Vaikeilla teillä, vähillä unilla

Vilja Vehkaoja
Meeri Utti, Kaisa Sirén
Eeva-Maria Maijala liikkuu Lapissa, jossa kännykkä on elintärkeä apuväline tien päällä. Akussa pitää olla virtaa ja laturi mukana.
Asettuminen ehdolle eduskuntavaaleissa tietää rankkaa työrupeamaa. Kampanjan aikana ehdokas ajelee ympäri vaalipiiriä ja nukkuu vähän. Syrjäseutujen huonot tiet ja pitkien ajomatkojen riskit ovat tulleet tutuiksi kokeneille kampanjoijille, vihreiden Jyrki Kasville ja keskustan Eeva-Maria Maijalalle. Yksi turvallisuusneuvo heillä on yli muiden: unohda kiire.

Banderolleja, esitteitä, lippuja, rintamerkkejä ja iso kasa lämpimiä vaatteita. On keväinen sunnuntaiaamu ja vihreiden konkarikansanedustaja Jyrki Kasvi pakkaa tavaroita autoon kotipihallaan Espoossa. Hän on jälleen ehdolla eduskuntaan Uudenmaan vaalipiiristä, ja vaikka takana on kolme kautta kansanedustajana, kampanjointia ei voi ottaa löysin rantein. Vaalityö on tehtävä täydellä sydämellä. Tällä kertaa Kasvi suuntaa auton keulan ensin Porvooseen ja sieltä saman päivän aikana ympäri Itä-Uuttamaata vihreiden kampanjabussin perässä.

”Minulla on vaaliesitteinä toimivia biojätepusseja kaikkiaan 12 000 kappaletta. Onhan tässä raahaamista", Kasvi sanoo ja nostaa yhden laatikoista autoon.

Satoja kilometrejä tien päällä. Kymmeniä tunteja ratissa. Eduskuntavaalikampanja on kokeneillekin ehdokkaille raskas rupeama. Uni jää vähiin ja väsymys painaa, syöminen hoidetaan lennossa, tapahtumia on ympäri vaalipiiriä ja koko paletti pitää hoitaa pienellä miehityksellä, usein yksin. Vaikka vaalityötä tehdään yhä enemmän sosiaalisessa mediassa, perinteinen jalkatyö äänestäjien parissa ei ole menettänyt merkitystään. Sekä eteläisessä että pohjoisessa Suomessa tämä tietää ehdokkaille venymistä äärimmilleen.

”Vaalien alla olotila muistuttaa hypomaniaa, kun mennään pienillä unilla ja aivan hirveällä energialla. Sitä luulee, ettei ole väsynyt, mutta totuus on toinen. Vaalien jälkeen seuraa sitten täysi pudotus, kun voi antaa väsymykselle periksi”, Kasvi sanoo.

Vaikka vihreä ehdokas haluaisi liikkua kampanjoidessaan julkisilla liikennevälineillä, se ei ole mahdollista. Kasvin mukana kulkee paljon tavaraa, eikä joka paikkaan edes pääse ilman autoa. Parissa tunnissa on päästävä vaalipiirin laidalta toiselle. Uudellamaallakin on paljon syrjäisiä teitä, jotka ovat kampanjan aikaan huonossa kunnossa. Siksi Kasvin läheisin työpari on katumaasturi.

Maastoautolla matkat taittaa myös Lapissa kampanjoiva keskustan kansanedustaja Eeva-Maria Maijala. Hänellä on nelivedolleen pohjoisen teillä todellista tarvetta. Tärkein turvallisuuteen vaikuttava tekijä on kuitenkin molempien ehdokkaiden mielestä jotain ihan muuta kuin metallia ja kumia.

”On todella tärkeää varata matkaan riittävästi aikaa, sillä kiire ei saa yllättää. Lapissa ajomatka on tyypillisesti 200–400 kilometriä yhteen suuntaan. On pakko varata aikaa sekä tien päälle että tilaisuudessa olemiselle. Itseään ei myöskään kannata päivän aikana väsyttää loppuun, sillä vielä on jaksettava ajaa kotiin”, Maijala sanoo.

Myös Kasvi välttää tietoisesti kiirettä.

”Kerran ajoin tilaisuuteen väärälle paikkakunnalle ja selvisi, että minun pitäisikin olla toisella puolella Uuttamaata. Silloin tuli kiire ja piti painaa kaasua. Juuri näitä tilanteita pitää pyrkiä välttämään varaamalla riittävästi aikaa”, Kasvi sanoo.

Autostereoista raikaa Rammstein

Ennen kuin Maijalan auto starttaa kotipihasta Savukoskella, hän tarkistaa, että tankki on täynnä ja kaikki auton valot toimivat. Lumituiskussa on tärkeää näkyä myös muille autoilijoille. Ennen auton käynnistämistä Maijala vielä vaatii, ja että jokaisella autossa olijalla on turvavyö kiinni.

”Lapissa tiet ja kelit ovat haastavia  joka päivä, joka paikassa. Olen  nähnyt, millaisten surkeiden taipalei den päässä täällä asutaan.  Tästä tiedosta on hyötyä liikenne-  ja viestintävaliokunnassa, sillä ymmärrän, mikä merkitys teiden kunnostuksella on”, kaksi kautta istunut kansanedustaja sanoo.

Myös Kasvi on istunut liikenne- ja viestintävaliokunnassa. Jokaisen kansanedustajan olisi Kasvin mukaan hyvä nähdä omin silmin, millaisessa kunnossa tiet ovat, kun ajetaan vähänkin kauemmas pääteistä.

Vaikka työnsä vuoksi paljon autoileva yrittäisi välttää riskejä, joskus vaaratilanne pääsee silti syntymään. Usein onnettomuusriskin aiheuttaa väsymys.

”Totta kai joskus iskee hirvittävä väsy. Silloin pysähdyn ja nukun hetken autossa. Kerran olin niin väsynyt, että pysähdyin nokosille vain kilometri ennen kotia. Monesti sanotaankin, että vaarallisin kilometri on se viimeinen. En halua ottaa mitään riskejä”, Maijala sanoo.

Maijala tai Kasvi eivät kumpikaan juuri juo kahvia. Kasvin piti vähentää kahvinjuonti minimiin, sillä hän sairastui virtsarakon syöpään ja siitä kehittyneeseen munuaisaltaan panuroteelisyöpään vuonna 2003. Hänellä on kuitenkin toinen keino väsymyksen torjuntaan.

”Jos olen oikein uupunut, luukutan autossa täysillä Rammsteinia. Jos sekään ei auta, on pakko pitää tauko, ajaa huoltamolle ja syödä jotain, eli viheltää peli poikki”, hän sanoo.

Kaivoin auton irti hangesta käsin ja jaloin. Sen jälkeen en ole lapiota unohtanut. -Jyrki Kasvi

Jyrki Kasvi kokee, että äänestäjiä on yhä tärkeää tavata kasvokkain. Toreilla tarvitaan lämpimät varusteet.

Kännykkä mukana, mutta ei korvalla

Maijala hoitaa ajaessaan usein työasioita puhelimessa handsfreen avulla. Näin ajoaika tulee käytettyä hyödyksi. Lapissa kännykkä on onnettomuuden sattuessa elintärkeä. Onnettomuuksien varalta Maijalan on aina varmistettava, että kännykässä on virtaa ja että laturi on mukana. Kuuluvuutta ei silti Lapissa joka paikassa ole, joten joskus puhelimestakaan ei ole apua hätätilanteessa.

Edes handsfreen käyttö ei aina estä puhelimen aiheuttamia vaaratilanteita. Kasvi muistaa hyvin tilanteen, jossa kännykkä jätti hänet tien  päällä pulaan.

”Kerran, kun matkustin Keravalle, kännykkä putosi telineestö auton lattialle ja jouduin pysähtymään tien varteen. Lunta oli valtavasti ja auto juuttui kiinni kinokseen. Lumilapiota ei ollut, joten lopulta kaivoin auton irti hangesta käsin ja jaloin. Sen jälkeen en ole lapiota unohtanut.”

Konkarikansanedustaja Kasvi myöntää, että turvallisuutta olisi hyvä miettiä enemmänkin.

”Valitettavasti vähemmän tulee ajateltua talvirenkaita ja enemmän auton mainosteippauksia.”

Olen taustaltani pitkien matkojen kilpaurheilija. -Eeva-Maria Maijala

Kahdeksan vuoden vaalikiertue

Pohjoisessa kuljettajan on oltava koko ajan silmä tarkkana, sillä teillä on monenlaisia liikkujia – osa niistä on varsin karvaisiakin. 

”Olen porotilan kasvatti, joten osaan katsoa teille tulevat porot jo kaukaa. Kohdalleni on onneksi sattunut elämässäni vasta yksi porokolari”, Maijala sanoo.

Kun Maijala ajelee työasioissa ympäri Lappia, tärkein työväline on muistivihko. Siihen hän kirjoittaa ylös kaikki terveiset ja toiveet, joita lappilaiset hänen kauttaan Arkadianmäelle haluavat välittää. Lapissa on Maijalan mukaan totuttu puhumaan asiat suoraan, ja muistivihkoon kertyy terveisiä laidasta laitaan.  
 
Maijalan matkamittariin sen sijaan kertyy 40 000–50 000 ajokilometriä vuosittain. Vaalikiertueella niistä ajetaan reippaasti toistakymmentä tuhatta.

”Yleensä olen liikkeellä koko ajan. Voisi sanoa, että vaalikiertueeni alkoi kahdeksan vuotta sitten, eikä se ole vieläkään loppunut.”

Ainainen tien päällä oleminen vaatii kestävyyttä, mutta lappilainen kansanedustaja tietää, miksi liikkuva työ ei tunnu raskaalta.

”Olen taustaltani pitkien matkojen kilpaurheilija. Kuntoni on edelleen kova, minkä vuoksi jaksan tehdä tätä hommaa”, Maijala naurahtaa ja jatkaa matkaa.

Mitä pakkaan mukaan tien päälle?

Jyrki Kasvi

  • liput tai banderolli
  • esitteitä, haalarimerkkejä ja t-paitoja
  • Vihreä lanka -lehtiä
  • lämpimät vaatteet, eli ns. torikauppiaan varustuksen
  • sopivia eväitä, sillä ruokavalioni on syövän takia tiukka
  • 12 000 biojätepussista tehtyä esitettä jaettaviksi käteen ja postilaatikoihin

Eeva-Maria Maijala

  • paksuja vaatteita: villapaita, villasukat, lisähousut ja hanskat
  • puukko ja lapio
  • itse leivottuja kampanisuja tarjottavaksi ihmisille
  • omia kirjoja, esitteitä, roll-up-julisteita ja käyntikortteja
  • muistivihkon, jonne kirjataan kansalaisten ajatuksia ja toiveita
  • 20 000 vaalivihkosta jaettaviksi sekä 75 000 lappilaiskoteihin postitettavaa vaalilehteä