Liikutaan turvallisesti - myös työmatkalla

vanhempi asiantuntija Mika Liuhamo, Työterveyslaitos
Harva meistä asuu työpaikallaan. Olemme joka työpäivä osa työmatkaliikennettä lähes kahden miljoonan muun suomalaisen tavoin. Samanaikainen liikkuminen aiheuttaa varsinkin taajamissa tutun heiluri-ilmiön, joka ilmenee liikenneruuhkina ja liikennevälineiden epätasaisena kuormittumisena.

Liikenne ja liikkuminen aiheuttavat myös vahinkoja. Kodin ja työpaikan välisellä työmatkalla sattuu vuosittain noin 20 000 korvattua tapaturmaa. Se on kuudesosa kaikista työtapaturmista. Kuolemaan johtaa parisen kymmentä, mutta määrä on lähes puolet kaikista työkuolemista.

Suhteuttamalla vahinkojen määrä käytettyyn aikaan havaitaan, että useimmille työssä käyville työmatka on päivän vaarallisin ajankohta. Jokainen menetetty työpäivä heikentää myös toiminnan tuloksellisuutta ja aiheuttaa kustannuksia työnantajalle. 

Työturvallisuuslain mukaan työnantaja vastaa työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Lain noudattamisessa otetaan lieventävänä asiana huomioon työhön ja työolosuhteisiin kohdistuvat toimintamahdollisuuksien rajoitukset kuten työmatkat, joihin työnantajan direktio-oikeus ei suoraan yllä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tilanteessa pitäisi nostaa kädet pystyyn.

Mitä sitten voidaan tehdä? Kaikkien työtapaturmien ehkäisy alkaa vaaratekijöiden ja -tilanteiden tunnistamisesta. Lähtökohtana on työmatkoista ja työliikenteestä sekä niiden riskipaikoista saatava tieto. Työmatkoista voidaan kerätä esimerkiksi turvallisuushavaintoja. Työmatkojen riskejä arvioitaessa on huomioitava myös niiden terveyttä ja sosiaalisuutta edistävät tekijät.

Työpaikoilla turvallisuuteen voidaan vaikuttaa järjestämällä kampanjoita, tarjoamalla tietoa ja koulutusta liikenteen riskeistä ja turvallisesta liikennekäyttäytymisestä sekä jakamalla esimerkiksi heijastimia, huomioliivejä, liukuesteitä, nastoitettuja renkaita ja pyöräilykypäröitä. 

Ratkaisevassa asemassa tapaturmien torjunnassa ovat kuitenkin omat toimintatapamme. Riskiä lisäävät turha kiire, liikenneolosuhteisiin soveltumattomat välineet sekä huomiokyvyn jakaminen liikenteessä, kuten matkapuhelimen käyttö. Toimintakykyymme vaikuttavat lisäksi yksilölliset tekijät, esimerkiksi heikentynyt näkökyky, erilaiset sairaudet tai päihteiden käyttö.

Mahdollisuudet tehdä työtä koskevia päätöksiä, työajan joustot, liukuva työaika sekä etätyö vähentävät liikkumista ruuhka-aikana ja pienentävät samalla liikennetapaturmien riskiä. Turhaa kiirettä ja stressiä voi välttää töiden riittävällä suunnittelulla ja organisoinnilla. 

Työmatkojen ja työliikenteen riskejä hallitaan samalla tavalla kuin muitakin työhön liittyviä riskejä. Liikkumisturvallisuuden kehittäminen sopii hyvin osaksi työpaikan työsuojelua ja toimintaohjelmia. Hyvänä apuna toimii Liikenneturvan ja Työturvallisuuskeskuksen Turvallisesti työliikenteessä -opas.

Vastuu turvallisesta liikkumisesta on henkilöillä itsellään, työnantajalla sekä työympäristön haltijalla. Kehittämällä yhteistyössä työmatkojen turvallisuutta, voimme säästää kustannuksia ja ennen kaikkea inhimillistä kärsimystä. Meistä jokainen voi toimia asiassa esimerkkinä sekä yksilönä että työyhteisön jäsenenä.