönne nro LVM/1522/13/2013, 7.11.2013

Lausunto selvitysmiehen raportista "Tieliikenteen turvallisuustoiminnan työnjako"

Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoa selvitysmies Matti Roineen laatimasta raportista. Roineen tehtävänä oli selvittää Liikenneturvan ohjaus- ja hallintomallia sekä tieliikenteen turvallisuutta koskevan tiedotus-, valistus- ja tutkimustoiminnan työnjakoa liikennehallinnossa.

Liikenneturva kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa lausunnossaan seuraavaa:

Liikenneturvan näkemys selvitysmiehen suosituksista

  1. Liikenneturvaa voidaan kehittää parhaiten nykyisen hallintomallin pohjalta.  Valtakunnallinen keskusjärjestö antaa tehokkaamman ja joustavamman rakenteen  kuin valtion osakeyhtiö. Järjestömalli on taloudellisesti järkevä, ja sitä voidaan  hoitaa kevyellä hallinnolla. Yhtiömallin jatkoselvittelyä emme pidä tarpeellisena.
  2. Organisaatiomuotona julkioikeudellinen yhdistys ja siihen liittyen  viranomaisvalvonta ja -ohjaus tukevat yhteiskunnallisen tehtävän hoitamista.  Toiminnan ohjausta on syytä arvioida tarkemmin liikennevakuutuslain  kokonaisuudistuksen yhteydessä. On tärkeää varmistaa, että liikennevakuutukseen  sidottu rahoituksen lähde säilyy jatkossakin. Liikenneturvan toiminnan julkiselle  ohjaukselle on useita vaihtoehtoja. Viranomaistehtäviä on  liikenneturvallisuusmaksun keräämisessä, sen jakamisessa turvallisuustyöhön,  Liikenneturvan hallitustyössä ja toiminnan ohjauksessa.
  3. Itsenäisenä organisaationa Liikenneturvalla tulee jatkossakin olla oikeus  itsenäiseen viestintään ja alaa koskevaan tiedon käsittelyyn. Usean toimijan  yhteisissä kampanjoissa ja yhteisissä tutkimuksissa koordinointivastuusta sovitaan  erikseen.
  4. Tilastokeskus on Suomen tilastoviranomainen. Tieliikenteen  onnettomuustilastoinnissa ei ole syytä pyrkiä muuttamaan tätä tilannetta.  Liikenneturva on yksi tilastojen käyttäjä muiden joukossa. Liikenneturva tukee  alalla avoimen datan käyttömahdollisuuksia. Myös tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinta ja vakuutusyhtiöiden tilastot luovat omalta osaltaan  erittäin tärkeän tietopohjan onnettomuuksista ja turvallisuutta parantavista  keinoista. Tutkijalautakuntatyön jatkaminen ja kehittäminen on edelleen  tarpeellista.
  5. Liikenneturvan toiminnan on tärkeää levittäytyä laajalle koko maassa, lähelle  ihmisiä. Toiminnan keskittäminen heikentäisi alue- ja paikallistyötä. Liikenneturvan  nykyinen hajautettu organisaatio ja aluetyön jakautuminen sopivat hyvin yhteen  muiden alueellisten toimijoiden kanssa ja näin pystytään osallistumaan myös  kuntien liikenneturvallisuustyöhön.
  6. Kaikkia alan nykyisiä toimijoita tarvitaan. Liikenneturva ei näe alan yhteistyössä  sellaisia kitkakohtia, joita ei voitaisi avoimella tietojen vaihdolla selvittää.

Perusteluja Liikenneturvan kannanottoihin

Liikenneturvan tehtävä

Liikenneturva on valtakunnallinen keskusjärjestö, jolla on alueellista toimintaa  kattavasti koko Suomessa. Runsas ja monipuolinen jäsenpohja levittää työn  näkyvyyttä, ja julkisella ohjauksella varmistetaan yhteiskunnan vastuullinen rooli  kansalaisten turvallisuudesta. Laaja jäsenpohja vahvistaa yhteistä sitoutumista  liikenneturvallisuustyöhön ja toisaalta antaa kansalaisyhteiskunnalle keinon saada  äänensä kuulumaan liikenneturvallisuuskeskustelussa.

Liikenneturvan jäsenyhteisöt edustavat kaikkia tieliikenteen kulkumuotoja  (jalankulkijat, pyöräilijät, motoristit, autoilijat) ja yhtä hyvin yksityistä liikkujaa kuin  ammattilaistakin.

Turvallisen liikkumisen perusta luodaan elinikäisellä liikennekasvatuksella ja  luotettavalla viestinnällä tuetaan turvallisia valintoja. Työmme perustuu tiedon  lisäämiseen, suostutteluun ja kasvatukseen. Liikenneturva vaikuttaa kansalaisten  arvoihin, asenteisiin ja liikennekäyttäytymiseen sekä turvallisuuden arvostuksen  parantamiseen yhteiskunnassa. Liikenneturvan ydinosaamista ovat ihmisen roolin  ymmärtäminen ja puolustaminen liikkumisen turvallisuutta koskevissa ratkaisuissa.  Asiantuntemus ja työn laatu perustuvat tutkimus- ja tilastotietoon.

Liikenneturva on tunnettu luotettavana, joustavana ja yhteistyötä arvostavana  kumppanina, joka tekee yhteistyötä yli hallinto- ja intressirajojen. Aktivoimme ja  osallistamme yhteisöjä, yrityksiä ja yksilöitä ottamaan turvallisuuden edistämisen  osaksi omaa toimintaansa. Vapaaehtoiseen liikenneturvallisuustyöhön  kannustaminen tapahtuu kohtaamalla tuhansia ihmisiä tapahtumissa, tempauksissa  ja teemapäivillä sekä sosiaalisessa mediassa.

Liikenneturva on sillanrakentajan roolissa viranomaisten ja kansalaisten välillä.  Autamme kansalaisia ja kansalaisjärjestöjä siinä, että heidän  liikenneturvallisuusasiansa tulee kuulluksi. Tuemme myös viranomaisia vahvistamalla  lainsäädännön hyväksyttävyyttä tuomalla esiin perusteluja kansalaisille.

Henkilöresurssit

Liikenneturva pystyy pienellä vakituisella henkilömäärällä tehokkaaseen ja  monipuoliseen toimintaan hyödyntäen aluetyössä laajaa kouluttajaverkostoaan.  Koulutusmallit sekä kampanjat suunnitellaan koordinoidusti keskustoimistossa.  Alueen työntekijät keskittyvät alue- ja kuntayhteistyöhön sekä vapaaehtoisten  toimijoiden palvelemiseen.

Liikenneturva on asiantuntijaorganisaatio, jossa henkilöstön työvoimakustannuksiin  käytetään noin puolet tuloista. Liikenneturvan asiantuntijoiden monipuolisesta  koulutuspohjasta saadaan laaja ymmärrys erilaisista tieliikenteen turvallisuuteen  vaikuttavista ilmiöistä. Osallistumme myös pohjoismaisella ja eurooppalaisella tasolla  liikenneturvallisuustyöhön, mistä saamme kokemuksia kansalliselle työllemme.

Liikenneturvan toiminta ulottuu koko maahan 12 toimipisteen kautta. Liikenneturvan  palveluksessa on 46 työntekijää. Lisäksi käytettävissä on lähes sata vapaaehtoista,  sivutoimista kouluttajaa, jotka toimivat paikallisten toimipisteiden alaisuudessa.  Kymmenessä vuodessa Liikenneturvan toimintaa on määrätietoisesti tehostettu ja  henkilömäärä on vähentynyt lähes 20 prosentilla.

Yhteistyötä koko maassa

Liikenneturvan tärkeimmät yhteistyötahot ovat sen jäsenyhteisöt  valtakunnallisesti ja paikallisesti. Liikenneturva on kumppanina eri hallinnonaloille,  erityisesti LVM, OKM, SM, STM, Puolustusvoimat sekä useat virastot.  Aluehallinnossa kiinteimmin yhteistyötä tehdään ELY- ja AVI -alueilla ja  poliisilaitosten kanssa. Kunnat ovat merkittävä paikallistason kumppani.

Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa liikennepoliittisista linjauksista ja ohjaa  hallinnonalan toimijoita.  Liikennehallinnon virastot kehittävät omia vastuullisia ja  vaativia viranomaistehtäviään. Liikenneturvalla on keskusjärjestönä mahdollista  tukea viranomaistoimintaa luontevilla yhteyksillä järjestöihin, kansalaisiin ja mediaan.

Alueellinen ja paikallinen liikenneturvallisuustyö on tavoitteiden saavuttamiseksi  tärkeää. Liikenneturvan alueelliset toimipisteet tekevät kiinteää yhteistyötä  elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) kanssa sekä aluehallintovirastojen  (AVI) kanssa.

Alueellista liikenneturvallisuustyötä ohjaa ELY- Keskusten vetämä alueellinen  poikkihallinnollinen liikenneturvallisuusryhmä, jonka tehtävänä on valtakunnallisten  tavoitteiden jalkauttaminen aluetasolla, kuntien liikenneturvallisuustyön tukeminen  ja eri tahojen toiminnan yhteensovittaminen. Liikenneturva on kaikilla alueilla  mukana yhteistyössä.

Liikenneturvaa pidetään keskeisenä toimijana ja tiedontuottajana kunnallisessa  työssä. Liikenneturva kouluttaa kunnan toiveiden mukaisesti hallintokuntien  henkilöstöä (neuvola, päivähoito, koulutoimi, nuoriso, iäkästoiminnat), antaa  työpaikkojen työliikenneturvallisuuskoulutusta ja aktivoi järjestämään tapahtumia ja  viestintää.

Liikenneturvan viestintä, valistus ja koulutus

Liikenneturva kampanjoi ja viestii ajankohtaisista asioista sekä reagoi nopeasti  esille tuleviin turvallisuusaiheisiin. Liikennekasvatus- ja valistustyö tavoittaa  ihmisiä vauvasta vaariin. Kehitämme koulutusmalleja ja aineistoja niin suoraan  kansalaisille kuin ammattikäyttöönkin.

Liikenneturvan viestintä pohjautuu tutkittuun tietoon. Se on luonteeltaan  suostuttelevaa ja keskustelua herättävää. Parannamme liikenneturvallisuutta  vaikuttamalla ihmisten liikennekäyttäytymiseen. Tuomme esiin liikenteen  ongelmakohtia, lisäämme tietoisuutta, tuemme turvallista liikennekäyttäytymistä ja  luomme sosiaalista painetta, joka ennaltaehkäisee riskikäyttäytymistä liikenteessä.  Viestintä tukee osaltaan elinikäistä liikennekasvatusta.

Paikallisuus, kohderyhmän tunteminen, henkilökohtaisuus, pitkäjänteisyys ja  vaikuttavuuden seuranta ovat viestintämme avainsanoja. Viestintä- ja  koulutusorganisaationa toimimme kansalaisten ja viranomaisten välissä helposti  lähestyttävänä ja luotettavana tahona.

Liikenneturvan viestintää ohjaa vuosikelloajattelu. Etsimme otollisimmat ajat viestiä  ajankohtaisista turvallisuutta edistävistä aiheista. Käytämme hyväksi myös eri  kohderyhmien herkkyyskausia. Viestintäkanavia käytetään sekä valtakunnallisesti  että alueellisesti. Vuorovaikutteinen ja osallistava viestintä sosiaalisessa mediassa  toteutuu mm. Facebook, Twitter ja Youtube -kanavien kautta. Myös eri tapahtumat,  tempaukset ja läsnäolo ovat merkittävä osa viestintäämme. 

Liikenneturvan pieni koko on viestinnässä vahvuus. Reagoimme nopeasti  ajankohtaisiin tapahtumiin ja vastaamme kansalaisten ja median tiedon tarpeisiin  ketterästi. Toimintamallimme tuottaa vuodessa lähes 1000 toimittajakontaktia.  Paikallisuus tuo viestinnälle lisäarvoa ja näkyvyyttä. Viestimme toistetaan ja  sovitetaan eri alueiden tarpeisiin palvellen paikallisradioita ja muita medioita.

Kampanjointimme on suunnitelmallista, säännöllistä, pitkäjänteistä ja  kustannustehokasta. Seuraamme kansainvälisiä sosiaalinen markkinoinnin malleja,  kuten CAST:iä, jossa keskeistä on kohteena olevien asiakkaiden ja ongelmien  mahdollisimman tarkka analysointi. Kampanjointia kohdistetaan tällöin ongelman ja  asiakkaiden tarpeiden mukaan. Sosiaalisen markkinointi perustuu siihen, että  yksilöille tarjotaan vaihtoehtoinen toimintamalli.

Kampanjoinnin pitkän aikavälin tavoite on asenteiden muokkaaminen ja  käyttäytymisen muutos. Lyhyen aikavälin tavoitteena on huomion herättäminen ja  keskustelu. Näin määriteltyä tavoitetta voidaan arvioida mm. huomioarvojen  perusteella. Kampanjointi hyödyntää vahvaa paikallista läsnäoloamme esimerkiksi  tapahtumien muodossa.

Koko viestintätoimintamme tukee vapaaehtoista liikenneturvallisuustyötä. Euroopan  komission rahoittama VAMOS-hanke (Volunteers always on the move for better road  safety in Europe) on arvioinut, että yhden euron panostus vapaaehtoiseen  liikenneturvallisuustyöhön tuottaa 3-5 euron turvallisuushyödyn alueesta ja maasta  riippuen.

Osallistumme myös liikenneturvallisuusviestinnän koordinaatioryhmään ja  verkostoon ja moniin yhteistyöviestintähankkeisiin, kuten viranomaisvetoiseen  Eläköön - kampanjaan. Kansalaisyhteiskuntaa ja järjestöjä taas motivoidaan  liikenneturvallisuustyöhön olemalla mukana kampanjoissa, kuten Tapaturmapäivä,  Auton päivä, Auton vapaapäivä, Liikenneraittiuspäivä, Vanhusten viikko, Koulujen  liikenneturvallisuusviikko, Rengasratsiat ja lukuisissa muissa yhteiskampanjoissa.

Valistustyö on myös koulutusta ja kasvatusta. Liikenneturvan toiminnassa näkyy  elinikäinen oppiminen. Eri kohderyhmien turvallista liikkumista tuetaan perheen,  lähipiirin ja yhteisöjen kautta.

Tarjoamme perheille ja päivähoidon ammattilaisille aineistoja ja toimintamalleja  lasten liikennekasvatukseen. Opettajien täydennyskoulutus on ollut tärkeä osa  toimintaamme jo usean vuoden ajan. Nuoria tuemme vastuulliseen liikennekäyttäytymiseen muun muassa vertaistoiminnan kautta. Yksi  kärkihankkeemme on Särmänä liikenteessä -yhteistyö, jossa Puolustusvoimien ja  Sotilaskotiliiton kanssa tavoittamme vuosittain yli 20 000 varusmiestä. Iäkkäille  tarjoamme tukea turvallisen ajoneuvon hankintaan ja oman ajoterveyden arviointiin.

Kuljettajien jatkokoulutuksessa Liikenneturvan toimintamalli on perehdyttää eri  organisaatioiden kouluttajia antamaan ennakoivan ajon koulutusta.  Liikenneturva  siis näyttää tietä ja ohjaa Suomessa tapahtuvaa kuljettajakoulutusta. Tämän vuoden  aikana koulutuksiimme on osallistunut ihmisiä ainakin seuraavista paikoista: poliisi,  pelastuslaitos, Rajavartiolaitos, Puolustusvoimat, auto- ja moottoripyöräalan  harrastekerhot (esim. Porsche), SF – Caravan, koulutusyritykset (erityisesti  ammattipätevyyskoulutusta tarjoavat), autokoulut, aikuiskoulutuskeskukset ja  ammattioppilaitokset.

Liikenneonnettomuuksien tilastointi

Liikenneturva tekee tilastokatsauksia ja -analyysejä oman toimintansa tarpeisiin. Myös alan viranomaiset ja monet yhteistyökumppanit pyytävät Liikenneturvalta säännöllisesti tilastojen pohjalta tehtyjä kuvauksia. Liikenneturva tukee avoimen  datan käyttömahdollisuuksia.

Liikenneturva ei itse tuota onnettomuustilastoaineistoja. Sen sijaan Liikenneturva hyödyntää laajasti monia tilastoaineistoja liikenneturvallisuustilanteen seuraamiseksi  sekä viestintä- ja koulutusmateriaalin tuottamiseen.

Liikenneturva on tilastoinnin osalta palveluorganisaatio, joka tuottaa tilastoista  valmiita vastauksia tilastokysymyksiin. Liikenneturvalle esitetyt tietopyynnöt  hoidetaan nopeasti ja tilastoihin liitetään selkeä kuvaus. Näin saadaan tieliikenteen  turvallisuudelle enemmän näkyvyyttä. Tilastopalvelu vastaa hyvin oman toiminnan  tarpeisiin ja Liikenneturvalla on tässä aiheessa myös vakiintunut asema  asiantuntijana niin tiedotusvälineiden kuin myös viranomaisten suuntaan.

Tilastoyhteistyötä

Liikenneturvalla on pitkäaikainen yhteistyösuhde Tilastokeskuksen ja poliisin kanssa  poliisin ilmoittamiin onnettomuuksiin perustuvan tilastoaineiston hyödyntämisessä.

Liikenneturva aloitti ensimmäisenä pelastuslaitosten Pronto - tietojärjestelmän  käytön liikenneturvallisuuden kehityksen seurannassa ja teki myös Pelastusopistolle  kehittämisehdotuksia, jotka on toteutettu Prontoon. Näin voidaan seurata erityisesti  tieliikenteessä tapahtuvien vakavien vammautumisten määrän muutoksia, tietoa,  jota ei yhä muualta saakaan.

Liikenneturvan viestinnän ja koulutuksen suunnittelussa ja materiaaleissa käytetään  laajasti myös tutkijalautakunta-aineistoa hyvässä yhteistyössä VALTin kanssa.  Liikenneviraston onnettomuusaineistosta käytetään tieverkon tietoja,  onnettomuuspaikkatietoja tai kun on tarve käyttää vain omaisuusvahinkoon  johtaneita onnettomuustietoja. 

Tilastoyhteistyötä Liikenneturva tekee kansainvälisesti mm. WHO:n, ETSC:n ja NVF:n  kanssa tuottamalla suomalaisia tilastotietoja näiden kansainvälisiin tilastoihin.

Liikenneturva on jo vuosia tuottanut yhdessä Tilastokeskuksen kanssa Suomen  tieliikenneonnettomuudet vuosikirjan sekä mahdollistanut sen ilmaisen jakamisen  sähköisessä muodossa Liikenneturvan verkkosivuilla.

Liikenneturvan toiminnan kannalta onnettomuustilastot ovat tärkeässä osassa lähes  kaikessa viestinnässä. Eri laajuisia tietopalveluja eri kanaviin tuotetaan päivittäin mm.  eri tiedotusvälineille, viranomaisille, verkkosivuille sekä sosiaaliseen mediaan.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Laki Liikenneturvasta rajaa Liikenneturvan tutkimus- ja kehittämistoiminnan omaa  toimintaa palvelevaksi tutkimukseksi. Tässä raamissa nykyinen toiminnan taso on  riittävä edellyttäen, että alan yhteistyö on sujuvaa ja huomioi myös Liikenneturvan  osallisuuden ja tarpeet.  Liikenneturvan tiedontuotanto tuo esille erityisesti  liikennekäyttäytymisen ilmiöitä. Tietoa kerätään myös Liikenneturvan toiminnan  tuloksellisuuden arviointiin.

Taustatutkimus on tärkeää, kun viestinnän ja koulutuksen keinoilla suostutellaan  ihmisiä omaksumaan turvallinen tapa toimia liikenteessä. Tällöin on tunnettava  käytöksen taustalla olevat syyt sekä vaikutusmekanismit.

Tiedon tuottaminen perustuu toisaalta omaan tiedon keruuseen mm.  kyselytutkimusten tai seurantatutkimusten avulla ja toisaalta alan kirjallisuuden ja  julkaisujen seuraamiseen. Kyselytutkimusten avulla arvioidaan mm. kansalaisten  mielipiteitä eri liikenneturvallisuusaiheista. Liikennekäyttäytymisen seurantaan ja  mittaamiseen toteutetaan seurantatutkimuksia, jotka pääosin toteutetaan oman  henkilökunnan tai kouluttajaresurssien avulla. 

Kampanjointia käsittelevä alan tutkimus suosittelee pysyviä käyttäytymistä,  mielipiteitä, asenteita ja aikeita mittaavaa tutkimusta. Tämä mahdollistaa  kampanjoinnin tehokkaamman kohdistamisen ja vaikuttavuuden arvioinnin.  Seurannat ovat tärkeässä osassa onnistuneen kampanjoinnin luomisessa.

Lisäksi Liikenneturva pitää tärkeänä osallistumista liikenneturvallisuusalan  tutkimusyhteistyöhön ja yleensä tieliikennealan organisaatioiden tutkimusyhteistyön  ylläpitämiseen, jota ollaan nyt toteuttamassa liikenneturvallisuusasiain  neuvottelukunnan tutkimusjaoston johdolla.

Tutkimusyhteistyössä tärkeitä tahoja ovat olleet LVM, Trafi, Liikennevirasto,  Liikennevakuutuskeskus, tutkijalautakuntayhteistyö (VALT), poliisi, Tilastokeskus, THL,  korkeakoulut ja yliopistot. Myös järjestöjen kanssa on tehty tutkimusyhteistyötä,  esimerkiksi SKAL ja Rahtarit kumppaneina.

Liikenneturvan ohjaus- ja hallintomalli

Nykymallin kehittäminen

Jäsenet voimavarana

  • Tehokkainta olisi säilyttää Liikenneturvan rooli valtakunnallisena keskusjärjestönä. Suuri joukko jäsenyhteisöjä liikennealalta ja kansalaisjärjestöistä levittää turvallisuustoimintaa ja -viestejä laajalle. Tämä malli sitouttaa ja aktivoi keskusjärjestön jäseniä sekä lisää demokratiaa. Keskusjärjestö myös kanavoi hyvin jäsenten ja kansalaisten ajatuksia viranomaisiin.
  • Järjestömalli on taloudellisesti järkevä, ja sitä voidaan hoitaa kevyellä hallinnolla. Malli on vahvasti asiantuntijuuteen perustuva.
  • Vaikuttavuuden eteen on tehty paljon työtä, ja siinä on edistytty. Yhtiössä vaikuttavien konkreettisten tuotteiden löytäminen ja niiden oikea hinnoittelu olisi vaikeaa. Maksuhalukkuutta turvallisuusaiheeseen ei ole helppo löytää. Hyödyt tuntuvat epäkonkreettisilta, koska kustannukset realisoituvat vasta onnettomuuden sattuessa. (Vrt. Motiva voi esim. osoittaa, miten energiankulutusta voi pienentää.)
  • Liikenneturvalla on keskusjärjestönä vahva riippumattoman toimijan asema. Liikenneturvaa kuullaan kaikissa tieliikenteen turvallisuuteen vaikuttavissa kysymyksissä eri hallinnonaloilla; eduskunnassa, ministeriöissä  ja eri viranomaisissa. Keskusjärjestölle tämä rooli sopii hyvin.

Organisointi

  • Liikenneturvallisuusmaksun kerääminen siirtyisi Liikennevakuutuskeskukselta Liikenteen turvallisuusvirasto Trafille, jolla on jo ennestään veronkantotehtäviä. 
  • Valtion talousarvioon otettaisiin vuosittain määräraha, jolla Liikenneturvalle ja onnettomuustutkintaan suunnattaisiin valtionavustusta säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta. Valtionapuviranomaisena toimisi liikenne- ja viestintäministeriö. (Vrt. Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta 556/2007 ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen rahoitus.)
  • Julkinen tehtävä ja rahoitus edellyttäisivät Liikenneturvan toiminnan julkista ohjausta. Uudessa mallissa Liikenneturvan hallituksessa voisivat edelleen olla edustettuna SM, STM, OKM, mutta LVM:n rooli valtionapuviranomaisena voisi johtaa siihen, että LVM:llä ei olisi hallituspaikkaa. Hallitustyöhön voisivat osallistua edustajat molemmista liikennealan virastoista, Liikenteen turvallisuusvirastosta ja Liikennevirastosta.
  • Jos Liikenneturvan toiminnan ohjaus siirrettäisiin Liikenteen turvallisuusvirastolle, LVM:n edustaja voisi edelleen olla jäsenenä hallituksessa. LVM myös ohjaisi Trafia Liikenneturvan ohjaukseen liittyen.
Valtionyhtiö
  • Maksavat asiakkaat ja toiminnan tuotteistus vaarantaisivat tehokkaan turvallisuustyön. Uhkana olisi, että Liikenneturva joutuisi irtisanoutumaan sellaisista, sille kuuluvista yhteiskunnallisista tehtävistä, jotka tuottavat sisäisessä laskennassa tappiota ja keskittyä vain kannattavaan toimintaan. Näin Liikenneturvan toimintakenttä jäisi kapeaksi, mikä taas tulisi heikentämään Liikenneturvan uskottavuutta ja asiantuntemusta.
  • Jos päädyttäisiin yhtiömuotoon, pitäisi olla selkeästi etukäteen tiedossa, mitkä tahot ovat maksavia asiakkaita, jotka sitoutuvat ostamaan palveluita useiksi vuosiksi eteenpäin.
  • Toiminnan luonne edellyttäisi sitä, että rahoitus ei voisi tulla yksittäisiin hankkeisiin. Liikenneturvan liikennekasvatus, koulutus ja kampanjointi perustuvat pitkäkestoisiin, usean vuoden toimintakokonaisuuksiin, eivätkä ole kertaluonteisia projekteja.
  • Toiminnan osatuloutukset olisivat vaikeita määritellä ja hinnoitella. Projektien osatuloutukset aiheuttaisivat rahoitukseen haitariliikettä, joka vaarantaisi pitkäjänteistä toimintaa.
  • Liikenneturvan tuki, aineistot ja palvelut ovat olleet jäsenyhteisöille, sidosryhmille, kansalaisjärjestöille ja kansalaisille pääosin täysin ilmaisia. Näitä on vaikea muuttaa tuotteistuksella maksulliseksi. Tämä vaikeuttaisi yhtiötoiminnan käynnistymistä. Menetettäisiin useita vuosia ja useita kumppanuuksia turvallisuustyössä.
  • Kansalais- ja järjestöyhteyksiin ei voitaisi yhtiömuodossa resursoida kuten nykyisin, mitä olisi pidettävä menetyksenä.  Myös Liikenneturvan kuntatyön tuotteistaminen ja lopullinen maksaja voisi olla vaikea osoittaa. Yhtiömallissa myös alue- ja paikallistyö kärsisivät.

Organisointi ja resurssit

  • INHOUSE - yhtiön mahdollinen olemassaolo lisäisi byrokratiaa ja hallintokustannuksia.
  • Nykyinen tehokkuus ja läpinäkyvyys heikkenisivät ja tilalle tulisi ylimääräistä hallinnollista työtä. Uuden perustettavan yhtiön hallinto sekä kokonaan uuden myynnin ja markkinoinnin organisaatio lisäisivät kokonaistehtävien määrää ja resurssien tarvetta.
  • Markkinointiin tarvittaisiin markkinoinnin ammattilaisia. Substanssiosaaminen pitäisi kuitenkin varmistaa. Nykyinen työntekijäjoukko ei olisi ilman selvää henkilöstön lisäystä suoraan hyödynnettävissä yhtiömallissa.
  • Osakeyhtiölain noudattaminen mahdollisesti kahdessa uudessa osakeyhtiössä toisi paljon lisää hallinnollista työtä verrattuna nykyiseen keveämpään hallintomalliin. Toinen yhtiöistä olisi Motivan tavoin tukitoimintoihin keskittyvä ja toinen varsinainen substanssiyhtiö.
  • Nykyinen Liikenneturvan arvonlisäverottomuus poistuisi kasvavan myynnin vuoksi ja lisäisi hallinnon työmäärää ja byrokratiaa. Perustamiskustannukset, konsultointi, rekrytoinnit ja muut kertakustannukset olisivat uusia kulueriä. Pysyviä lisäkuluja syntyisi ainakin henkilöstökuluihin ja hallintoon.
  • Kokonaisjärjestelyistä syntyvät säästöt ovat hyvin epävarmat ja lyhyellä aikavälillä kulut kasvaisivat yhdistyksen muuttuessa osakeyhtiöksi. On epävarmaa, parantaisivatko mahdolliset ulkoistetut palvelut kokonaistehokkuutta ollenkaan, vai syntyisikö vain sarja osaoptimointeja.
  • Liikenneturvalle annettu yhteiskunnallinen tehtävä vastuineen tuntuisi olevan selvästi ristiriitainen osakeyhtiö- hallintomallin kanssa, josta syntyisi monia edellä mainittuja sovittamattomia ongelmia.

Työnjaosta

Liikenneturvalla on halua ja mahdollisuuksia kehittää toimintaansa ja tarpeen  mukaan laajentaa osaamisalaansa, esimerkiksi maastoliikenteeseen.   Liikennesektorilla viranomaisilla on laaja vastuu viranomaistehtävistä.  Liikenneturva tukee työllään viranomaisia. Vastaamme suureen kysyntään ja  huoleen, jota kansalaiset kokevat tieliikenteen turvallisuuskysymyksissä.  Liikenneturvan kautta kansalaiset tulevat kuulluiksi tieliikenteen  turvallisuusasioissa.

Liikenneturvallisuustyön kehittäminen on välttämätöntä, jotta haastavat tavoitteet  saavutetaan. Liikenneturvalla on valmius kehittyä ja mukautua. Päälinjat nykyisessä  työnjaossa ovat kohdallaan. Tätä päättelyä tukee hyvä tieliikenteen turvallisuuden  kehitys. Tieliikenteen turvallisuustyö on luonteeltaan pitkäjänteistä työtä, jonka  vaikutukset kumuloituvat ajan kuluessa.

Liikenneturvallisuudessa tapahtuvat muutokset ovat summaus monista tapahtumista  ja toimenpiteistä liikenteessä, eikä yksittäiselle toimenpiteelle voida useinkaan laskea  suoraa vaikutusta. Toimenpiteiden suorien vaikutusten lisäksi on otettava huomioon  epäsuorat vaikutukset. Esimerkiksi lainsäädännön muutos edellyttää, että sillä on  riittävä hyväksyttävyys, johon puolestaan vaikuttavat asiaan liittyvä viestintä ja  koulutus.

Liikennehallinnon virastoissa toimintaa on keskitetty, ja ne vastaavat kaikkien  kulkumuotojen viranomaistehtävistä. Liikenneturva keskittyy ainoastaan  tieliikenteen turvallisuuden edistämiseen ja siinä inhimilliseen tekijään  vaikuttamiseen. Yhteistyöhön ja asiantuntijuuteen rakentuva työtapa tekee  Liikenneturvasta joustavan toimijan.

Liikenneturvalla on valmiudet antaa tietoa viranomaisille järjestöille ja kansalaisille  mitä moninaisimmista liikenneturvallisuutta koskevista kysymyksistä. Saman  tietopohjan varaan voidaan rakentaa myös vahvaa viestintää ja koulutusta.

Uudet teknologiat ja älykkäät ratkaisut tuovat valtavan potentiaalin turvallisuuden  parantamiseen. Suuren yleisön näkökulmasta näihin aiheisiin liittyy myös paljon  tiedon tarvetta ja perusteluja. Liikenneturvalla on kasvava rooli esitellä uusien  asioiden hyötyjä, oikeita valintoja ja oikeaa käyttöä.

Yhteistyöllä

Liikenneturva pitää vahvaa yhteistyötä välttämättömänä. Kaikilla selvityksen  kohteena olevilla toimijoilla on omat roolinsa, joita vahvistaen päästään yhä  parempaan tulokseen. Järjestöillä, yrityksillä ja julkishallinnolla on monia yhteisiä  mahdollisuuksia, joita ei pitäisi ohjata liian tiukasti.

Järjestötyön merkityksestä hallitus teki jo hallitusohjelmassa selvän linjauksen.  Järjestöille yleishyödyllisinä ja voittoa tavoittelemattomina toimijoina on suuri  merkitys suomalaiselle demokratialle ja ihmisten hyvinvoinnille. Onkin tärkeää, että  Liikenneturva, valtakunnallisena liikenneturvallisuustyön keskusjärjestönä, voi  vahvistaa yhteistyötä eri kansalaisjärjestöjen kanssa.

Liikenneturva tuo esiin asiakkaan näkökulmaa ja palvelee jatkossakin kaikkia  tienkäyttäjäryhmiä ja kaikkia ikäryhmiä. Pieniäkään, hyviä tuloksia ei pidä väheksyä.  Pienillä teoilla ja positiivisuudella voi saada sitoutettua suuria joukkoja, vrt.  sosiaalisen median kautta etenevät ilmiöt.

Taloudellisesti

Tiukka talous asettaa reunaehtoja ja jakaa vastuuta. Onnettomuuksia  ennaltaehkäisevän työn panos ei saa laskea. Liikenneturva antaa tukea erityisesti  amatööriliikkujille. Liikenneturvan liikennekasvatus- ja koulutustoimintaan  luotetaan.

Yhden liikennekuoleman hinta yhteiskunnalle on noin 2 miljoonaan euroa.  Kuolemien lisäksi loukkaantumisten ja etenkin vakavien loukkaantumisten hinta on  yhteiskunnalle merkittävä. Ennaltaehkäisevän liikenneturvallisuustyön yhteiskunnalle  tuottava sosioekonominen hyöty on mittava ja investointi kannattava.

Talousvaikeuksissa olevat kunnat leikkaavat nyt eri toimistaan, myös sellaisista, jotka  vaikuttavat tieliikenteen turvallisuuteen ja kansalaisten hyvinvointiin.  Vapaaehtoisuuteen perustuvan työn ylläpito ja motivointi on tällaisessa tilanteessa  yhä tärkeämpää. Liikenneturva tarjoaa tukeaan kuntasektorilla kaikissa  kohderyhmissä elinikäisen liikennekasvatuksen kautta.

Aluehallintovirastojen sekä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksien myötä  työnjako ja vastuut ovat muuttuneet myös kuntatasolla. Liikenneturva on omalta osaltaan kannatellut paikallisen liikenneturvallisuustyön jatkumoa.

VTV toi esiin myös sen, että Liikenneturvan jatkokehittämisessä on huomattava, ettei  menetetä sellaista tietämystä, osaamista tai toimintamalleja, joista on ollut  kokonaisuuden kannalta selkeätä hyötyä aikaisemmassa tehtävien jaossa ja  organisoinnissa. VTV toteaa myös vaaran:  Jos tällaisen toiminnan volyymia ja tasoa  huononnetaan merkittävästi, vaarana on, että liikenneturvallisuus huononee pitkällä  aikavälillä ja siitä aiheutuu lisäkustannuksia yhteiskunnalle.

Tärkeää on myös eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan liikennepoliittisesta  selonteosta antaman mietinnön kanta: ”Valiokunta painottaa liikennekasvatuksen  merkitystä liikenneosaamisen ja liikenteeseen liittyvien asenteiden muokkaamisessa. Liikennekasvatuksella luodaan tienkäyttäjille valmiuksia liikkua turvallisesti ja ottaa  vastuuta omasta ja muiden turvallisuudesta. Näitä taitoja tarvitaan tieliikenteen  kaikissa kulkumuodoissa. Valiokunta korostaa Liikenneturvan roolia valtakunnallisena ja myös alueellisesti toimivana liikennekasvatuksen asiantuntijaorganisaationa.”

Liikenneturvallisuusviestinnän on oltava nopeaa ja herkkää. Liikenneturva näkee, että  jatkossa yhä voimakkaampi liikennekäyttäytymisen viestinnän keskittäminen Liikenneturvaan, antaa viranomaisille enemmän resursseja keskittyä  viranomaisviestinnän kehittämiseen.

Työnjaollisesti jako viestinnässä on yksinkertainen. Liikenneministeriö vastaa uuden  lainsäädännön esittelystä ja voimaan tulon viestinnästä. Virastojen vastuulle jää uudistusten hyötyjen ja perustelujen esiin tuominen ja tutkiminen. Liikenneturva  jatkaa kansalaisille viestimistä pitkäjänteisesti perustellen ja valistaen.

Liikenneturvallisuusalan yhteishankkeita on koordinoitu ja ohjattu myös Liikenneturvan kautta ja tästä on hyviä kokemuksia. Liikenneturvan koordinoimat hankkeet ovat olleet tutkitusti tehokkaita. Liikenneturva on valmis ottamaan  yhteiskampanjoinnin vetovastuun myös jatkossa.

Poliisin valvontatyötä on tärkeää täydentää viestinnällisellä yhteistyöllä. Liikenneturvallisuuden kansainväliset kampanjointimallit perustuvat lainsäädännön, valvonnan ja viestinnän yhteisvaikutukseen. Liikenneturvalla on pitkä kokemus  valvontaa tukevan kampanjoinnin ja viestinnän tuottamisesta. Liikenneturva pystyy  myös kustannustehokkaasti ja paikallisuuttaan hyödyntäen osallistumaan mm. viestinnän ja valvonnan yhteistyöhön koko maassa.

LIIKENNETURVA

  
Martti Korhonen  
Hallituksen puheenjohtaja 

Anna-Liisa Tarvainen
Toimitusjohtaja