Turvallinen pyöräily haltuun!

suunnittelijat Eeva-Liisa Markkanen ja Ida Maasalo, Liikenneturva
Nina Mönkkönen/Liikenneturva
Pyöräilykausi on jälleen kevään myötä käynnistynyt. Pyöräilykasvatus onkin nyt ajankohtaista kaikenikäisten oppilaiden kanssa. Sääntötuntemuksen ja ajotaitojen lisäksi turvallisen pyöräilyn taidot pitävät sisällään liikenteessä tärkeitä vuorovaikutustaitoja, turvavälineiden käytön tärkeyden ymmärtämisen sekä ymmärrystä itsestä liikkujana. Kaikkia näitä taitoja voidaan tukea systemaattisen pyöräilykasvatuksen avulla.

Pyöräily on lapsille ja nuorille hyvä ympäristöystävällinen kulkuneuvo niin koulumatkoille kuin vapaa-ajallekin. Pyörällä liikkuminen on vaivatonta ja matka taittuu nopeasti. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet velvoittavat pyöräilykasvatukseen. Samoin kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen kulkutapaosuuden lisäämistavoite koskee myös lapsia ja nuoria.

Liikenneturva haluaa omalta osaltaan tukea opettajia tavoitteellisen ja systemaattisen pyöräilykasvatuksen toteuttamisessa. Olennaista on edistää nimenomaan turvallista pyöräilyä ja siinä tarvittavia taitoja.

On tärkeää huomioida turvallisen pyöräilyn taitoja laaja-alaisesti

Lasten kokemattomuus liikenteestä sekä kehittymättömät kognitiiviset ja motoriset taidot altistavat heidät riskeille liikenteessä. Tarkkaavaisuuden ohjauksessa voi olla ongelmia, ja huomio saattaa helposti siirtyä liikenteen seuraamisesta monenlaisiin ympäristön ärsykkeisiin, kuten vastaan tulevaan koiraan tai hienon väriseen autoon.

Vielä ala-asteikäisillä lapsilla on usein epätarkkuutta ajoneuvojen nopeuden suunnan ja paikan arvioimisessa.  Yläkouluikäinen on usein jo taitava pyörän käsittelijä, mutta kyky hahmottaa liikenneympäristöä on kuitenkin edelleen vielä kehittymässä. Kun alla on pyörä, aikaa havainnointiin on entistäkin vähemmän.

Pyöräilykasvatus onkin itseasiassa hyvin laaja-alainen aihe, joka sisältää niin motoristen taitojen kuin kognitiivisten valmiuksien ja liikenteen vuorovaikutustaitojen vahvistamista. Pyöräilykasvatuksen avulla kehitetään turvallisessa pyöräilyssä tarvittavia tietoja, taitoja ja asenteita.

Todellisessa liikenneympäristössä tapahtuvaa harjoittelua ei voi luokkahuoneessa tapahtuvilla tehtävillä korvata, vaan tehokkainta on nimenomaan tietojen, taitojen ja asenteiden tietoinen harjoittelu ja sen yhdistäminen pyöräilyyn todellisessa liikenneympäristössä.

Turvallisen pyöräilyn taitoihin kuuluvat erilaiset osa-alueet ja niiden keskeisimmät sisällöt on esitelty seuraavassa taulukossa:

Osa-alue

Keskeisimmät sisällöt

Ajotaidot

  • Harjoitellaan polkupyörän käsittelytaitoja.
  • Pohditaan, miksi on turvallisuuden kannalta tärkeää, että kulkuneuvo hallitaan hyvin.

Sääntötuntemus

  • Opetellaan tunnistamaan liikennemerkkejä.
  • Käsitellään pyöräilyn perussääntöjä: pyöräilijän paikkaa liikenteessä, tien ylittämistä, kääntymistä ja väistämissääntöjä.

Vuorovaikutustaidot

  • Pohditaan, miten liikenteessä ennakoidaan ja toimitaan itse ennakoitavasti.
  • Pohditaan viisaiden valintojen tekemistä, sääntöjen kunnioittamista ja muiden huomioimista.
  • Käsitellään tarkkaavaisuuden merkitystä.

Turvavarusteiden käyttö ja turvallisuusmyönteiset asenteet

  • Käsitellään pyöräilykypärän ja turvavarusteiden käyttöä.
  • Tutustutaan omaan polkupyörään ja sen varusteisiin.

Ymmärrys itsestä liikkujana

  • Ohjataan oppilaita liikkumaan turvallisesti, terveellisesti, taloudellisesti ja ympäristöystävällisesti. 
  • Ohjataan oppilaita pohtimaan, mistä heidän oma riskinsä liikenteessä muodostuu.

Lapset eivät aina tiedosta omaa taitotasoaan pyöräilijänä ja arvioivat sen todellisuutta paremmaksi, mikä voi johtaa riskinottoon liikenteessä. Tämän takia pyöräilykasvatuksessa on tärkeä pitää kaikki osa-alueet systemaattisesti mukana.

Esimerkiksi pelkkä ajotaidon harjoittaminen saattaa antaa oppilaalle liiallista itseluottamusta omien kykyjen tasosta. Tämä voi johtaa siihen, että liikenteessä ei malteta olla huolellisia ja tarkkaavaisia.

Toiminnanohjauksen järjestämät kehittyvät varhaisaikuisuuteen saakka. Lapsen ja nuoren työmuistin kapasiteetti ei ole vielä aikuisen tasolla. Liikennesääntöjen korostaminen voi kuormittaa työmuistia entisestään. Lapset saattavat myös luottaa liikaa sääntöihin.

Kun aikuinen etuajo-oikeutetussa risteyksessä vielä varmistaa, että onhan auton kuljettaja todella huomannut ja antamassa tietä, saattaa lapsipyöräilijä samassa risteyksessä viilettää tien yli omaan etuajo-oikeuteen luottaen. Väistämissääntöjä opetettaessa onkin hyvä korostaa samalla myös liikenteen vuorovaikutustaitojen merkitystä.

Kypärä suojaa tehokkaasti päätä

Kypärän käytön tukeminen on yksi osa turvallisen pyöräilyn kokonaisuutta. Jos pyöräilijä joutuu onnettomuuteen tai kaatuu, suojaa oikein kiinnitetty kypärä tehokkaasti päätä. Liikenneturvan seurantojen mukaan alakouluikäisillä kypärän käyttö onkin melko hyvällä tasolla, mutta yläkouluun siirtyminen on vaihe, jolloin pyöräilykypärän käyttö vähenee huomattavasti.  Kun ymmärtää nuoren syitä olla käyttämättä kypärää, voi myös löytää keinon saada nuori käyttämään kypärää.

Usein nuoret vetoavat esimerkiksi ulkonäköön, kypärän kuljettamisen hankaluuteen ja siihen, että kaveripiiristä tai koulusta kukaan muukaan ei käytä kypärää. Nuoruusiässä vertaisryhmän merkitys kasvaa ja ryhmäpaineessa voi kypärä jäädä pois, vaikka periaatteessa sen käytön itse mieltäisikin fiksuksi.

Opettajana voit auttaa nuorta tunnistamaan ryhmän normien merkitystä omaan käyttäytymiseen. Tarjoa jo etukäteen mahdollisuuksia miettiä yhdessä, miten ryhmäpaineen alla voi ilmaista oman mielipiteen jämäkästi ja miten omista turvallisista valinnoista pidetään kiinni. Pelko ryhmän ulkopuolelle jäämisestä on todellinen, ja sen voittamiseksi nuori tarvitsee ymmärrystä siitä, mistä ryhmän vuorovaikutuksen säännöt syntyvät.

Joukkoharhan voi murtaa

Kun oppilaat perustelevat kypärän käyttämättömyyttä sillä, että kukaan muukaan ei käytä kypärää, pohdi yhdessä oppilaiden kanssa, mistä ryhmässä hyväksyttävä käyttäytyminen muodostuu. Monet muutkin ryhmässä miettivät varmasti samoja asioita ja luulevat, että omalla luokalla tai koulussa kaikki pitävät kypärän käyttöä typeränä, vaikka todellisuudessa näin ei ole. Kypärää käyttäen murretaan tätä joukkoharhaa ja tehdään kypärän käyttö kouluyhteisössä hyväksyttäväksi.

Kypärän käyttöön voi myös opetuksessa yhdessä etsiä perusteluja. Tutkitustihan kypärä suojaa päätä onnettomuuden sattuessa. Se, että on taitava ajaja, ei sulje pois vahingon tai onnettomuuden mahdollisuutta. Pyöräilytapaturmiin voi varautua ennalta käyttämällä kypärää – itse onnettomuutta sen käyttö ei ehkäise. Pyöräilykypärän käyttöön liittyen levitetään etenkin sosiaalisessa mediassa paljon väärää tietoa. Tutustu uusimpaan kypärän käyttöön liittyvään tutkimukseen täällä.

Liikenneturvan sivuilta löytyy paljon materiaalia ja toimintaideoita pyöräilykasvatukseen eri-ikäisille oppilaille. Tutustu luokka-asteittain koottuihin vinkkeihin: www.liikenneturva.fi/opevinkit

Pyöräilykasvatus opetussuunnitelman perusteissa

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa pyöräilykasvatus on esillä kaikilla vuosiluokilla laaja-alaisten tavoitteiden osa-alueessa ”Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot”.

Vuosiluokat 1-2: ”Koulussa opitaan omaan ja yhteiseen hyvinvointiin, turvallisuuteen ja arjen sujumiseen liittyviä perusasioita. Huomiota kiinnitetään itsenäiseen ja turvalliseen liikkumiseen lähiympäristössä, turva- ja suojavälineiden käyttöön sekä omien tietojen ja taitojen kehittämiseen kävelijänä ja pyöräilijänä. Myös erilaisissa vaaratilanteissa tarvittavan toiminnan ja avun hakemisen taitoja harjoitellaan."

Vuosiluokat 3-6: ”Tuetaan oppilaiden itsenäisen liikkumisen taitoja aiempaa laajemmalla alueella ja joukkoliikenteessä. Kiinnitetään huomiota erityisesti pyöräilykasvatukseen ja sekä omasta ja toisten turvallisuudesta huolehtimiseen liikenteessä. Ohjataan oppilaita asianmukaisten turva- ja suojavälineiden käyttöön ja opetetaan tuntemaan keskeiset turvallisuuteen liittyvät symbolit”

Vuosiluokat 7-9: ”Oppilaita ohjataan toimimaan kestävästi ja vastuullisesti myös liikenteen erilaisissa tilanteissa, erityisesti pyörällä ja mopolla liikuttaessa, sekä huolehtimaan turvavarusteiden käytöstä ja päihteettömyydestä liikenteessä”.