Lausunto

Liikenneturva kiittää ohjelman laatijoita turvallisuuden edistämiseen kunnianhimoisesti suhtautuvasta ja yksityiskohtaisesta ohjelmasta.

Liikenneturvan edustajia on osallistunut tavoiteohjelman kokonaisuuden luomiseen sekä kaatumisia ja putoamisia että tieliikenneonnettomuuksia käsittelevissä asiantuntijatyöryhmissä. Liikenneturvan kiittää tästä mahdollisuudesta tarjota asiantuntija-apua tavoiteohjelman laadintaan.

Ohjelmassa on paljon kiitettävää. Ohjelman lähtökohdaksi on otettu nollavisio, ja sitä kohti tavoitteleva selkeä määrällinen tavoite vuodelle 2030. Tiivistelmässä tuodaan esiin, että tapaturmien ehkäisy on jokaisen asia. Tämän yksilövastuun lisäksi tiivistelmässäkin voisi tuoda esiin myös vision mukaisen järjestelmävastuun, sillä itse toimenpiteissä tämä kuitenkin on selvästi esillä. Myös turvallisuuden yhdistäminen kansalaisten hyvinvointiin ja turvallisuuden tunteeseen on tärkeä nosto, sillä turvallinen ympäristö mahdollistaa menestymisen myös muissa asioissa - uskalletaan yrittää uusia asioita, eivätkä resurssit mene tapaturmien jälkikäteen korjaamiseen.

Myös ohjelman laajuus muihinkin tapaturma-alueisiin kuin pelkästään puhtaasti koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin, kuten työssä ja liikenteessä tapahtuviin tapaturmiin, on kiitettävä asia. Eri tapaturmaluokkien taustalla olevat tekijät ja ongelmat ovat sosiaali- ja terveystoimien näkökulmasta pitkälti yhteisiä. Sote- ja liikenneturvallisuustoimien yhteen saattaminen näkyy myös kiitettävästi itse toimenpiteissä. Erityisen tärkeinä pidämme sitä tieliikenteessä päihteiden käytön sekä itsemurhien ennaltaehkäisevässä toiminnassa, muussa ajoterveyden ja ajokunnon tarkkailussa sekä tilastoinnin kehittämisessä.

Ohjelmassa keskitytään erityisesti primääripreventioon, mitä tapaturmien ehkäisyn näkökulmasta voi pitää luontevana. Ohjelma on hyvin laaja ja siihen on valittu keskeiset aihealueet, mutta toisaalta toimenpiteitä on paljon ja kokonaiskuva voi jäädä hieman epämääräiseksi. Dokumentin systemaattinen rakenne on periaatteessa selkeä, mutta tekee sen myös jossain määrin jäykäksi ja raskaaksi. Esimerkiksi toimenpiteet, jotka ovat eri ikäryhmille yhteisiä, kohdistuvat ohjelmassa mahdollisesti vain valittuun ikäryhmään. Rakenteena voisi toimia paremmin se, jos yleiset toimenpiteet olisivat erikseen, ja erityisesti tiettyihin ikäryhmiin kohdistuvat sitten ominaan. Esimerkiksi monet liikennesuunnittelun toimenpiteet, kuten taajamien ajonopeuksien hillintä parantavat kaikkien ikäryhmien turvallisuutta eikä vain työikäisten – eivätkä ne myöskään toimenpiteenä kohdistu pelkästään työikäisiin.  

Toimenpiteiden määrä on suuri, ja ne kaikki ovat oletuksen mukaisesti oikeaan suuntaan vaikuttavia. Niiden keskinäinen merkittävyys ja yleensäkin valikoituminen ohjelmaan jää hieman epäselväksi. Jonkinlainen vaikuttavuusarvio ja priorisointi jo tässä vaiheessa olisi voinut tuottaa selkeämmän kokonaisuuden. Kannustamme ohjelmaa viemään eteenpäin jatkotyönä arviointia toimenpiteiden vaikuttavuudesta ja turvallisuuspotentiaalista, jotta resurssointi tulevaisuudessa voidaan allokoida tehokkaasti.

Toimintaohjelmassa on määritelty yhdeksi tapaturmien ehkäisyn keskeiseksi osa-alueeksi yhdenvertaisuuden vahvistaminen ja erityisesti haavoittuvien ryhmien turvallisuuden paraneminen. Lasten ja nuorten liikenneturvallisuuteen liittyen haavoittuviksi ryhmiksi on tunnistettu erityisesti nuoret miehet sekä maahanmuuttajataustaiset ja vammaiset tai muuten erityistä tukea tarvitsevat lapset ja perheet. Toimintaohjelmaan valituissa toimenpiteissä ei näy näiden kohderyhmien huomioiminen konkreettisesti. Haavoittuviin ryhmiin kuuluvilla terveyteen ja turvallisuuteen haitallisesti vaikuttavat tekijät usein kasaantuvat.

Toimintaohjelmassa olisi syytä konkretisoida ja tarkentaa toimenpiteet, jotka huomioivat erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat henkilöryhmät. Toimenpiteissä tulisi huomioida myös näiden henkilöryhmien osallisuus ja mahdollisuus olla vaikuttamassa omaa turvallisuutta tukevien toimenpiteiden kehittämiseen.

Yksityiskohtaisia huomioita

Seuraavassa on listattu toimenpiteittäin yksityiskohtaisia huomioita ja ehdotuksia, joihin toivomme vielä tarkasteltavan ohjelmaa viimeisteltäessä.

Kpl 4.1 Kaatumis- ja putoamistapaturmat

Toimenpide 8:  
Toimenpiteen 8 tavoite, perusteet ja mittarit eivät kohtaa keskenään. Mittarina on pelkästään kulku-/liikkumismuodon määrää mittaavia indikaattoreita. Mikään näistä ei mittaa toiminnon turvallisuutta tai siinä tapahtuvien tapaturmien määrän kehitystä.

Toimenpide 16:
Mielestämme tälle toimenpiteelle parempi paikka olisi tavoitteen 1 sijasta tavoitteen 2 alla tai jaettuna erikseen ammattilaisille kohdistetuksi toimenpiteeksi (mm. hiekoitus) ja erikseen kansalaisille tarkoitetuksi toimenpiteeksi (jalkineet, liukuesteet jne). Ammattilaisille suunnatussa toimenpiteessä tulisi olla myös muita konkreettisia toimenpiteitä, kuten penkkejä, joiden avulla liukuesteet on mahdollista riisua kauppareissulla turvallisesti. Kansalaisille suunnatussa toimenpiteessä voisi olla jotain asenteiden muokkaamisesta, jotta liukuesteitä tosiaan käytettäisiin. Perusteissa oleva teksti ” Eri kampanjoiden viestinnässä on nostettu liukastumisten ehkäisyä ja keinoja esille” ehdotamme täydennettävän muotoon ”Kampanjoissa, viestinnässä ja koulutustoimissa on nostettu…”. Vastuutahoissa mainitusta Liikenneturvasta ehdotamme poistettavan suluissa olevan Liikenneluotsi-termin, sillä se on vain yksi Liikenneturvan aiheessa käyttämä metodi – Liikenneturva huomioi aiheen myös monissa muissa toimissaan.

Kpl 4.3 Tieliikenneonnettomuudet

Yleisessä tavoitteessa (sivulla 52) on sairaalajaksojen väheneminen rajattu koskemaan vain alle 25-vuotiaita miehiä. Tämä ei voine olla ohjelman tavoitteen mukaista, vaan sairaalajaksojen väheneminen tulisi olla tavoitteena kaikissa ikäryhmissä ja sukupuolissa.

Yleisenä tavoitteena samalla sivulla on myös "Edistetään liikkumistapana kävelyä sekä pyöräilyä työmatkoilla ja vapaa-ajalla." Tämä ei ole ohjelman tavoitteen mukaista, ellei samanaikaisesti korosteta turvallisuuden parantamista kyseisissä liikkumismuodoissa. Vain turvallista kävelyä, ja ennen kaikkea pyöräilyn turvallisuutta lisäämällä voidaan toimia ohjelman tavoitteen mukaisesti.

Toimenpide 33:
Kokonaisuutena ylinopeuskysymys on vain osin tavoite 1:een kirjattu liikenneympäristön turvallisuuskysymys. Ehdotamme, että tavoitteen kirjaamista tässä vielä harkitaan.
Koulutus ja valistus on mainittu toimenpiteissä ja yksi keino ylinopeuksien hillitsemiseen olisi systemaattinen liikennekasvatus toisen asteen oppilaitoksissa. Toimenpiteenä tämä on erikseen tavoitteessa 3.

Uusi toimenpide-ehdotus: Edellisessä toimenpiteessä nuorten ylinopeudet ovat nostettu toimenpiteen kohteeksi. Yhtä lailla tärkeä ongelmakenttä on nuorten rattijuopumus – alkoholi ja muut päihteet nuorten onnettomuuksissa. Tähän kysymykseen tulisi laatia oma toimenpidekokonaisuutensa vastuutahoineen. Tämäkään ei ole sinänsä liikenneympäristökysymys, mutta mitä suuremmissa määrin sosiaali- ja terveysalan kysymys.

Toimenpide 34:
Kirjaisimme 30 km/h nopeusrajoituksen edistämisen toimenpiteen myös ikääntyneiden osioon.
Nyt toimenpide on kirjattu lasten ja nuorten sekä työikäisten osioissa. Ikääntyneiden turvallisuuteen toimenpide todennäköisesti olisi vaikutukseltaan jopa suurin.
Taajamien 30 km/h nopeusrajoituksen edistämisessä ensisijainen vastuutaho on kunnat, jotka vastaavat nopeusrajoitusten asettamisesta katuverkolla. Yhdessä poliisin kanssa kunnat voivat toteuttaa myös tärkeimmän tukevan toimenpiteen, eli automaattisen liikennevalvonnan toteuttamisen. Viestinnällä ja kampanjoinnilla voidaan tukea nopeusrajoitusten asettamista ja niiden noudattamista. Suositamme, että toimenpiteen vastuutahot tarkistetaan edellä olevan mukaisesti. Toimenpiteen seurantamittareihin ehdotamme 30 km/h rajoituksen määrällisen mittauksen lisäksi nopeusrajoitusten noudattamista näillä katualueilla.

Tavoite 3: Liikennekasvatus ja viestintä on systemaattista. Sillä tuetaan turvalaitteiden kuten turvaistuinten, turvavöiden, polkupyöräkypärien, pyörän valojen ja heijastinten käyttöä liikenteessä:
Tätä liikennekasvatukseen ja viestintään liittyvää tavoitetta tulisi laajentaa, niin että liikennekasvatuksen nähdään turvalaitteiden käytön edistämisen sijaan laajemmin turvallista liikkumista tukevien tietojen, taitojen ja asenteiden sekä motivaation vahvistamisena. Liikennekasvatuksella ja viestinnällä tuetaan lapsia ja huoltajia sekä lasten ja lapsiperheiden kanssa toimivia ammattilaisia.
Systemaattinen liikennekasvatus toteutuu parhaiten, kun siihen velvoitetaan opetussuunnitelmassa niin varhaiskasvatuksessa kuin perusopetuksessa ja toisella asteella. Tällä hetkellä varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmassa sekä perusopetuksen opetussuunnitelmassa liikennekasvatus on mukana. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opetussuunnitelmista puuttuu liikenneturvallisuuskasvatus kaikille tarjottavana ja oppilaitoksia velvoittavana aiheena. Ehdotamme uudeksi toimenpiteeksi, että Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Opetushallitus vastuutahoina mahdollistaisivat liikenneturvallisuuskasvatuksen velvoittavuuden niin perusopetuksessa kuin toisella asteella.
Seurannassa voisi olla mukana liikenneturvallisuuskasvatukseen perehdytettyjen opettajien lasten ja nuorten parissa toimivien ammattilaisten määrä sekä seuranta siitä miten eri opetussuunnitelmissa näkyy liikenneturvallisuuskasvatus.

Toimenpide 37:
Ehdotamme, että toimenpiteen ensimmäisen kohdan teksti: ”Hyödynnetään…” muutetaan muotoon ”Hyödynnetään ja kehitetään…”. Materiaaleissa, mm sähköiset materiaalit, sekä osallistavissa työmuodoissa on suuria tarpeita myös kehitystyölle.
Kun tavoitteena on erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tavoittaminen, tulee huomioida myös työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret (NEET-nuoret), joilla on usein useita kasautuneita ongelmia. Tähän kohtaan tulisi toimijoiksi lisätä koulutuksen lisäksi myös nuorisotyö ja erityisesti etsivä nuorisotyö.
Seurantaosiossa on mainittu ”Valtakunnallisten tiedonkeruiden kuten Kouluterveyskysely tulokset ja niiden pohjalta tehdyt parantamistoimet turvavälineiden käytöstä” - KT-kyselyssä ei ole kysytty vuoden 2015 jälkeen turvalaitteista. Mikäli sitä halutaan käyttää mittarina, pitää turvalaitekysymys saada takaisin kyselyyn. Yhtä tärkeätä olisi täydentää kyselyä myös muilla turvallisuusmyönteisten asenteiden kehittymistä kartoittavilla kysymyksillä.

Toimenpide 38:
Toimenpiteen mittareissa on aiheesta viestintäkampanjoiden ja tiedotuksen mittaaminen, mutta itse toimenpiteessä ongelma tulee esille vain valistusmateriaalin saatavuutena. Ehdotamme, että viestintä ja koulutus huomioidaan itse toimenpiteessä ja vastuutahoissa.

Toimenpide 39:
Ehdotamme, että toimenpiteen mittarissa tarkennetaan suojaamattomien tienkäyttäjäryhmien onnettomuustilastoinnin tarkastelun koskemaan nimenomaan törmäämisiin moottoriajoneuvojen kanssa.

Toimenpide 40:  
Toimenpide liittyy tavoitteeseen 2 (sivu 60). Tavoitteen ”Kunnat huomioivat myös työikäiset liikenneturvallisuutta edistäessään.” lisäksi siihen on kirjattu myös teksti, joka mielestämme kuuluisi seuranta- ja mittaristo osaan: ”Tätä seurataan esim. Hyvinvointikertomusten ja liikenneturvallisuussuunnitelmien yhteydessä”,

Kuntien liikenneturvallisuussuunnittelutyön edistämisessä turvallisuus tulisi olla keskeinen kriteeri, jota tulisi korostaa liikkumisen ohjauksen rinnalla. Kyseessä on läpi ikäryhmien vaikuttava toimenpide. Tässä päävastuu on luonnollisesti kunnilla itsellään. Kuntia tukemassa toiminnallaan ovat etupäässä ELY-keskukset. Liikenneturvalla on tärkeä rooli kuntien yhteistyökumppanina ja tukijana liikenneturvallisuussuunnitelmien laadinnassa sekä toteuttamisessa. Liikenneturva on mukana kuntien liikenneturvallisuustyöryhmissä erittäin kattavasti ympäri Suomen. Esitämme, että Liikenneturvan tulisi näkyä omana vastuutahonaan toimenpiteessä. Liikenneturvallisuustyöryhmien tehtävänä on koordinoida tehdyn suunnitelman toteutumista ja seurata toteutettuja toimenpiteitä niin ympäristön parantamisen kuin liikennekasvatuksen ja viestinnän osalta. Yhteistyötä kuntien kanssa seurataan Liikenneturvassa vuosittain keräämällä tietoa suunnitelmien laadinnasta, kuntaryhmien toiminnasta ja toteutuneista toimenpiteistä liikennekasvatuksessa ja viestinnässä. Näitä tietoja voi hyödyntää myös mittaristossa toimenpiteen 40 osalta.

Toimenpide 41:
Liikenneturva on ollut merkittävät toimija yhdessä LVM, Liikenne- ja viestintäviraston ja poliisin kanssa viestittäessä tieliikennelain uudistuksesta. Liikenneturva jatkaa edelleen tieliikennelain uudistuksen ja yleensäkin liikennesääntöjen esiin tuomista kampanjoinnissa kuin muussakin viestinnässään sekä erilaisissa kasvatukseen ja koulutukseen liittyvissä toiminnoissaan. Liikenneturva on selkeästi yksi vastuutaho tässä toimenpiteessä, minkä toivoisimme näkyvän toimenpiteen vastuutahoissa. Työ tämän toimenpiteen parissa jatkuu vuosia eteenpäin.

Liikenneturva on viime vuosina lisännyt tavoitteellista yhteistä työtä työpaikkojen kanssa työmatkaliikenteen turvallisuuden edistämisessä tarjoamalla työpaikoille kampanjoiden lisäksi suunnitteluapua sekä materiaaleja organisaatioiden omaehtoiseen liikenneturvallisuustyöhön ja järjestänyt koulutuksia työpaikkojen avainhenkilöille sekä kaikille työntekijöille mm. Tieliikennelain uudistuksesta. Mittaristoon voisi lisätä myös Liikenneturvan työmatkaliikenneyhteistyössä olevien työpaikkojen ja työntekijöiden lukumäärän.

Toimenpide 42:
Toimenpiteessä on viitattu WHO:n globaalin tason toimenpiteisiin mm. turvavöiden ja moottoripyöräilijöiden kypäränkäytön osalta. Esimerkiksi jälkimmäisessä relevantimpaa olisi kiinnittää huomiota moottoripyöräilijöiden muiden turvavarusteiden käytön yleistymiseen tai esimerkiksi mönkijöiden yms. laitteiden käyttäjien turvalaitteiden käyttöön. Mopoilijoiden kypärän käytössä puutteet liittyvät lähinnä kypärän kiinnittämättömyyteen.

Toimenpide 43 a
Liikenneturva on viime vuosina tehnyt yhteistyötä Suomen liikennelääketieteen yhdistyksen kanssa, jotta asiantuntemus ajoterveyteen, -vireyteen ja -kuntoon liittyvissä lisääntyisi nykyistä laajemmin lääkärikunnassa ja terveydenhoitohenkilöstössä. Yhteinen suunnitelmallinen työ jatkuu, joten Liikenneturva voitaisiin mainita yhtenä vastuutahona tässä toiminnassa.

Toimenpide 44:
Toimenpiteen kuvauksen ”Yhdistetään rattijuoppouteen liittyvät kampanjat ja koulutukset tehostettuun valvontaan” voi ymmärtää väärin. Tosiasiallisesti Liikenneturvan rattijuopumuskampanjointia on ajoitettu jo vuosia vastaamaan poliisin valvontajaksoja. Ehdotamme muotoiluksi ” Valvontaa ja eri tahojen viestinnän koordinointia tehostetaan”. Yhdeksi vastuutahoksi ehdotamme nostettavan Rikosseuraamuslaitoksen, ja toimenpiteeksi RISE-koulutusten jatkamisen.

Toimenpide 45:
Toimenpiteessä olisi lisäksi hyvä huomioida työpaikkojen rooli, niin ennaltaehkäisevässä työssä kuin varhaisessa puuttumisessa, sekä tuki työpaikoille tavoitteen saavuttamiseksi.

Toimenpide 46:
Ehdotamme mittareihin lisättäväksi alkolukon käyttömäärien seuraamista, sekä ehdollisen ajokiellon että vapaaehtoisen käytön osalta.

Toimenpide 48:
Ehdotamme, että Liikenneturva mainitaan yhtenä vastuutahona tilastoinnin kehittämisessä. Liikenneturva on eri onnettomuus- ja tapaturma-aineistojen pitkäaikainen ja kokenut hyödyntäjä ja tuntee erityisesti tieliikenneonnettomuuksien tilastoinnin tarpeet.

Toimenpide 50:
Ehdotamme toimenpiteen mittareihin polkupyöräkypärän käyttöasteen mittaamista seurannoilla ja kyselyillä.