Soveltuvuus ja tavoite

  • Toinen aste: ryhmänohjaajan, psykologian tai äidinkielen tunneille.
  • Mietitään, minkälaisia seurauksia tarkkaamattomuudesta liikenteessä voi aiheutua, ja minkälaisia tunteita ja ajatuksia ne herättävät.
  • Ymmärretään tarkkaavaisuuden merkitys liikenteessä.

Näin se tehdään

Luetaan onnettomuustarina, jossa kännykän käyttö on syynä onnettomuuteen:

”Jere, Matti ja Janina ajelevat perjantai-iltana hämärän aikaan Jeren isän Bemarilla. Jere ajaa. Takapenkillä oleva Matti vaatii Jereä etsimään Spotifysta parempaa kuunneltavaa. Autossa olevien huomio on kiinnittynyt matkapuhelimen näyttöön, kun rysähtää. Peräänajossa Janina lyö päänsä tuulilasiin. Poliisin tullessa paikalle Janina on jo viety sairaalaan.”

Yllä olevan tarinan lukemisen jälkeen jaetaan ryhmä pienryhmiin. Kukin ryhmä saa oman kysymyksen pohdittavakseen.

  • Miten sinä selität tilanteen poliisille onnettomuuspaikalla? Miltä se tuntuu?
  • Minkälaisia ajatuksia sinulla pyörii mielessäsi, kun olet päässyt aamuyöllä kotiin?
  • Miten kerrot vanhemmillesi aamulla, mitä eilen tapahtui? Miltä se tuntuu?
  • Miltä tuntuisi mennä poliisikuulusteluun parin päivän päästä?
  • Miltä tuntuu tavata Janinan vanhemmat, jotka ovat samaan aikaan katsomassa häntä sairaalassa?

Heränneet ajatukset kerätään ryhmiltä esimerkiksi taululle kirjaten, ja keskustellaan heränneistä ajatuksista.

Loppukeskustelu

Oppilaille esitetään kysymys: ”Mitä voin tehdä, että en joutuisi tarinan tilanteeseen?” Myös tähän kysymykseen kannattaa etsiä ja kirjata ratkaisuja pienryhmissä. Löytyneet ratkaisut kerätään ryhmiltä.

Vinkki: Ennen tehtävää voidaan katsoa Liikenneturvan #rohkee-kampanjan video.

Vinkki: Harjoitus voidaan toteuttaa myös roolipelinä. Tällöin opiskelijoille jaetaan roolit: kuljettaja, matkustajat, poliisi, pelastushenkilöstö, Jeren isä, Janinan vanhemmat. Jokainen kertoo oman roolinsa näkökulmasta, mitä illalla tapahtui ja miltä se tuntui.