Maastoreittien turvallisuus on merkittävä juttu

Sini Kestilä ja Pasi Satokangas, Lapin ammattikorkeakoulu, Matkailun tutkimus- ja koulutusinstituutti
Erkki Ollila & Jussi Palmola
Kuvassa näkyy moottorikelkkareitin ja hiihtoladun risteyksestä varoittava merkintä.
Suomalaiset liikkuvat luonnossa niin patikoiden, pyöräillen kuin moottorikelkallakin. Usein eri kulkumuodot jakavat samat reitit, joten yhteensovittamiselle on tarvetta paitsi viihtyvyyden myös turvallisuuden näkökulmasta. Lapissa maastoreittien turvallisuushaasteeseen on vastattu yhteistyöllä.

Kaupunkeihin keskittyvän kansamme sielussa elää vielä palo päästä havun tuoksuun, pois kiireestä ja hälystä. Luontoon ei enää mennä vain nokialaisilla tai järvisillä, vaan metsissä vilahtelee myös esimerkiksi pyöräilijöitä ja moottorikelkkailijoita, jopa samoilla reiteillä. Miten kaikki mahtuvat sovussa ja turvallisesti nauttimaan luonnosta? Lapissa on vastattu haasteeseen ja lähdetty parantamaan maastoreittien turvallisuutta usean tahon yhteistyöllä.

Maastoreitit tarjoavat iloa käyttäjilleen ja ohjaavat turvallista liikkumista maastossa. Reittien laadukkaat merkinnät takaavat osaltaan niiden turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden. Viime vuosien pohjatyö antaa hyvät mahdollisuudet tehdä yhä useammasta reitistä tämän päivän vaatimuksia vastaavan.

Monenlaista kulkijaa kohtaa reitillä

Maastoreiteillä voidaan kulkea lihasvoimin tai moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla. Moottorikelkkailu on paitsi merkittävä matkailutuote myös suosittu vapaa-ajan harrastus erityisesti Lapissa.

Moottorikelkkareiteillä noudatetaan tieliikennelakia, jota ollaan uudistamassa. Reitin ylläpitäjänä on yleensä kunta. Moottorikelkkaurilla ajaminen taas vaatii usein uran ylläpitäjän luvan. Uria ylläpitävät monet eri tahot, kuten Metsähallitus, kunnat, moottorikelkkakerhot ja matkailuyritykset.

Moottorikelkkareittien ja -urien monenkirjava kokonaisuus aiheuttaa päänvaivaa käyttäjille. Kelkkailija ei ehkä tiedä, ajaako hän uralla vai reitillä ja tarvitaanko ajamiseen erillisiä lupia. Lisäksi kunnossapidon taso voi vaihdella samallakin reitillä tai uralla. 

Uusi tieliikennelaki astuu voimaan 1.6.2020. Liikenneturvan yhteyspäällikkö Petri Niska pohtiikin, onko reittien monikäyttö huomioitu lakimuutoksessa – ja tulisiko se huomioida, jotta reittiturvallisuus ei vaarannu. 

”Tarvitsemme keskustelua sekä siitä, onko olemassa reittejä, jotka soveltuvat aiempaa monipuolisemmalle käyttäjäkunnalle että siitä, onko olemassa reittejä, joilla monikäyttö ei ole järkevää tai turvallista”, Niska painottaa. 

Monikäytön turvallisuutta voidaan tukea eri käyttäjäryhmille suunnatulla ennakkotiedottamisella sekä opastus- ja varoitusmerkeillä.

Siirtymät palveluiden pariin ovat harmaalla alueella

Jotta moottorikelkkailija voi ajaa reitillä tai uralla, hänen tulee ensin siirtyä sinne. Yksi vaihtoehto reitille tai uralle siirtymiseen on kelkan kuljettaminen autolla tai perävaunulla.

Mikäli reitille tai uralle ajetaan kelkalla, siihen liittyy Niskan mukaan ongelmia. Tieliikennelain mukaan siirtymäajo sallitaan vain määrätyissä poikkeustilanteissa, joiden tulkinta voi olla vaikeaa valvovalle viranomaiselle. Niska ottaa esille muutamia hiihtokeskuksille tyypillisiä tilanteita.

”Matkailija liikkuu moottorikelkalla ja pitäisi käydä bensa-asemalla, mennä hotellille yöpymään tai päästä muiden palvelujen piiriin. Jättääkö hän kelkan tällöin kilometrien päähän majapaikasta, jos sopivaa reittiä tai uraa ei ole perille asti?” hän kysyy.

Lapissa laadittiin uuteen tieliikennelakiin siirtymäajoa koskeva esitys, jonka mukaan moottorikelkkailu olisi tienpitäjän määrittelemänä ollut sallittua kevyenliikenteen väylällä, alikulkureiteillä tai ajoradan oikeassa reunassa. Ajonopeus olisi ollut vastaava kuin muilla samaa tietä tai väylää käyttävillä.

”Tienpitäjä olisi sitten selvittänyt sopivat kulkupaikat huoltoasemille ja vastaaville. Tämä oli lappilaisten toiveissa”, Niska sanoo.

Myös Lapin moottorikelkkailijoiden puheenjohtaja Markku Mettänen kertoo kelkkailijoiden odottaneen, että uusi laki toisi selkeyttä siirtymiseen tietä pitkin reitille.

”Oli pettymys, että uusi tieliikennelaki ei tuonut muutosta asiaan, vaikka sen eteen tehtiin aika paljon töitä.”

Uudistuksena paikannusmerkki

Uusi tieliikennelaki sisältää myös uuden maastoreiteillä käytettävän liikennemerkin, paikannuspisteen, joka helpottaa avun antamista onnettomuuteen tai muihin ongelmiin joutuneille.

Maastoreittien varsille sijoitettavissa paikannuspistemerkeissä on yleinen hätänumero sekä Hätäkeskuslaitoksen käyttämät koordinaatit. Lapin pelastuslaitos teki aloitteen merkin kehittämisestä pelastustoimijoiden kokemuksiin perustuen. Paikannuspiste saa varauksettomat kiitokset Niskalta.

”Mainio asia. Tämä palvelee kaikkia, ei pelkästään moottorikelkkailijoita. Hienoa, että Lapissa tehty kehittämistyö on tuottanut tulosta.”

FAKTA

REILA-reittimerkintöjen turvallisuus, pilottialueena Lappi 2015–2018 -hankkeen toteuttajina ovat Lapin Pelastuslaitos, Metsähallitus ja Lapin ammattikorkeakoulu, Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti sekä 14 Lapin kuntaa. Hankkeen rahoittaja on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja rahoituksesta 70 prosenttia tulee EAKR- ja valtionrahoituksena. Katso lisää osoitteesta www.reittimerkinnat.fi

Paikannuspiste-liikennemerkkiä voidaan käyttää kaikilla maastoreiteillä.Paikannuspiste-liikennemerkkiä voidaan käyttää kaikilla maastoreiteillä.