Väsymys on yleistä ikään katsomatta

Aleksi Makkonen/Liikenneturva
Liikenteessä oleellista on ehkäistä väsymys ennakolta. Jos väsymys pääsee yllättämään tien päällä, on siihen reagoitava ajoissa. Kuva Aleksi Makkonen/Liikenneturva.
Väsymys vaikuttaa jopa joka viidennen kuolonkolarin taustalla. Paras keino väsymyksen voittamiseen on riittävät unet. Vanhemmiten unen laatu voi kuitenkin heiketä: nukahtaminen viivästyy, aamuyö valvottaa tai uniapnea vaivaa. Väsymys voi olla myös merkki sairaudesta ja vaikuttaa näin ajoterveyteen.

Väsymyksellä tarkoitetaan heikentynyttä kykyä pysyä hereillä. Väsymys on myös yleinen vaiva tien päällä. Liikenneturvan kyselyn mukaan jopa joka viides kuljettaja on nukahtanut joskus rattiin ja lähes toinen mokoma on ollut lähellä nukahtamista. Psykologi Mikael Sallinen kertoo, että väsymyksen riskiä ratissa kasvattavat erityisesti unihäiriöt kuten uniapnea sekä yöllä ajaminen.

”Väsymyksen yleisyydestä ei ole kovin luotettavaa tietoa. Unihäiriöitä suomalaisilla kuitenkin tiedetään olevan melko paljon. Unettomuusoireita useampana yönä viikossa on aikuisväestössä noin 30 prosentilla ja uneensa on tyytymättömiä noin 12 %. Uniapnean yleisyys on noin 3-4 prosentin luokkaa. Lisäksi epäsäännöllisiä työaikoja tekee noin kolmannes. Tästä voi päätellä, että myös väsymys on varsin yleistä.”

Perinteisesti väsymysonnettomuuksien riskiaikaa ovat yön tunnit ja iltapäivä. Erityisesti nuoret miehet nukkuvat usein vähän ja ajavat öisin enemmän kuin muut. Iäkkäämpien kohdalla väsymyksestä tai rattiin nukahtamisesta johtuva onnettomuus tapahtuu useimmiten iltapäivän aikaan. 

”Eri elämäntilanteen takia nuoremmat voivat joutua venyttämään vuorokautta yöajoihin tai suosimaan pitkiä ajomatkoja. Iäkkäämpien ei taas tarvitse ajaa öisin. Iltapäivän tuoma väsymys voikin ratissa yllättää, vaikka toimistotyössäkin huomaa, että lounaan jälkeen alkaa väsyttämään”, kuvailee Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuustutkija Arja Holopainen.

Ikääntyminen tulee uniin

Ihmisen ikääntyminen vaikuttaa myös nukkumiseen: uni pinnallistuu, tulee nukahtamisvaikeuksia tai heräillään useammin, ja päivällä tarvitaan päiväunia. Geriatri Timo Strandberg kuitenkin painottaa, että ihmiset ovat yksilöllisiä.

”Hyvinkin vanha voi olla erittäin hyväkuntoinen maratonjuoksija. Noin yleisesti ottaen ikääntyessä tapahtuu eriasteista hidastumista, erilaiset sairaudet yleistyvät ja kroonisia sairauksia on enemmän ikääntyneillä kuin nuoremmilla. Kaikkiin sairauksiin voi liittyä väsymystä, mutta on huomioitava, että väsymys on myös subjektiivinen oire”, Strandberg kuvailee.

Väsymyksen subjektiivisuudella tarkoitetaan sitä, ettei sen tasoa voi objektiivisin mittarein todeta, vaan se perustuu kokemukseen. Jotkut myös pärjäävät väsymyksen kanssa paremmin kuin toiset. Tarkemmin väsymystä on syytä tutkia silloin, kun se häiritsee tavanomaista toimintakykyä, siihen liittyy laihtumista tai fyysisen lihaskunnon voimakasta heikentymistä. Myös muutoksia omassa kävelynopeudessa voi tarkkailla.

”Jos kokee, että väsymys haittaa omaa normaalia arkea, niin silloin on syytä miettiä tutkimuksiin menemistä. Se, että tuntee itsensä merkittävän osan ajasta väsyneeksi, tarmottomaksi tai masentuneeksi ei ole normaalia. Tutkimisen aloittaminen riippuu kuitenkin siitä, miten paljon se arkea haittaa. Ellei nukahda jonnekin ja joku muu kiinnitä asiaan huomiota”, Strandberg toteaa.

Jos kokee, että väsymys haittaa omaa normaalia arkea, niin silloin on syytä miettiä tutkimuksiin menemistä.

Mitä jos unta ei vaan saa?

Väsymykseen auttaa parhaiten riittävä uni. Unettoman on kuitenkin vaikea alkaa käskystä nukkumaan. Mitä keinoja väsymyksen torjuntaan on? Strandberg ohjeistaa nousemaan ylös sängystä ja tekemään jotain muuta, jos uni ei tule. Apteekin tuotteista voi olla apua – tai ne voivat olla myös syypää väsymykseen.

”Vaihdevuosien jälkeen naisten uniongelmiin voi auttaa hormonikorvaushoito. Herääminen aamuyöstä liittyy usein masennukseen, jota on hoidettava eri konstein. Unilääkkeillä on myös paikkansa tilapäisenä apuna. Myös kokonaislääkityksessäkin voi olla syytä, joten uniongelmien yhteydessä pitäisi sitäkin tarkastella.”

Holopainen kertoo, että ikääntyneiden kuljettajien väsymysonnettomuuksissa on mukana lääkkeitä useammin kuin nuoremmilla, mutta näin voi olla siitä syystä, että iäkkäämmillä on vaan nuorempia usein jotain lääkitystä.

”Yksi lääke voi myös väsyttää toista, muttei toista. Kun lääkityksiä on monia, on vaikea arvioida ennakkoon, miten niiden ottaminen väsyttää.”

Väsymyksen torjunnassa myös peruselintavat, kuten uni, ruokailu, liikunta ja stressinhallinta, ovat tärkeitä.

”Kohtuullisen hyvät elintavat pitävät yllä sopivaa vuorokausirytmiä, auttavat painonhallinnassa ja ehkäisevät erilaisten sairauksien kehittymistä, mihin usein liittyy unen häiriintymistä ja tätä myötä väsymystä. Väsymys on siinä mielessä hyvä asia, että se viestittää meille siitä, milloin on hyvä mennä nukkumaan, ja siitä, onko nukkunut tarpeeksi. Ja tuntuuhan väsymykseen liittyvä raukeus illalla nukkumaan mennessä myös mukavalta”, Sallinen muistuttaa.

Samalla kannalla on myös Strandberg. Alkoholin vähentäminen ja painonhallinta voivat auttaa myös väsymykseen, sillä pienikin määrä alkoholia voi heikentää unen laatua. Lihavuus taas vaikuttaa aivojen toimintaan hiipivästi ja on riskitekijä muistisairauksille ja kognition heikentymiselle. Lihavuus on myös yksi uniapnean taustatekijöistä.

Väsymys on siinä mielessä hyvä asia, että se viestittää meille siitä, milloin on hyvä mennä nukkumaan, ja siitä, onko nukkunut tarpeeksi.

Kokemus ja oman voinnin kuulostelu auttavat tien päällä

Tutkimusten mukaan univaje ja väsymys vaikuttavat ikääntyneillä toimintakykyyn jonkin verran vähemmän kuin nuoremmilla.

”Ilmeisesti ikääntyneet osaavat paremmin ottaa huomioon väsymyksen vaikutuksen toiminnassaan. Erot ovat kuitenkin käytännössä melko pieniä, joten liikenteessä oleellista on nimenomaan ehkäistä väsymys ennakolta ja reagoida siihen tien päällä, jos se pääsee yllättämään. Ehkä juuri näissä asioissa iän mukanaan tuomasta kokemuksesta on hyötyä”, Sallinen toteaa.

Myös ikäihmisen elämäntilanteesta voi olla hyötyä väsymyksen torjunnassa. Kun ei ole enää töissä tai ole muita pakottavia menoja, niin voi nukkua pidempään, jos nukuttaa, ottaa päiväunet tai siirtää matkantekoa.

Holopainen pitää tärkeänä sitä, että ihmiset opettelisivat tunnistamaan omaa väsymys- tai vireystilaansa ja toimimaan sen mukaan.

”Useimmiten ihmiset tietävät, kun ovat väsyneitä. Olennaista on myös toimia sen eteen. Vaikka olisi kuinka lähellä kotia, niin pysähtyy turvalliseen paikkaan ja nukkuu vähän aikaa. Tai ottaa kupin kahvia ja nukkuu sen parikymmentä minuuttia. Matkan voi myös suunnitella niin, ettei tule pitkiä ajomatkoja ja seuralaiset voivat nukkumisen sijasta pitää kuljettajan hereillä. Ja toki, jos tietää, että on väsynyt, niin ei lähde liikkeelle laisinkaan.”

Useimmiten ihmiset tietävät, kun ovat väsyneitä. Olennaista on myös toimia sen eteen.

Tunnista väsymys ajaessa

Väsymyksen merkkejä on monia. Tavanomaisimpia on se, että silmäluomet alkavat tuntua raskailta tai ratissa alkaa tehdä jotain muuta, liikehtiä ja liikutella jäseniä. Merkit kannattaa tunnistaa ja toimia ajoissa: pysähdy turvalliseen paikkaan, juo kahvia ja ota nokoset.

”Jos yhtäkkiä havahtuu olevansa ratissa, säpsähtelee hereille tai havaitsee taistelevansa pysyäkseen hereillä, väsymys on yltynyt jo liian kovaksi. Tällöin on välttämätöntä pysähtyä heti ja pitää vähintään jaloittelutauko. Tässä tilanteessa väsymys palaa melko nopeasti voimakkaalle tasolle, joten pysähtyminen seuraavassa taukopaikassa, jossa on mahdollista nauttia kofeiinia ja ottaa nokoset on välttämätöntä”, Sallinen painottaa.

Vinkkejä vireämpään ajoon
  • Pyri nukkumaan riittävästi.
  • Huomioi erityisesti yön tuntien ja iltapäivän kohonnut nukahtamisriski autoillessa.
  • Suunnittele reitti: mieti etukäteen taukopaikat ja valitse tarvittaessa virkeämpänä pitävä liikenneympäristö.
  • Pidä tauko, jos väsyttää, vaikka olisit jo lähellä kotia: Juo kuppi kahvia ja ota nokoset.
  • Huomioi lääkkeiden väsyttävä vaikutus.
  • Matkustajana pistä kuljettajan aivot töihin keskustelemalla ja kyselemällä asioista. Huomaa kuitenkin, että vieraassa ja monimutkaisessa liikenneympäristössä kuljettajan voi olla tarpeen suunnata kaikki keskittyminen liikenteeseen.  
  • Mahdollisuuksien mukaan: siirrä menoa tai valitse toinen kulkutapa.
  • Jatkuvan väsymyksen taustalla voi olla hoitoa vaativa sairaus. Jos väsymys heikentää toimintakykyä ja haittaa normaalia arkea, hakeudu lääkärille.
Onnettomuuteen johtaneet tekijät paljastuvat palapeliä kokoamalla

Jokainen kuolemaan johtanut tie- ja maastoliikenneonnettomuus Suomessa tutkitaan systemaattisesti tietyn kaavan mukaan. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat, jotka onnettomuudet tutkivat, koostuvat moniammatillisista ryhmistä. Tutkijalautakuntien tehtävänä on selvittää onnettomuuteen johtaneet tekijät ja tehdä tarvittavat esitykset liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

Väsymyksen vaikutus onnettomuudessa selvitetään monen eri tekijän summana.

”Esimerkiksi, jos ajoneuvo on ajautunut tieltä pois ilman jarrutusjälkiä, tutkijalautakunnassa herää usein ajatus siitä, että yhtenä tekijänä onnettomuudessa voi olla nukahtaminen”, kertoo onnettomuustutkija Arja Holopainen

”Mikään yksittäinen tekijä ei kuitenkaan välttämättä paljasta, että onnettomuuden taustalla on ollut väsymystä. Haastatteluissa käydään läpi kysymyksiä myös väsymyksestä ja nukkumisesta. Onnettomuuspaikka jälkineen tutkitaan. Katsaus ajoneuvon kuntoon, kuljettajan terveystietoihin ja mahdollisiin silminnäkijälausuntoihin täydentävät onnettomuuskuvaa.”   

Väsymystä voi mitata erilaisin mittalaittein. Ajoneuvoissa virevahti varoittaa kuljettajaa väsymyksestä ja kaistavahti pyrkii pitämään ajoneuvon kaistalla, jos kuljettajan ote ohjauksesta herpaantuu.

”Väsymystä voi myös ennustaa matemaattisten mallien eli algoritmien avulla. Esimerkiksi Työterveyslaitos, Traficom ja Tukholman yliopisto ovat kehittäneet Vire-verkkosovelluksen, jonka avulla voi ennustaa vireyttä erilaisissa työvuoroissa. Sovellusta voi käyttää ajonaikaisen väsymysriskin arviointiin karkealla tasolla syöttämällä malliin ajon alkamis- ja päättymisajan. Malli ei kuitenkaan annan henkilökohtaista väsymysennustetta vaan pelkästään keskimääräisen ennusteen”, psykologi Mikael Sallinen kertoo.

Kiinnostaako aihe?

Ajokuntoa eri näkökulmista käsitteleviä artikkeleita julkaistaan vuoden 2019 aikana vielä kaksi. Tilaa artikkelit suoraan sähköpostiisi osoitteesta www.liikenneturva.fi/ajokunto/tilaa.