Ratikka joustaa ja ennakoi

Timo Sormunen
Pekka Kiirala
Ennakoiva ajotapa ja joustava asenne ovat jo olennainen osa HKL:n uusien kuljettajien koulutusta ja valintakriteerejä. Tuloksena on sujuvampi ja turvallisempi liikenne, paremmin pitävät aikataulut, tyytyväisemmät asiakkaat ja kuljettajien työhyvinvointi. Tämän on huomannut myös viime kesänä kuljettajaksi valmistunut Mira Saarinen.

Liikenteen rytmi ja liikennemäärät ovat Helsingissä tyystin toisenlaiset kuin vielä 10–15 vuotta sitten. Se on havaittu HKL:n kouluttajan ja pitkän linjan ratikkamies Marko Huupposen mukaan myös raitiovaunureiteillä. Lisäksi pääkaupungin liikenneilmasto on vuosituhannen vaihteen jälkeen kääntynyt askel askeleelta itsekeskeisempään suuntaan.

”Älylaitteiden käytön ohella jatkuva kiire ja minä ekaksi -asenne on lisääntynyt ihan selvästi. Se on harmillista, sillä liikenne on nimenomaan yhteispeliä”, Huupponen huokaa. Kuljettajan vinkkelistä tämä tarkoittaa, että riskitilanteita, vaaranpaikkoja ja muiden tielläliikkujien aivoituksia on pyrittävä ennakoimaan entistä tarkemmalla silmällä ja kaukokatseisemmin. Myös sään ja ajokelin vaikutukset on otettava jatkuvasti huomioon.

”Kun 30 tonnin painoinen raitiovaunu törmää, tuloksena on lähes poikkeuksetta ikävää jälkeä. Siksi periaate on, että me väistämme ja joustamme joka tilanteessa”, Huupponen vakuuttaa. 

Äkkiseltään voisi olettaa, että raitiovaunun ajaminen on omien liikennevalojen ja kiskojen takia helpompaa kuin vaikkapa henkilöautolla. Asia on kokeneen kuskin ja kouluttajan mukaan juuri päinvastoin. 

”Kumipyörillä voit edetä muun liikennevirran mukana, mutta raitiovaunun ohjaimissa olet aivan yksin. Lisäksi törmäily voi olla vastapuolelle kohtalokasta, joten tilanteita on pyrittävä kartoittamaan ja ennakoimaan mielessään aina muutamaa risteystä pidemmälle”, Huupponen painottaa.

Älylaitteiden käytön ohella jatkuva kiire ja minä ekaksi -asenne on lisääntynyt ihan selvästi.

Ennakointi alkaa jo ennen ajoa

Liikenneturva ja HKL ovat tehneet jo pitkään yhteistyötä ennakoivan ajon koulutuksessa. Kouluttajakursseilla HKL:n käyttöön on rakennettu ennakoivan ajon malli, jota hyödynnetään myös raitiovaunujen kuljettajien koulutuksessa. 

Liikenneturvan kehittämä EAK-jatkokoulutustuote onkin tärkeä osa uusien kuljettajien peruskoulutusta. Se on sisällytetty mukaan myös kokeneempien kuljettajien koulutuspäiviin. Tuloksena ovat selkeästi kaunistuneet vahinkotilastot, parempi työtyytyväisyys ja pienentyneet kalustohuoltokulut. 

Vaikka koulutus on alun perin suunniteltu kumipyöräliikenteeseen, sopii ennakoiva ajo Liikenneturvan koulutusohjaaja Toni Vuoriston mukaan myös kiskoille. 

”Raitiovaunun kuljettajilla on vastassa aivan samoja haasteita eli väsymystä, turtumista tuttuun reittiin sekä kevyen liikenteen yllättäviä tilanteita. Ne käydään EAK-koulutuksessa läpi keskustelun, ei sormella osoittelun tai tuputtamisen kautta”, Vuoristo toteaa.

Tavoitteena on, että koulutettavat oppivat tarkastelemaan itseään, ajamistaan ja liikennekäyttäytymistään kriittisesti. Tätä kautta ajotaito kehittyy ja oppiminen jatkuu vielä kurssin jälkeenkin. EAK:ssa opitaan myös tunnistamaan liikenteen riskejä, välttämään vaaratilanteita sekä minimoimaan onnettomuuden seuraukset.

Vuoriston mukaan valtaosa kuljettajien omista riskeistä on käytännössä olemassa jo ennen ajoon lähtöä. Siksi vahvistuva tunne siitä, että reitin voi ajaa läpi ilman vahinkoja tai läheltä pititilanteita, on ollut monille todella tärkeä. ”Koulutuksen fokus oli aiemmin se, kuinka selvitä isommista vahingoista. Nyt mietitään, millaisella toiminnalla voi välttää kolhut kokonaan. Kyse on siis paljon muustakin kuin vain liikenteessä tapahtuvien tilanteiden ennakoinnista”, Vuoristo muistuttaa.

Liikennevahingot ovat vähentyneet selvästi ja viime vuonna turvallisuus parani jopa odotettua enemmän.

Kiriminen kostautuu

Myös Marko Huupponen korostaa pelkän ajamisen ja liikennetilanteiden sijaan liikenteen hahmottamista. Se on kuva, joka koostuu ajon aikana tehtävistä lukuisista pienistä havainnoista. Niiden pohjalta syntyvät myös omaa työtä helpottavat johtopäätökset. 

”Samaan aikaan on pidettävä huoli sopivasta tilannenopeudesta, matkustajista ja tietysti myös itse raitiovaunun toimivuudesta ja turvallisuudesta. Käytännössä ratikkakuski on kuin laivansa kippari”, Huupponen listailee. 

Sujuvan ja liikennetilanteet huomioivan ajotavan perusteet iskostuvat uuden kuljettajan mieleen muutamassa kuukaudessa. Samalla kuitenkin kasvaa riski niiden muuttumisesta rutiineiksi, mikä aina lisää vahingon mahdollisuutta. 

”Esimerkiksi aikatauluja ei saa lähteä kirimään väkisin kiinni. Kolme minuuttia muuttuu kolarin myötä nopeasti puoleksi tunniksi ja pahimmillaan koko keskustan liikennekaaokseksi. Sitten on myöhässä moni muukin linja.” 

Helmikuun puoliväliin mennessä Mira Saarisen ”kolhusaldo” oli edelleen nollilla, mikä tuoreiden kuljettajien kohdalla on erittäin harvinaista.

Hyvä tuntuma tuo turvaa 

Mira Saarinen valmistui HKL:n kuljettajakoulutuksesta viime kesän lopulla. Kouluttajansa tavoin hän allekirjoittaa muutoksen etenkin ydinkeskustan liikenteessä. 

Saarinen näkee ohjaamostaan päivittäin, kuinka ratin takana luetaan sähköposteja tai surffataan netissä. Myös jalankulkijoiden katse on enemmän kännykässä kuin ympäröivässä liikenteessä. Joskus edes kellon rimpautus ei riitä herättäjäksi. 

”Jalankulkijoiden osalta yksi hankalimmista paikoista on Rautatientori, jossa loikitaan kadun yli ja päin punaisia aika huolettomasti. Myös Urheilukadun ja Nordenskjöldinkadun risteys on tarkka paikka. Viiskulmassa ovat puolestaan kiusana liian lähelle kiskoja parkkeeratut autot”, Saarinen listailee. 

Ennakoiva ajaminen on hänen mielestään ennen kaikkea joustavuutta ja tilanteiden hallintaa. Kun ajamiseen ja tuleviin tilanteisiin on hyvä ”tatsi”, liikkuu vaunukin sulavasti ja turvallisesti.

”Käytännössä tässä on ennakoitava taukoamatta edellä tai viereisillä kaistoilla ajavien autoilijoiden mielenliikkeitä. Jos edellä menevä auto esimerkiksi hiljentelee jatkuvasti, se todennäköisesti kääntyy pian jompaankumpaan suuntaan. Pahimmillaan tietysti suoraan eteen, mikä sekin on huomioitava omassa ajamisessa, Saarinen muistuttaa ja sompailee ratikkaansa takaisin Koskelan varikkohalliin. 

Helmikuun puoliväliin mennessä hänen ”kolhusaldonsa” oli edelleen nollilla, mikä tuoreiden kuljettajien kohdalla on erittäin harvinaista.

Tiukka seula unelma-ammattiin

Raitiovaunun kuljettaja on perinteisesti ollut pikkupoikien unelma-ammatti, joka nykyisin toki kiinnostaa myös naisia. HKL:n kuljettajakursseille on vuosittain yli 400 hakijaa, joista seulotaan mukaan 12 sopivinta. 

”Tänne on jo vaikeampi päästä kuin lääkikseen”, kouluttaja Marko Huupponen naurahtaa. 

Etusijalla on sopivuus, sillä ammatti vaatii stressinsietokykyä, asiakaspalveluasennetta, liikennesilmää sekä joustavuutta. 

”Käytännössä kursseille seulottava porukka on sisäistänyt ennakoivan, taloudellisen ja turvallisen ajotavan jo autoillessaan. Ikäraja on 21 vuotta, joten kaasujalka on useimmilla jo luonnostaan keventynyt”, Huupponen toteaa.

Ennakointi avuksi tien päälle - ihan jokaiselle

Ennakointi liikenteessä on tuleviin tilanteisiin varautumista, riskien tunnistamista ja niiden torjumista omaa toimintaa muuttamalla. 

Liikenneturvan ja HKL:n yhteistyö raitioliikenteessä osoittaa, että ennakoinnista on hyötyä kiskojen päällä. Liikennevahingot ovat vähentyneet selvästi ja viime vuonna turvallisuus parani jopa odotettua enemmän.

Ennakoinnin taidot auttavat jokaista kulkijaa. Riippumatta siitä, onko liikenteessä autolla, pyörällä, jalan – vai sillä 30 tonnin ratikalla. 

Ennakoiva tienkäyttäjä osaa tunnistaa omassa ja muiden toiminnassa riskitekijöitä. Hän on myös pohtinut etukäteen keinoja niiden välttämiseksi. Ennakointi alkaa jo hyvissä ajoin ennen liikenteeseen lähtöä, mutta sitä tarvitaan myös itse liikenteessä.

Kun kuljettaja pystyy suunnittelemaan omaa tekemistään ja ennakoimaan, omasta ajosta tulee heti turvallisempaa, taloudellisempaa ja rennompaa. 

Se, millä mielellä liikenteen seassa kuljetaan vaikuttaa hyvin paljon niin ajotapaan, keskittymiseen kuin liikkumisen turvallisuuteen. Ajatus voi karata liikennetilanteesta esimerkiksi, jos unet ovat jääneet vähiin tai aamulla on ollut perhekärhämää. Oman mielentilan tunnistaminen ja itsensä tunteminen ovatkin avaimet ennakointiin – riippumatta siitä, miten liikenteessä liikkuu.

www.liikenneturva.fi/EAK