Ei rattia, ei polkimia

Robottibusseilla on mahdollista tuoda julkinen liikenne sinne, missä se ei tällä hetkellä ole taloudellisesti kannattavaa, kuten haja-asutusalueille.
Itse ajavien autojen aikakautta lähestytään kahdesta suunnasta. Samalla kun kisa robottiautojen kehittämisestä käy kuumana, myös tavallisten henkilöautojen tekniikka on matkalla kohti yhä kattavampaa automatiikkaa.

Ensivilkaisulla se näyttää piirretyltä avaruusautolta. Karamellivärein maalattu pieni bussi seisoo Helsingin Kivikon urheilupuiston edustalla. On jo kiire astua kyytiin, sillä tämä linjuri ei odota. Kyseessä on itsekseen ajava robottibussi, joka on osa Metropolia Ammattikorkeakoulun operoimaa Helsinki RoboBusLine -kokeilua. Bussi ajaa arkisin aamusta iltapäivään muun liikenteen seassa ilman kuljettajaa. Kyseessä on Suomen ensimmäinen säännöllisen robottibussiliikenteen kokeilu, jossa bussille on luotu myös linjanumero 94R.

Kilpajuoksu robottiautojen kehittämiseksi käy nyt todella kuumana, ja lähes kaikilla autonvalmistajilla on käynnissä omia robotiikan tutkimusprojekteja. Itse ajavien ajoneuvojen toivotaan tuovan tullessaan ennen kaikkea turvallisuutta.

”Turvallisuus on tässäkin ajoneuvossa tavallista bussia paremmalla tasolla, sillä tämä bussi näkee lasertutkilla joka puolelle ympärilleen. Tällä on siis aika vaikea törmätä mihinkään. Mutta toki nopeus on vielä hiljainen eikä bussi selviä kaikista liikennetilanteista, joten ei tämä vielä päihitä tavallista bussia”, sanoo projektipäällikkö Eetu Rutanen Metropoliasta.

Leppoisa 18 kilometrin tuntivauhti ei tosiaan päätä huimaa, mutta Ranskassa valmistettu bussi liikkuu tasaisesti ja lähes äänettä. Kyydissä on aina vastuullinen henkilö, joka ottaa bussin tarvittaessa ohjaksiinsa. Tällä hetkellä muiden autojen nopeudet Kivikossa ovat bussille vielä niin kovia, ettei se pysty arvioimaan risteävää liikennettä riittävän tarkasti. Sen vuoksi T-risteykseen saavuttaessa Metropolian Azat Ismailogullari antaa bussille luvan edetä vasta, kun autoja ei tule enää vastaan.

”Turvallisuus on tietysti iso asia, jonka kehittyneet robottiautot voivat tuoda tullessaan. Jos jokin inhimillinen riskitekijä, kuten vaikka rattiin nukahtaminen, juopuneena ajaminen tai yletön riskien ottaminen voidaan poistaa liikenteestä kokonaan, se on hyvin merkittävää”, Rutanen sanoo.

Metropolian Eetu Rutasen mielestä on merkittävää, jos jokin inhimillinen riskitekijä, kuten rattiin nukahtaminen, voidaan poistaa liikenteestä kokonaan.

Julkinen liikenne haja-asutusalueille

Turvallisuuden lisäksi itse ajavilla ajoneuvoilla on mahdollista tuoda julkinen liikenne sinne, missä se ei tällä hetkellä ole taloudellisesti kannattavaa, kuten haja-asutusalueille. Kivikko valikoitui robottibussin testialueeksi juuri siksi, että siellä ei ole täysin kattavaa julkista liikennettä.

”Jotta meillä olisi tulevaisuudessa mahdollisimman tehokas julkinen liikenne, liikkuja voisi hiljaisemmilla alueilla tilata robottibussin itse kännykällä tietylle pysäkille ja optimoida bussin omaan matkaketjuunsa. Tällöin bussi ei ajelisi alueella turhaan”, Rutanen visioi.

Onneksi sää on poutainen eivätkä puut vielä pahemmin pudota lehtiään. Suurin haaste sekä tälle bussille että muille tämän hetken robottiautoille on nimittäin ympärivuotisuus. Metropolian bussi kulkee vain marraskuun puoliväliin asti - jos sää sallii.

”Jos esimerkiksi sataa kovasti vettä tai lunta, tai ilmassa lentelee puiden lehtiä, bussin lasertutkat voivat nähdä pisarat ja lehdet esteinä. Tällöin bussia ei voi ajaa. Myös tielle kertynyt lumi aiheuttaa joillekin robottiautoille ongelmia, sillä useiden mallien navigointi edellyttää, että kaistaviivat ovat näkyvillä”, Rutanen sanoo.

Useat autonvalmistajat ovat testanneet vaikeita ja lumisia olosuhteita robottiautoilla muun muassa Suomen Muoniossa. Säähaasteiden nujertaminen onkin yksi tärkeimmistä keinoista robottiautojen kehityskisan voittamiseksi. Suosittuja testialueita on myös Yhdysvaltojen Piilaaksossa ja Uudessa-Seelannissa, mutta niissä vaikeita sääolosuhteita ei voi testata, koska sää pysyy ympäri vuoden suotuisana.

Robottiautoihin ei  vaihdeta yhdessä yössä

Bussin penkillä istuu myös toinen matkustaja, jolle robottikyyti maantieliikenteessä on ensimmäinen laatuaan. Suomen Autoteknillisen Liiton toiminnanjohtaja Pasi Perhoniemi tietää paljon automatiikasta, jota robottiajoneuvot käyttävät. Samaa tekniikkaa käytetään jo nyt henkilöautojen turvajärjestelmissä, ja sen rooli kasvaa vauhdilla.

”Suurin kehitys vuosien varrella on ollut ajonvakautusjärjestelmien tulo autoihin, mutta uusimmista järjestelmistä merkittävimpiä ovat hätäpysäytysjärjestelmä sekä kaistallapitoavustin, joka vähentää suistumisonnettomuuksia. Tämäkin järjestelmä lukee kaistamerkintöjä, joten niiden pitää olla kunnossa”, Perhoniemi sanoo.

Autojen täyttä autonomiaa lähestytäänkin nyt kahdesta suunnasta. Robottiautojen ohella kehitetään myös tavallisia henkilöautoja, joissa auto tekee itse merkittävän osan muun muassa turvallisuuteen liittyvistä päätöksistä. Turvatekniset tutka-, laser- ja kamerajärjestelmät tulevat tarkemmiksi ja hahmottavat koko ajan ympäristöään paremmin. Näin tavallisten henkilöautojen turvatekniikan kehitys vie meitä koko ajan kohti robottiautoja.

Raja kehittyvän automatiikan ja täyden robotiikan välillä on jo määritelty luomalla autojen automatiikasta 6-portainen luokitus. Siinä taso 0 tarkoittaa, että autossa ei ole mitään automatiikkaa, ja tason 5 auto kykenee täysin itsenäiseen ajamiseen ilman minkäänlaista ihmiskuljettajaa.

”Jo nyt testataan autoja, jotka toimivat viitostasolla tietyillä alueilla, mutta Suomen olosuhteissa toimimiseen niillä on vielä pitkä tie. Toisaalta markkinoilla on jo nyt autoja, joilla voidaan hetkellisesti ajaa niin, että ratista ei tarvitse pitää kiinni. Näitä eri tasojen autoja käytetään liikenteessä pitkään samanaikaisesti, eli täysin itsenäisiin autoihin ei suinkaan vaihdeta yhdessä yössä”, Perhoniemi sanoo.

Täysin itsenäisiin autoihin ei vaihdeta yhdessä yössä. -Pasi Perhoniemi

Leppoisa 18 kilometrin tuntivauhti ei päätä huimaa, mutta bussi liikkuu tasaisesti ja lähes äänettä.

Vastuu on siirtymässä automatiikalle

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien mukaan väsymys vaikuttaa jopa joka kuudennen kuolonkolarin taustalla. Liikenneturvan selvityksen mukaan joka viides suomalainen kertoo nukahtaneensa rattiin jossain vaiheessa ajouraansa. Väsymyksen tuomaa riskiä voidaan pienentää yhä tehokkaammilla järjestelmillä.

”Kuljettajan vireydenvalvontajärjestelmästä on usein apua. Kaistallapitojärjestelmä tunnistaa, jos auto vaeltelee epämääräisesti ja ehdottaa, että olisi aika pitää taukoa. Osa tulossa olevista järjestelmistä myös seuraa kuljettajan silmänliikkeitä ja pystyy näin tulkitsemaan vireystilaa”, Perhoniemi sanoo.

Sanotaan, että kuljettaja on ajoturvallisuuden tärkein tekijä. Yhä tarkemmaksi kehittyvä automatiikka on kuitenkin hyvää vauhtia ajamassa kuljettajan ohi.

”Jos ratti ja polkimet poistetaan, silloin viimeistään ihminen ei ole enää turvallisuuden tärkein tekijä. Mutta pitkään tilanne on vielä se, että autossa on polkimet ja ratti, ja ihmisen on tarkoitus tarvittaessa ottaa auto hallintaansa. Silloin on aiheellista miettiä, missä vaiheessa ihminen on oppinut niin passiiviseksi, että reagointiaika ja taidot eivät enää riitä tilanteen hallitsemiseen”, Perhoniemi sanoo.

Pitääkö auton olla oma?

Kuinka moni vuosikymmenten päästä haluaa omistaa auton? -Eetu Rutanen

Ennusteet kehityksen vauhdista ovat hurjia. Konsulttiyhtiö IHS Markit ennustaa, että robottiautojen käyttöönotto alkaa Yhdysvalloissa jo ensi vuonna. Yhtiön selvityksen mukaan maailmassa myydään vuonna 2040 jo 33 miljoonaa robottiautoa vuodessa. Metropolian Eetu Rutasen korviin luku kuulostaa varsin suurelta.

”On merkittävää, puhutaanko täysrobottiautoista vai autoista, joissa on mukana automatiikkaa. Automaatiota tullaan varmasti hyödyntämään laajasti parinkymmenen vuoden päästä kymmenissä miljoonissa autoissa, mutta en usko, että ihan täysrobottiautot yleistyisivät tuota vauhtia.”

Perhoniemi haluaisi pohtia numeroiden sijaan mieluummin sitä, miten robottitekniikka muuttaa koko liikkumisen kulttuuria.

”Kyse on laajemmasta muutoksesta kuin siitä, kuka autoa ohjaa. Tulevaisuudessa on hyvin mahdollista, että tarjolla on niin käteviä yhteisiä, autonomisia liikennejärjestelmiä, ettei autoa tarvitse enää itse omistaa. Melkein kaikki autonvalmistajat kehittelevät parhaillaan myös laajempia liikkumisjärjestelmiä.”

Onneksi täysautomaation yleistymiseen on vielä matkaa, sillä Perhoniemi ei ole vielä luopumassa ajamisen tunteesta.

”Toisaalta tulevat sukupolvet ovat oman aikansa tuotteita. Kuinka moni vuosikymmenten päästä haluaa omistaa autoa saati ajaa sillä?”

Säähaasteiden nujertaminen on yksi tärkeimmistä keinoista robottiautojen kehityskisan voittamiseksi.

Robottiautoja liikkeellä
  • Kaliforniassa robottiautojen testaaminen on yleistä ja osavaltion teillä voi liikkua yli 400 eri yhtiöiden robottiautoa.
  • GM Cruise on testiautojen määrässä mitattuna suurin robottiautotestaaja. GM on kertonut aloittavansa kyytien jakamiseen perustuvan palvelunsa itseajavilla autoilla ensi vuonna.
  • Daimler ja Bosch ovat kehitelleet yhteistä robottitaksipalvelua Kalifornian Piilaaksossa. Palvelun on kerrottu lanseerattavan Kaliforniassa ensi vuonna.
  • Uber testaa robottiautoja Arizonassa. Se päätti kuitenkin vähentää testiautojen määrää, kun yhtiön robottiauto aiheutti kuolonkolarin maaliskuussa.
  • Drive.ai on kertonut aikovansa aloittaa matkustajien kuljettamisen robottiajoneuvoilla Dallasin lähistöllä.
  • Ford testaa robottiautojaan Miamin kaduilla. Yhtiö on kertonut esittelevänsä täysin autonomisen ajoneuvon kaupalliseen käyttöön vuonna 2021.
  • Suomalaisyhtiö Sensible 4 on kehittänyt robottiauton, joka kulkee säässä kuin säässä. Sitä on testattu Muonion lumiolosuhteissa.
  • Googlen sisaryhtiö Waymo esitteli viime keväänä, kuinka sen robottiautot navigoivat lumessa. Waymo on testannut autojaan Michiganissa, Kaliforniassa ja Arizonassa. Phoenixin asukkaille Waymo on tarjonnut mahdollisuutta matkustaa robottiautoilla.
  • Volvo on kertonut julkistavansa 2021 täysin autonomisen auton, jossa voi matkan aikana vaikka nukkua. Volvon testeissä ruotsalaisperheet koeajavat robottiautoja yleisillä teillä Göteborgissa.
  • PSA Group (Peugeot, Citroën ja DS) on antanut autoilijoiden testata autonomisia autoja Pariisin seudulla.
  • Myös Applen ja Teslan kerrotaan testaavan robottiautoja.
  • Venäjällä Yandex testaa autonomisia takseja Moskovassa.
  • Suomessa robottibussia on testattu aiemmin ajossa Kivistön asuntomessuilla Vantaalla, Helsingin Hernesaaressa, Espoon Otaniemessä, Tampereella, Hämeenlinnassa ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Lähteet: CNBC, The Verge, Wired, Forbes, IEEE Spectrum, Tekniikka & talous, mobiili.fi, inverse.com

Tutka- ja lasermittausjärjestelmät tulevat yhä tarkemmiksi ja hahmottavat koko ajan ympäristöään paremmin.
Tutka- ja lasermittausjärjestelmät tulevat yhä tarkemmiksi ja hahmottavat koko ajan ympäristöään paremmin.