Maantiehypnoosi vaanii maaseudulla ajajaa

suunnittelijat Ida Maasalo ja Jyrki Kaistinen, Liikenneturva
Kaisa Tanskanen/Liikenneturva
Sopiva vireystila on tärkeää liikenteessä niin kaupungissa kuin maaseudullakin. Kuljettajan kuormittumiseen vaikuttaa myös ajoympäristö.

Kaupungissa liikenneympäristö vaatii kuljettajilta usein paljon. Tämän on ylläpidettävä tarkkavaisuutta herkeämättä, jotta voi havainnoida ja ennakoida liikennetilanteita. Kaupungissa nopeustaso vaihtelee, mikä tutkimusten mukaan myös nostaa vireystasoa verrattuna tasaisella nopeudella köröttelyyn.

Kaupunkiajon kuormittavuus kasaantuu eritoten silloin, kun kyseessä on kokematon kuljettaja, jolle erilaisiin tilanteisiin liittyvien riskien tunnistaminen on haastavaa. Myös ajamiseen liittymättömät tehtävät nostavat kuormitustasoa. Yksi merkki korkeasta kognitiivisesta kuormituksesta on näkökentän kaventuminen. Myös kuljettajan kyky havainnoida liikenneympäristöä heikentyy, mikä lisää onnettomuusriskejä merkittävästi erityisesti kaupunkiajossa. Onko siis yksinkertaisemmassa liikenneympäristössä ajaminen yksinkertaisesti helpompaa? Ei välttämättä.

Maaseudulla vireystila laskee joskus liikaakin

Maaseudun usein yksitoikkoinen liikenneympäristö aiheuttaa kuljettajalle kaupungin hälyyn verrattuna toisenlaisia haasteita. Pitkässä yksitotiseksikin käyvässä ajossa kuljettajan vireystila saattaa herpaantua vähitellen ja ajatukset lähteä vaeltamaan.

Eniten mielen vaeltelua tapahtuu hiljaisilla, hitailla ja vähemmän monimutkaisilla tieosuuksilla. Ajatukset karkailevat helposti, kun matka on tuttu, alla yksitoikkoinen moottoritie tai autossa istutaan yksin. On esitetty, että keskimäärin kuljettajien mieli vaeltaa pois ajosta jopa 35 prosenttia ajamisen aikana.

Tilaa, jossa ajaminen sujuu lähes automaattisesti ja kuljettaja ei jälkikäteen edes muista, mitä ajetulla osuudella tapahtui, on tutkimuskirjallisuudessa kutsuttu maantiehypnoosiksi (highway hypnosis). Jälkikäteen kuljettajat yleensä muistavat omasta matkastaan parhaiten toisten liikkujien huonon käyttäytymisen sekä tuttujen ympäristöjen tyypillisiä tapahtumia.

Keskimäärin kuljettajien mieli vaeltaa pois ajosta jopa 35 prosenttia ajon aikana.

Automaattiohjaus on hyvä renki, mutta huono isäntä

Automaattiohjauksella toimimista ei esiinny pelkästään tien päällä. On esitetty, että valveillaoloajan toiminnoistamme jopa 40 prosenttia on automatisoituneita tapoja, jotka tapahtuvat sopivan ulkoisen ärsykkeen esiintyessä, usein tiedostamattamme.

Kokeneelle kuljettajalle tyypillisiä automatisoituneita toimintoja ovat nopeuden säätely, kaista-ajo ja etäisyyden ylläpito edellä ajavaan. Ajamisen rutinoituminen vapauttaa kuljettajalta resursseja esimerkiksi poikkeuksellisten muutosten havaitsemiseen liikenneympäristössä. Toisaalta vireystila voi laskea, kun ajotehtävä ei tunnu vaativalta. Tällöin hänelle saattaa syntyä virheellinen mielikuva, että ajamisen aikana voisi tehdä hyvin muutakin kuin ajamiseen liittyviä tehtäviä.

Ympäristön tuttuus ja yksitoikkoisuus lisäävät kuljettajan automaattista ajamista, mikä saattaa osin selittää ilmiötä, jossa kuljettajat kolaroivat todennäköisimmin lähellä omaa kotiaan. Täysin automaattiohjaukselle ei siis sovi heittäytyä.

Myös kuljettajan huomion suuntaaminen täysin automatisoituneeseen toimintaan saattaa johtaa epätoivottuihin tuloksiin. Kirjallisuudessa ilmiö tunnetaan Humphreyn lakina tai tuhatjalkaisen ongelmana. Eli jos ihminen alkaa kävellessään miettiä, miten tulisi kävellä, hän voi päätyä kompuroimaan.

Kyytiin mieluummin kaveri kuin kännykkä

Ajoympäristöstä riippumatta kuljettaja voi vaikuttaa omaan vireystilaansa ajamalla vain levänneenä, tarkkailemalla omaa vireystasoaan ajon aikana ja tauottamalla ajoa tarvittaessa.

Vireystilaa voi koittaa nostaa myös erilaisilla kikoilla. Muun muassa musiikin kuuntelu saattaa virkistää kuljettajaa hyvin yksitoikkoisessa ajoympäristössä ja siten parantaa reaktiokykyä yllättävissä tilanteissa. Moni voi kokea myös ajonopeuden nostamisen tai kännykän tutkimisen aseeksi tylsistymistä tai väsymistä vastaan, mutta tässä mennään ojasta allikkoon. Turvallinen ratkaisu on pysäyttää auto taukopaikkaan, nauttia vaikka kuppi kahvia ja nukkua päälle vartin nokkaunet.

Myös kanssamatkustajasta voi olla apua. Tutkimusten mukaan matkustajan läsnäolo laskee kolaririskiä, mikä voi johtua siitä, että matkustajat pitävät huolta kuljettajan vireystilasta ja ehkäisevät mielen vaeltelua.

Lähteet

Berthié, G., Lemercier, C., Paubel, P.V., Cour, M., Fort, A., Galéra, C., Lagarde, E., Gabaude, C. & Maury, B. (2015) The restless mind while driving: drivers’ thoughts behind the wheel. Accident Analysis and Prevention 76, 159–165.

Burdett, B.R.D., Charlton, S.G. & Starkey, N.J. (2019) Mind wandering during everyday driving: An on-road study. Accident Analysis and Prevention 122, 76–84.

Charlton, S.G. & Starkey, N.J. (2013) Driving on familiar roads: Automaticity and inattention blindness. Transportation Research Part F 19, 121–133.

Charlton, S.G. & Starkey, N.J. (2018) Memory for everyday driving. Transportation Research Part F 57, 129–138.

Chen, I. G., Durbin, D. R., Elliott, M. R., Kallan, M. J., & Winston, F. K. (2005) Trip characteristics of vehicle crashes involving child passengers. Injury Prevention, 11, 219–224.

Duhigg, C. (2013) The power of habit: Why we do what we do and how to change. Random House books.

Durand, A. (1980) An analysis of accident location in relation to area of residence. Research report A80-4. Oak Brook, IL: All-Industry Research Advisory Council.

Harbluk, J. L., Noy, Y. I., Trbovich, P. L., & Eizenman, M. (2007) An on-road assessment of cognitive distraction: Impacts on drivers’ visual behavior and braking performance. Accident Analysis & Prevention, 39(2), 372-379.

Heslop, S. (2014) Driver boredom: Its individual difference predictors and behavioural effects. Transportation research part F: traffic psychology and behaviour, 22, 159-169.

Horswill, M. S., & McKenna, F. P. (2004) Drivers' hazard perception ability: Situation awareness on the road. In Simon Banbury and Sebastien Tremblay (Ed.), A cognitive approach to situation awareness: Theory and application 1st ed., pp. 155–175. UK: Ashgate Publishing Ltd.

Lee, C., & Abdel-Aty, M. (2008) Presence of passengers: does it increase or reduce driver's crash potential? Accident Analysis & Prevention, 40(5), 1703-1712.

Recarte, M. A., & Nunes, L. M. (2003) Mental workload while driving: effects on visual search, discrimination, and decision making. Journal of experimental psychology: Applied, 9(2), 119.

Steinberger, F., Moeller, A., & Schroeter, R. (2016) The antecedents, experience, and coping strategies of driver boredom in young adult males. Journal of safety research, 59, 69-82.

Tejero, P. & Chóliz, M. (2002) Driving on the motorway: the effect of alternating speed on driver’s activation level and mental effort. Ergonomics 45 (9), 605–618.

Ünal, A. B., de Waard, D., Epstude, K., & Steg, L. (2013) Driving with music: Effects on arousal and performance. Transportation research part F: traffic psychology and behaviour, 21, 52-65.

Yerkes, R.M. & Dodson, J.D. (1908) The relation of strength of stimulus to rapidity of habit-formation. Journal of Comparative Neurology and Psychology 18(5), 459–482.

Kuljettajan vireystila ja suoritustaso

Kuljettajan vireystilan ja suoritustason suhdetta kuvataan usein käänteisen u-kirjaimen muotoisella käyrällä (ks. viereinen kuva). Psykologit Yerkes ja Dodson kehittivät suoritustasoa kuvaavan käyrän jo vuonna 1908. Kuvaaja tunnetaankin Yerkes-Dodson-käyränä. Suoritustaso on parhaimmillaan vireystilan ollessa sopiva – ei liian korkea eikä matala.

Näin vältät vireystilan laskua:

  • Nuku edellisenä yönä vähintään kuusi tuntia hyvää unta.
  • Vältä ajamista sairaana ja huonokuntoisena.
  • Tauota ajoa ja jaloittele välillä.
  • Opi tunnistamaan väsymyksen merkit. Niitä voivat olla haukottelu tai risteysten huomioimatta jättäminen.
  • Jos väsymys iskee, juo ensin kunnon annos kofeiinipitoista juomaa ja ota sitten torkut.
  • Hyvä matkaseura auttaa ajovireen ylläpidossa.

Keinot tarkkaamattomuuden ehkäisemiseksi:

  • Kun ajat, aja.
  • Laita puhelin äänettömälle ja pois näkyvistä.
  • Anna puhelut, viestittelyt tai muut tehtävät matkustajan hoidettavaksi.
  • Käyttäydy matkustajana vastuullisesti ja auta kuljettajaa tarvittaessa.
  • Vältä puhumista puhelimessa ajoneuvoa ajavan kuljettajan kanssa.