Yksittäinen sairaus lääkityksineen ei vielä välttämättä heikennä ajokykyä, mutta jotkut lääkkeet saattavat vaikuttaa yllättävällä tavalla ajamiseen. Esimerkiksi monet rauhoittavat lääkkeet sekä unilääkkeet lisäävät rattiin nukahtamisen riskiä. Punainen varoituskolmio lääkepurkin kyljessä tarkoittaakin, että lääke voi haitata ajamista.

Yksi lääkärin tehtävä on arvioida sairauksien ja lääkkeiden kokonaisvaikutusta moottoriajoneuvon turvalliseen kuljettamiseen. Jos ajokortin terveysvaatimukset eivät täyty, lääkärillä on myös velvollisuus ilmoittaa asiasta ajokorttiviranomaiselle. 

Keskustele lääkärin kanssa, jos

  • sinulle määrätään kolmiolääkettä, mutta sinulla on kuitenkin tarve ajamiseen.
  • sinulle määrätään useampaa eri lääkettä, tai käytät jo entuudestaan useampaa lääkettä.
  • epäilet ajokuntosi heikentyneen.

Tarkkaile omaa vointia

Moni sairaus on hoitamattomana liikenteessä haitallisempi kuin lääkkeillä oikein hoidettuna. Lääkkeet pitää ottaa ajallaan ja lääkärin ohjeiden mukaan. Autoa ei pidä lähteä ajamaan, jos olo tuntuu normaalista poikkeavalta, väsyneeltä tai tokkuraiselta.

Alkoholin käytössä on hyvä olla pidättyväinen. Pienemmätkin alkoholimäärät voivat olla kohtalokkaita, kun niihin yhdistyy lääkkeiden tai huumeiden käyttöä. Erityisesti, kun on kyseessä iäkäs ihminen, sopivat monet lääkkeet ja alkoholi huonosti yhteen. Elimistön reaktioita lääkkeeseen on tarkkailtava erityisesti hoidon alussa.

Autoa ei pidä lähteä ajamaan, jos olo tuntuu normaalista poikkeavalta, väsyneeltä tai tokkuraiselta.

Iäkkään kuljettajan ajokunnon tarkkailussa on omaistenkin syytä olla tarkkaavainen. Jossain vaiheessa lähimmäisenkin kannattaa ottaa puheeksi ajokunto ja kannustaa läheisiään vapaaehtoiseen ajokyvyn arviointiin.

Rauhoittavat lääkkeet liikenteen riskinä

EU:n tukemassa DRUID-tutkimuksessa selvitettiin päihteiden käyttöä eri puolilla Eurooppaa. Suomalaisessa liikenteessä oli vähemmän rattijuoppoja ja niin sanottuja huumeratteja kuin muualla Euroopassa, mutta paljon ajokykyä heikentävien lääkeaineiden käyttäjiä.

Tällä hetkellä poliisi tavoittaa Suomen liikenteestä vuosittain noin 4000 kuljettajaa, joiden näytteistä löytyy huumeita tai voimassa olevassa huumausaineasetuksessa mainittuja lääkeaineita, kuten bentsodiatsepiineja ja opiaatteja. THL:n tutkijat ovat jopa arvioineet, että liikenteessä on enemmän rauhoittavia lääkkeitä käyttäneitä kuljettajia kuin alkoholia tai huumausaineita käyttäneitä.

Esimerkiksi unihäiriöiden helpottamiseen käytettävät bentsodiatsepiinit voivat vaikuttaa vielä seuraavana aamuna ajokykyä häiritsevästi.

Liikenteessä huumeiden nollatoleranssi

Liikenteessä huumeiden nollatoleranssi tuli voimaan helmikuussa 2003. Huumausaineiden testausmenetelmät ovat myös kehittyneet 2000-luvulla huomattavasti. Nykyisin syljestä otettava pikatesti suoritetaan esimerkiksi epäilyttävästi liikenteessä toimivalle kuljettajalle, joka puhaltaa nollalukemat alkometriin. Laki antaa poliisille myös mahdollisuuden määrätä kuljettaja verikokeeseen.