Lausunto

Yleistä

Liikenneturva pitää taksiliikenteen määräysluonnosten tarkoitusta ja tavoitteita hyvänä.

Hallitusohjelmassa asetettu liikenneturvallisuustavoite on vastata EU:n nollaskenaarioon. Tavoite on, että vuoteen 2050 mennessä päästään tilanteeseen, jossa kukaan ei kuole EU-maiden tieliikenteessä.

Nollaskenaariota tavoitellessa ammattimainen liikenne on tärkeässä roolissa sekä suorasti että epäsuorasti: ammattikuljettajat toimivat myös esimerkkinä liikenteessä. Taksiliikenteen luottamukseen liittyy olennaisena osana yksittäisten yritysten ja niiden kautta koko alan imago. Heikoksi koettu turvallisuudentunne tai mainetekijät vaikuttavat taksipalvelujen käyttöön negatiivisesti. Tämä voi johtaa eri tilanteissa valitsemaan turvallisen taksipalvelun sijaan jonkin sitä turvattomamman liikkumismuodon.

Liikenneturvan vuonna 2017 laatimaan kyselyyn* vastanneista noin joka kolmas suomalainen on boikotoinut tai harkinnut boikotoivansa yritystä sen ajoneuvojen kuljettajien liikennekäyttäytymisen johdosta. Yritykselle annettavan suoran palautteen lisäksi negatiivista kokemusta jaetaan myös sosiaalisessa mediassa, jolloin yksittäisen kokemuksen saama huomioarvo moninkertaistuu.

Liikenneturvan kyselyn mukaan logoilla varustetun ajoneuvon näkyminen liikenteessä vaikuttaa ihmisten käsityksiin yrityksestä. Yli yhdeksän kymmenestä suomalaisesta koki, että yrityksen maine huonontuu paljon tai jonkin verran, jos yrityksen logoilla varustetun auton kuljettaja rikkoo liikennesääntöjä. Yrityksen mainetta parantaa vastaavasti positiivinen liikennekäyttäytyminen, kuten huomaavaisuus, tilan antaminen suojatiellä ja nopeusrajoitusten noudattaminen taajamassa.

Negatiivisella toiminnalla liikenteessä on kuitenkin suurempi vaikutus yrityksen maineeseen ja kuluttajien ostokäyttäytymiseen kuin myönteisellä käyttäytymisellä. **

Tämän vuoksi määräyksellä annettavissa koulutussisällöissä on huomioitava erityisesti turvallisuusjohtaminen, sekä yksittäisten kuljettajien ja sen kautta alan asiakasosaamisen laadun varmistaminen. Liikenneturva odottaa määräyksellä olevan positiivinen vaikutus taksipalveluiden käyttäjien kokemaan turvallisuuden tunteeseen ja alan arvostukseen.

1) Taksiliikenteen koulutusorganisaatiot (TRAFICOM/391024/03.04.03.00/2020);

Liikenneturva pitää tärkeänä, että erityisryhmien kuljettajakoulutukseen ja yrittäjäkoulutukseen tulee esittää erilliset koulutusohjelmat koulutusten eri luonteiden ja kohderyhmien takia. Siltä osin kuin koulutusorganisaatio hakee hyväksyntää taksiliikenteen erityisryhmien kuljettajakoulutuksen antajaksi, hakemuksessa on selkeästi yksilöitävä kyseiseen koulutukseen nimetyt opettajat.

Valmiuksien ja tietojen osoittamiseksi ei määräyksessä kuitenkaan edellytetä esimerkiksi opettajana, kouluttajana tai ohjaajana toimimista koskevaa työtodistusta, todistusta opintosuorituksista tai muuta virallista todistusasiakirjaa, vaan vapaamuotoinen selvitys riittää. Vapaamuotoisen selvityksen ongelmana on, että kotimaassa tai ulkomailla saadun pätevyyden ja työkokemuksen todentaminen on vain koulutuksen järjestämislupaa hakevan oman ilmoituksen varassa.

Todistusten oikeaksi todentaminen tulisi voida luotettavasti tehdä jo koulutuksen järjestämisen hakuvaiheessa. Vaihtoehtoisesti kaikkien hakemuksen edellytyksenä olleiden todistusten esittämistä olisi hyvä voida vaatia tarkastettavaksi viimeistään valvonnan yhteydessä ja ne olisi esitettävä viranomaiselle pyydettäessä. Myös koulutukseen osallistujat voisivat vaatia koulutuksen järjestäjää tai kouluttajaa esittämään tarvittavat todistukset ilman eri perustetta.

2) Taksiliikenteen yrittäjäkoulutus ja yrittäjäkoe (TRAFICOM/391032/03.04.03.00/2020);

Taksiliikenteen määräysten perusteena on taksipalvelujen laadun varmistaminen ja luottamuksen palauttaminen palvelun käyttäjille. Siksi myös yrittäjäkoulutuksen tavoitteena tulisi taloudellisten teemojen ohella olla asiakaspalvelutaidot, sekä palvelun laadun ja turvallisuuden varmistaminen. On perusteltua, että yrittäjäkokeessa on kysymyksiä liikenneturvallisuudesta ja kuljetusten turvallisesta suorittamisesta myös taloudellisesta näkökulmasta.

Tulevaisuudessa ns. yhden miehen taksiyritykset tulevat todennäköisesti yleistymään, joten voidaan olettaa, että varsin moni taksia tulevaisuudessa ajava tulee käymään myös yrittäjäkoulutuksen. Tämä on positiivinen asia alan yleisen luotettavuuden kannalta.

Määräyksen tavoitteeseen nojaten Liikenneturva ehdottaa, että yrittäjäkoulutuksessa olisi turvallisuusjohtamiseen liittyviä teemoja, jolloin 21 tunnin koulutuksesta voitaisiin käyttää viisi tuntia oheisen tuntikehyksen mukaan seuraaviin teemoihin:

  • Turvallisuusjohtaminen (2 x 45 min)
  • Liikenneturvallisuustilanne / yhdessä kohti nollaskenaariota (1 x 45 min)
  • Yrityksen maineenhallinta liikenteessä (1 x 45min)
  • Asiakaskokemus (Millainen on taitava kuljettaja) (1 x 45 min)

Liikenneturva on valmis tarjoamaan valmiit sisällöt näihin teemoihin.

3) Taksiliikenteen erityisryhmien kuljettajakoulutus (TRAFICOM/390977/03.04.03.00/2020);

Määräys on kannatettava, koska se määrittelee vapaaehtoisen koulutuksen vähimmäissisällön. Liikenneturva on tarjonnut tämän tyyppistä koulutusta, ja sillä on myös ollut tilausta kunnissa. Koulutus lisää osaltaan kuljettajien valmiuksia ja taksipalveluiden laatua. Koulutuksen vähimmäissisältö määrittää yhdenmukaisen laatutason.

Määräyksen kohdissa 2.1 (Erityisryhmiin kuuluvien asiakkaiden kohtaaminen) ja 2.2 (Liikunta- ja toimintarajoitteisten asiakkaiden avustaminen) on laajasti lueteltu koulutukseen kuuluvia osa-alueita.  

Listalla on mainittu kattavasti esimerkiksi asiakkaan turvallisuuden tunteen edistäminen, pyörätuolin ja muiden apuvälineiden kiinnittäminen, avustavan koiran tehtävän ja tarpeiden ymmärtäminen sekä koiran käsittelyä ja kuljetusta varten tarvittavien tekniikoiden hallinta. Liikenneturva suosittelee, että listalla olisivat ohjeistukset, ei vain pyörätuolin tai apuvälineen kiinnittämisestä, vaan myös itse asiakkaan avustajineen turvallisuuden varmistamisesta sekä siitä, miten opas- tai avustajakoira voidaan ajoneuvossa kiinnittää. Näin kuljetuksen aikana lisätään sekä asiakkaan turvallisuutta että turvallisuudentunnetta, jota määräyksessä korostetaan.

Määräyksen kohdassa 2.3. on erikseen koulu- ja päivähoitokuljetuksiin liittyen huomioitavat ja käsiteltävät seikat, joissa pyydämme ottamaan huomioon seuraavat asiat:

2) ajoneuvon merkintä, kuormitus ja turvalaitteet;

Liikenneturva huomauttaa, että alkolukko on mainittu tieliikennelaissa pakollisena koulukuljetuksilta vaadittuna varusteena, eikä tilaajan puolesta vaadittavana laitteena.

Ovien lukitus on erityisryhmiä kuljetettaessa tietyissä tilanteissa tärkeä turvallisuustekijä, joten on hyvä, että se on huomioitu koulutusvaatimuksissa.

5) kuljettajan rooli liikennekasvattajana.

Kuljettajat ovat vastuullisessa asemassa erityisesti koulu- ja päivähoitokuljetusten turvallisessa toteuttamisessa. On erinomaista, että määräyksissä otetaan huomioon kuljettajan rooli myös liikennekasvattajana, joka näyttää myös omalla esimerkillään turvallisen liikennekäyttäytymisen mallia lapsille ja nuorille.

4) Taksinkuljettajan kokeen vaatimukset (TRAFICOM/523956/03.04.03.00/2019)

On tärkeää, että taksinkuljettajan kokeessa on mukana Liikenteen turvallisuuteen vaikuttavat tekijät -osio. Matkan tärkein tavoite on päästä turvallisesti paikasta toiseen. Liikenneturvallisuus on siten taksiliikenteen tärkein laatukriteeri.

Määräysluonnoksessa taksinkuljettajan kokeen suorittamisesta todetaan, että sen voi suorittaa suullisesti pidennetyllä vastausajalla, jos koetta suorittava on kuuro ja hänen äidinkielensä on viittomakieli.

Liikenneturva huomauttaa, että laki liikenteen palveluista 25 § edellyttää taksinkuljettajalta ryhmän 2 ajokorttilupaa koskevia terveysvaatimuksia. Ajokorttilain 18§ todetaan, että ryhmään 2 kuuluvia luokkia vastaavan ajokorttiluvan edellytyksenä on mm., että hakija tarvittaessa kuulolaitetta käyttäen ainakin toisella korvalla kuulee tavallisen puheäänen neljän metrin etäisyydeltä. Ajoterveysohjeessa todetaan, että ryhmässä 2 ajoterveysvaatimukset lähtökohtaisesti täyttyvät, jos hakijan puhekuulo on normaali. Tämän perusteella ei pitäisi olla tarpeen määrätä kokeesta, jossa koetta suorittava on kuuro ja hänen äidinkielensä on viittomakieli.

Liikenneturva pitää kokeen kysymysten määrää ja aihealueita pääsääntöisesti hyvänä. Kysymyksissä olisi tärkeä huomioida myös liikenteen turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä, kuten työaikalaki, väsyneenä ajaminen, tarkkaamattomuus ja laitteiden turvallinen käyttö, sekä kuljettajan ajotilaan liittyvät kysymykset.

Lopuksi

Liikenneturva on vuosien aikana järjestänyt vapaaehtoisesti erityisryhmien kuljettajakoulutusta vastaavaa sisältöä kuntien koulu- ja päivähoitokuljettajille. Kokemuksemme mukaan tällaiselle koulutukselle on tarve, ja kunnat palvelun tilaajina tulevat todennäköisesti laajalti edellyttämään erityisryhmien kuljettajakoulutusta koulu- ja päivähoitokuljetuksien järjestäjiltä siirtymäajan jälkeen, kun koulutus on saatu käynnistettyä.

Liikenneturvalla on kokemusta myös taksiyrittäjäkoulutuksen liikenneturvallisuussisältöjen kehittämisestä ja koulutuksista. Olemme mielellämme mukana uuden määräyksen mukaisten koulutussisältöjen ja koekysymysten suunnittelussa ja toteutuksessa, sekä kuljettaja-, yrittäjä-, että erityisryhmien kuljettajakoulutuksen osalta.

*Suomalaisten käsityksiä yritysauton kuljettajien liikennekäyttäytymisestä selvitettiin kyselytutkimuksella joulukuussa 2017. Kyselyn toteutti Liikenneturvan toimeksiannosta Kantar TNS Oy. Yhteensä vastaajia oli 1530.

**Rossi, T. 2016 How Does the Traffic Behavior of Company Vehicles’ Driver Affect Corporate Reputation and Consumers Purchasing Behavior in Finland? Thesis. Master’s Degree Programme in International Business Management, JAMK University of Applied Sciences. TNS Gallup Oy keräsi tutkimusaineiston Liikenneturvan toimeksiannosta marras-joulukuussa 2013 internetpaneelissa. Kyselyyn vastasi 1677 yli 15-vuotiasta suomalaista.