Miksi kiinnittää huomiota turvalliseen kävelyyn ja pyöräilyyn? Koulu tukemassa oppilaiden kulkutapavalintoja

@Liikenneturva
Nina Mönkkönen/Liikenneturva
Koulumatka on lapselle tie itsenäiseen liikkumiseen. Kuva Nina Mönkkönen/Liikenneturva.
Kävely ja pyöräily ovat hyviä tapoja liikkua: ne kohottavat kuntoa ja säästävät ympäristöä. Oppilaiden kanssa on erityisen tärkeää pohtia arjen liikkumisvalintoja ja niiden vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan, sillä nuorena opitut liikkumistottumukset heijastuvat myös aikuisiän kulkutapavalintoihin. Kestävä liikkuminen edistää hyvinvointia ja terveyttä, vähentää ruuhkia ja ruuhkissa kuluvaa aikaa sekä vähentää ilmansaasteita ja melua.

Lasten ja nuorten itsenäisen ja turvallisen liikkumisen edistäminen on aikuisten vastuulla. Kävelyssä ja pyöräilyssä tarvittavien tietojen ja taitojen opettaminen kuuluu sekä kodille että koululle. Lapsi ja nuori oppii kulkemaan turvallisesti liikenteessä, kun hänen kanssaan pyöräillään ja liikutaan liikenteessä.

Lisäksi on huolehdittava siitä, että oppilaat tuntevat liikennesäännöt ja saavat tietoa turvallisuutta edistävistä valinnoista liikenteessä. Aikuiset voivat omalla toiminnallaan vahvistaa myös myönteistä suhtautumista kävelyä ja pyöräilyä kohtaan.

Koulumatkaliikunta edistää oppimista

Koulumatkaliikunta on erinomainen tapa lisätä lasten ja nuorten päivittäistä liikunta-annosta. Lapsen terveydelle koulumatkaliikunnalla voi olla suuri merkitys, sillä tutkimusten mukaan moni lapsi liikkuu terveyden kannalta liian vähän. Toistuva, päivittäinen koulumatkaliikunta lisää arkiliikunnan määrää huomattavasti.

Aktiivisella koulumatkalla on myös merkitystä sille, kuinka virkeitä nuoret ovat koulussa. Oppimisen näkökulmasta kannattaa aamulla aktivoida aivoja ja kulkea kouluun ja kävellen tai pyörällä. Iltapäivästä omaehtoinen liikkuminen kävellen tai pyörällä tarjoaa tauon ja liikunnallisen hetken ennen läksyjen tekemistä tai harrastuksia.

Koulumatkaliikuntaan aktivoinnin lisäksi on tärkeätä huomioida liikenneturvallisuus sekä mahdolliset vaaranpaikat sekä pyrkiä löytämään ratkaisuja niihin liittyen. On tärkeää, että oppilaat otetaan mukaan koulumatkojen turvallisuuden arviointiin. Lapsen ja nuoren näkökulmasta turvallisuus näyttäytyy erilaisena kuin aikuisten. Aikuinen arvio koulumatkan turvallisuutta kiinnittämällä huomiota erityisesti liikennejärjestelyihin ja -ympäristöön.

Lapselle koulumatkan turvallisuus näyttäytyy nimenomaan turvallisuuden tunteen kautta. Lapsi saattaa kokea turvattomaksi esimerkiksi koulumatkan varrella olevan pimeän alikulun tai kohdan, jossa pihalla oleva koira haukkuu ohikulkijoille. On tärkeää, että aikuiset huomioivat tällaiset turvallisuuden kokemuksiin vaikuttavat tekijät ja pohtivat yhdessä lasten ja nuorten kanssa, miten tilannetta voitaisiin parantaa.

Mitä koulussa voidaan tehdä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi? 

Kodeilla on luonnollisesti suuri vastuu lasten kävelyn ja pyöräilyn edistämisessä, mutta myös kouluissa voidaan tehdä paljon oppilaiden liikkumisen tukemiseksi:

  • Erityisesti koulumatkaliikunta lisää lasten ja nuorten arkiliikunnan määrää huomattavasti. Koulumatkan kulkeminen kävellen tai pyörällä tukee myös nuoren vireyttä ja oppimista. Ideoikaa yhdessä oppilaiden kanssa, miten koulumatkaliikuntaa voisi heidän mielestään parhaiten edistää. Voisiko oppilaskunnan hallitus järjestää koulumatkaliikkumisen haastekilpailun luokille tai löytyisikö jokin muu idea, joka motivoisi erilaisia liikkujia?
  • Muistuttakaa vanhempia esimerkiksi vanhempainilloissa kävelyn ja pyöräilyn hyödyistä ja ohjatkaa heitä miettimään tarkkaan, mihin lasta kannattaa kuljettaa autolla. Nuorena opitut liikkumistottumukset heijastuvat myöhempään ikään asti. Koulun lähiympäristön turvallisuuskin paranee, kun saattoliikennettä on mahdollisimman vähän.
  • Ottakaa oppilaat mukaan koulumatkaliikkumisen edistämiseen. Oppilaille voi olla hyvin erilaisia näkemyksiä kuin aikuisille siitä, millaiset asiat voivat estää kävellen ja pyörällä kulkemista. Kartoittakaa yhdessä, minkälaiset asiat vaikuttavat siihen, miten oppilaat kulkevat kouluun. Esimerkiksi pyörään kohdistuva ilkivalta, pyöräilykypärän säilyttäminen koulupäivän aikana tai sen käytön arvostelu oppilaiden keskuudessa voivat olla tekijöitä, jotka vaikeuttavat kouluun pyöräilyä. Millaisia ratkaisukeinoja voitte löytää yhdessä oppilaiden kanssa?
  • Millainen on koulun lähialueen liikenneympäristö? Liikenneturvan sivuilta löytyy myös ohjeet vaaranpaikkakartoituksen toteuttamiseen oppilaiden kanssa. Tutustu vaaranpaikkakartoitukseen.
  • Kävelyä ja pyöräilyä tukevia näkökulmia voi ottaa oppilaiden kanssa esiin eri näkökulmista usean eri oppiaineen yhteydessä. Oppilaiden kanssa voi tarkastella kävellen ja pyöräillä liikkumisen hyötyjä mm. ympäristö- hyvinvointi ja terveysnäkökulmista. Löytyisikö tästä teidän koululle aihetta monialaiseen oppimiskokonaisuuteen tai erilliseen teemaviikkoon? Vinkkejä oppimiskokonaisuuden rakentamiseen löytyy vuoden 2017 liikenneturvallisuusviikon materiaaleista.