Äly tien päällä kiehtoo ja epäilyttää

suunnittelija Leena Pöysti, Liikenneturva
Liikenneturva selvitti joulukuussa 2016 suomalaisten kuljettajien mielipiteitä ja kokemuksia nykyautojen turvatekniikasta. Samalla kysyttiin näkemyksiä siitä, millaisia liikenneturvallisuushyötyjä ja -haasteita tulevaisuuden itseohjautuvat- ja robottiautot tuovat mukanaan.

Auton turvatekniikan tehtävä on tukea kuljettajaa ja tarvittaessa korjata tämän tekemiä virheitä. Yli kaksi kolmesta Liikenneturvan kyselyyn vastanneesta suomalaisesta pitääkin turvatekniikkaa tärkeänä kriteerinä seuraavaa autoa valittaessa.

Eniten kuljettajat arvostavat sellaisia ajamista tukevia järjestelmiä, jotka auttavat pitämään auton hallinnassa esimerkiksi liukkaalla. Tärkeäksi koetaan myös tekniikka, joka lieventää törmäysten seurauksia. Kaistalla pysymistä tukevia järjestelmiä, kuten kaistavahtia tai -avustinta, ei kyselyn vastaajajoukossa mielletty tärkeimpien joukkoon, vaikka niillä on havaittu olevan selkeitä turvallisuushyötyjä esimerkiksi yksittäisonnettomuuksien ehkäisyssä.

Turvavarusteista suomalaisautoista löytyivät useimmiten turvavyömuistutin, vakionopeudensäädin ja ajonvakautus- järjestelmä (ESC). Harvinaisimpia olivat pimeänäköavustin, 360-kamera ja risteävän liikenteen varoitusjärjestelmä.

Turvatekniikasta saatavat hyödyt ovat merkittäviä, kun sitä käytetään oikein. Kuljettajan tulisikin opetella ymmärtämään autossaan olevien turvajärjestelmien toimintaa, ettei esimerkiksi rattia tärisyttävä virevahti yllätä tien päällä. Pääosa kyselyyn vastanneista arvioi osaavansa käyttää autonsa tekniikkaa hyvin.

Tekniikka paikkaa, kun ihminen tekee virheen

Suurin osa Liikenneturvan kyselyyn vastanneista suomalaisista uskoo, että liikkuminen muuttuu merkittä- västi älytekniikan kehittymisen myötä. Silti vain 15 prosenttia vastaajista valitsisi itseohjautuvan tai robottiauton, jos heillä olisi täysi valinnanvapaus. Yli puolet pitää parempana nykyisen kaltaisia autoja, jotka on varusteltu erilaisin teknisin tukijärjestelmin.

Valtaosa kyselyyn vastanneista kuljettajista suhtautuukin varauksella automaattiautoihin. Eniten askarruttavat järjestelmän mahdollinen epä- kuntoisuus, tekniikan toimimattomuus Suomen olosuhteissa, tietokonevirukset ja auton hakkerointi. Myös koneen kyky ratkaista moraalisia ristiriitoja esimerkiksi kahden huonon ratkaisun välillä, huolestuttaa monia.

Älytekniikassa nähdään toisaalta myös myönteisiä mahdollisuuksia. Lähes kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista uskoo, että teiden kuntoa tullaan parantamaan, jotta tekniikka toimisi.

Liikenteen automaation uskotaan tuovan hyötyjä myös muun muassa ikäihmisten liikkumismahdollisuuksien säilymiseen, pysäköimiseen sekä ruuhkien ja saasteiden vähenemiseen. Eniten positiivisia vaikutusmahdollisuuksia nähdään kuljettajien inhimillisten virheiden vähenemisessä – siis liikenneturvallisuuden parantumisessa.

Järjestelmän reistailu suurin huoli  (Kaikki autoilevat vastaajat n=1238)

Jos järjestelmä ei vastaakaan

Vaikka automaatiossa nähtiin hyötyjä, melkein kaikki spontaanisti esitetyt ajatukset robottiautoista olivat epäileviä. Robottiautoihin ei joko uskota, niitä ei pidetä tarpeellisina tai niiden tulo liikenteeseen koetaan kaukaisen tulevaisuuden asiana. Noin viidennes vastaajista uskoi, että kohtuuhintaisia itseohjautuvia autoja olisi saatavilla Suomessa vasta yli 30 vuoden kuluttua, jos koskaan.

Vastaajia huolestutti myös robottiautoilun tuoma hintalappu. Hankintahintojen pelätään nousevan niin korkeaksi, että ne tuskin ovat kaikkien saatavilla. Myös infrastruktuurin kustannusten epäiltiin nousevan ja osan laskusta osuvan jokaiselle.

Koneen kyky ratkaista moraalisia ristiriitoja esimerkiksi kahden huonon ratkaisun välillä huolestuttaa monia.

Tekniikkaan ei myöskään täysin luoteta: ”Väärin käytettynä hyväkin tekniikka pettää”. Kokemukset tietotekniikan kompasteluista, koneiden uudelleenkäynnistysvaateista ja käyttöjärjestelmän jumiuttavista päivityksistä voivat heijastella luottamusvajeena robottiautojen automatiikkaan.

Monet vastaajat ilmaisivat selvityksessä myös pitävänsä autolla ajamisesta, eivätkä he halua luopua kuljettajan roolista. Ajamista ei koeta rasittavaksi, vaan iloksi ja nautinnoksi.

Jos auto kuitenkin hoitaisi ajamisen itsenäisesti, käytettäisiin vapautuva aika muun muassa kännykän käyttöön, lukemiseen tai työtehtäviin. Hyvin harva asettuisi itseohjautuvan auton ratin taakse humalapäissään.

Kaistavahti vielä melko harvoilla  (Kaikki autoilevat vastaajat n=1238)

Tutkimuksen toteutti Liikenneturvan tilauksesta Kantar TNS internetpaneeli GallupForumissa joulukuussa 2016.