Turvallinen työmatka on yhteinen etu

Timo Sormunen
Jussi Mustikkamaa
Työmatkalla sattuneiden vahinkojen takia menetetään selvästi enemmän työpäiviä kuin varsinaisissa työtapaturmissa. Seinäjoella haetaan käännettä parempaan kannustamalla huomioimaan kulloisetkin keliolosuhteet, käyttämään asianmukaisia varusteita ja varaamaan työmatkaan muutama ylimääräinen minuutti. Tuloksena on turvallisempi työmatka ja sujuvampi arki.

Heijastin heilumaan, hiekkaa kotipihalle, pyöräillessä valot päälle ja kypärä päähän, autoillessa kaasujalka kevyemmäksi ja kännykkä pois kädestä. 

Siinä muutama arkinen esimerkki, joiden avulla voi vähentää jo roimasti oman työmatkansa tapaturmariskiä. Näitä vinkkejä on vuodesta 2014 lähtien jaettu myös Seinäjoella Liikenneturvan pilottihankkeessa. Mukana on joukko alueen suurimpia työnantajia eli Atria, Seinäjoen kaupunki, Lähi-Tapiola, Valio ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP). 

Noin 3 300 henkilöä työllistävä sairaanhoitopiiri oli asiassa itse aloitteellinen ja tiedusteli pari vuotta sitten Liikenneturvasta asiantuntijaluentoja ja infomateriaaleja. 

Virallisempana lähtölaukauksena oli Liikenneturvan kanssa tehty henkilöstökysely. Sen avulla saatiin kartoitetuksi työmatkojen keskeisimmät riskipaikat sekä akuuteimmat koulutuskohteet niin autolla, pyörällä, jalkaisin tai julkisilla liikennevälineillä kulkeville.

Työtä vai vapaa-aikaa?

Kyselyn tulokset julkaistiin ja niiden pohjalta on ideoitu erilaisia infotempauksia ja teemallisia tietoiskuja, joihin on voinut osallistua työpäivän puitteissa. Tarjolla on ollut mm. tunnin kestäviä asiantuntijaluentoja, teemapäiviä, tutustumista pyörähdysautoon sekä ennakoivan ajon koulutusta ensihoitajille. 

Viesti on EPSHP:n turvallisuuspäällikön Harri Iskalan mukaan uponnut otolliseen maaperään. 

”Tapahtumiin on osallistunut satoja työntekijöitä eli tämä on osunut maalinsa. Myös työmatkalla sattuneiden tapaturmien kasvu näyttää taittuneen”, Iskala ynnäilee.

Hänen mielestään asiasta on puhuttu yleisesti aika vähän. Työajan päätyttyä koetaan, että ollaan vapaaajalla. Vakuutusoikeudellisesti asia on kuitenkin toisin.

”Vaikka kyse ei ole varsinaisesta isännänvastuusta, niin yhteisen edun vuoksi työnantajalla on oikeus ja jopa velvollisuus ohjata työntekijöitä turvalliseen työmatkaliikkumiseen”, Iskala painottaa.

Työmatkaliikkumiseen paneutuminen voi olla monelle työntekijälle myös arka aihe. Pahimmillaan se saatetaan kokea suoranaiseksi kyttäämiseksi. 

”Asenteet tietenkin jakaantuvat ja juuri siksi kannattaa käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita.” 

Maailma ei kaadu, jos töissä on viisi minuuttia myöhemmin kuin yleensä.

Valio laajentaa myös muualle 

Sairaanhoitopiirin esimerkki innosti mukaan myös Valion, jossa pilotti eteni pitkälti samankaltaisia latuja. Henkilöstökysely paljasti kehityskohteita paitsi itse tehdasalueella myös sen lähiympäristössä. Onpa muutamasta reitin varrella olevasta kohteesta lähtenyt korjaustoivetta myös kaupungin suuntaan.

”Kysely oli todella hyvä. Kuljen itse työmatkat pyörällä ja esiin nousi asioita, joita en itse ollut tullut edes ajatelleeksi”, kiittelee henkilöstöpäällikkö Jyri Lammela.

Parannuskohteita löytyi mm. pysäköintialueen ja pääportin ympäristön liikennejärjestelyistä, yleisistä ajonopeuksista, pyöräily- ja jalankulkuturvallisuudesta sekä jalkakäytävien valaistuksesta.

”Tehtaalla on noin 375 työntekijää. Lisäksi meillä tehdään kolmivuorotyötä, joten kulkijoita ja liikennettä on myös yöaikaan”, Lammela muistuttaa. 

Parina talvena henkilöstölle on jaettu myös hiekkasäkkejä oman kotipihan hiekoittamiseen. Yksi projektin keskeinen viesti olikin henkilöstöpäällikön mukaan se, että turha kiire unohdettaisiin jo kotiovelle ja maltettaisiin taittaa työmatkaa olosuhteiden mukaan.

”Maailma ei kaadu, jos töissä on viisi minuuttia myöhemmin kuin yleensä. Paljon hankalampaa on paikata liukastumisesta tai kolaroinnista yllättäen tuleva muutaman viikon sairausloma”, Lammela painottaa.

Seinäjoen kokemuksia tullaan levittämään kiinnostuksen mukaan myös Valion muille tehtaille eri puolille Suomea.

Pienillä asioilla eteenpäin 

Työmatkaliikenteen riskeille on herätty myös Seinäjoen kaupungissa. Työsuojelu- ja turvallisuuspäällikkö Seppo Jokirannan mukaan työpaikoille voi tilata Liikenneturvan kouluttajan pitämään turvallisuustuokiota ja kiinnostusta on löytynyt kiitettävästi.

”Meillä on noin 4 000 työntekijää, joille sattui viime vuonna yhteensä 56 työmatkatapaturmaa. Käytännössä on käynyt niin, että perinteisten työtapaturmien vähentyessä työmatkaturmien osuus on kasvanut. Tähän yhtälöön haemme nyt ratkaisua”, Jokiranta kertoo.

Valtaosa vahingoista sattuu jalkaisin tai pyöräillessä. Etusijalla tuleekin olemaan asenteiden muokkaus faktatiedon ja asiantuntijoiden avulla. 

”Toisaalta työmatka koetaan aika henkilökohtaiseksi asiaksi. Työnantajan edun mukaista tietysti on, että se sujuu turvallisesti”, Jokiranta ennakoi. 

LähiTapiola Etelä-Pohjanmaa on ollut vuosien varrella mukana monissa Liikenneturvan projekteissa, joten Seinäjoen pilotti otti nopeasti tuulta alleen. Yksi keskeinen kohde oli auto, joka on valtaosalle yhtiön sikäläistä  henkilöstöä kulkuväline ja tärkeä työkalu. 

”Aihe koettiin henkilöstökyselyssä ajankohtaiseksi ja tärkeäksi. Ennakoivan ajon koulutus sai erittäin hyvää palautetta, myös oma ajotapa nousi pohdintaan. Lisäksi keskustelua virisi mm. kännykän käytöstä ajon aikana”, listaa henkilöstö- ja työsuojelupäällikkö Katri Ylitalo.

Samalla hän kannustaa muitakin työyhteisöjä rohkeasti mukaan. ”Työmatkan turvallisuutta voi parantaa jo hyvinkin pienillä teoilla. Ajan myötä niistä kasvaa lopulta iso virta”, Ylitalo painottaa.

Työpaikka on luonteva infofoorumi

Liikenneturvan Seinäjoella käynnistämä pilotti kestää vuoden 2017 loppuun saakka. Sen piirissä on jo nyt noin 10 000 työmatkailijaa. Palvelua tullaan laajentamaan asteittain myös muualle Suomeen. 

Kehittämispäällikkö Antero Lammin mukaan heräte projektiin tuli käytännön tarpeesta. Työmatkoilla sattuu vuosittain yli 20 000 tapaturmaa, joista valtaosa on liukastumisia tai kaatumisia. Työmatkalla sattuneet tapaturmat voivat aiheuttaa pitkiäkin poissaoloja, mikä tuo aina omat haasteensa myös työyhteisölle.

”Liikenneturvallisuuteen ja -käyttäytymiseen liittyvää asennekasvatusta annetaan kyllä kouluikäisille ja vähän myöhemmin myös autokoulussa. Aikuisväestöä on sen sijaan jo vaikeampi tavoittaa. Siksi oma työpaikka on hyvä ja luonteva foorumi”, Lammi toteaa. 

Valtaosa tapaturmista sattuu päivittäisellä ja tutuimmalla reitillä, jossa tarkkaavaisuus syystä toisesta herpaantuu tai kiire teettää tepposet. Moni tapaturma olisikin vältettävissä pienellä skarppauksella ja lähes olemattomin kustannuksin – monissa tapauksissa pelkällä valistuksella ja lisätiedolla.

”Turvallinen työmatkaliikenne on työnantajalle osa työsuojeluturvallisuutta, työtyytyväisyyttä ja -hyvinvointia sekä yritysvastuuta. Turvallisuuspuutteiden osalta parhaita asiantuntijoita ovat työntekijät”, Lammi tiivistää.