Tulevaisuuden liikenne suosii kaksipyöräisiä

Ari Rytsy
Meeri Utti ja Tampereen kaupunki
Liikenneviraston kestävän liikkumisen asiantuntija Tytti Viinikainen.
Ympäristötavoitteet ja liikenteen palveluistuminen tekevät polkupyöristä houkuttelevampia kulkuvälineitä, ennustaa Liikenneviraston asiantuntija Tytti Viinikainen. Auton omistaminen on yhä harvemmalle tärkeää.

Kuntasektorilta tulevat signaalit viestivät erilaisten kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmien sekä niihin liittyvän poliittisen päätöksenteon lisääntymisestä. Kasvua näkyy erityisesti pyöräilyssä, joka koetaan helpoksi ja sujuvaksi liikkumismuodoksi.

Positiivista kehitystä kuitenkin nakertaa rahan puute, joka heijastuu erityisesti vanhojen jalkakäytävien ja pyöräteiden kunnostamiseen ja kunnossapitoon. Hyvä infra ja jatkuvat reitit ovat kuitenkin välttämättömiä, mikäli aiotaan päästä Suomen energia- ja ilmastostrategiassa asetettuun 30 prosentin lisäykseen kävellen ja pyörällä tehtävissä matkoissa.

Oma tärkeä roolinsa on onnistuneella liikennesuunnittelulla, jossa huomioidaan käyttäjien näkemykset ja mielipiteet.

Pyöräilykuntien verkoston puheenjohtaja Matti Hirvonen kannustaakin päättäjiä keskittymään liikennesuunnittelussa kaupunkiympäristön rauhoittamiseen moottoriliikenteeltä sekä risteysjärjestelyjen kehittämiseen. Valtaosa poliisin tietoon ja tilastoihin päätyvistä pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden onnettomuuksista tapahtuu risteyksissä ja suojateillä.

”Tilastoihin perustuva turvallisuus on vain yksi tekijä. Liikennesuunnittelussa on huomioitava myös pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden kokema turvallisuus. Sillä tavalla lisätään kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta”, hän toteaa.

Liikkuminen muuttuu ketjuksi

Haasteista huolimatta kävelyn ja pyöräilyn suosio näkyy niin kuntien strategioissa kuin kaupunkien ja taajamien jalkakäytävillä ja pyöräteillä. Jatkossa niiden kasvua vauhdittanee liikenteen palveluistuminen, mikä tarkoittaa liikkumisen muuttumista useista eri kulkumuodoista koostuviksi ketjuiksi.

Työmatkalainen saattaa esimerkiksi ajaa polkupyörällään juna-asemalle ja jatkaa matkaansa kiskoilla. Kaupungin keskustassa hän kulkee loppumatkan jalan. Suuremmat kuljetustarpeet hoituvat puolestaan vuokra- tai yhteiskäyttöautolla.

”Eri liikennemuotojen välillä on ollut turhaa vastakkainasettelua. Jatkossa ihmiset liikkuvat monenlaisissa eri rooleissa. Välillä käytetään autoa, välillä
julkisia, kimppakyytiä ja polkupyörää. Siksi tulevaisuuden liikennettä on tarkasteltava suurempana kokonaisuutena”, muistuttaa Liikenneviraston kestävän liikkumisen asiantuntija Tytti Viinikainen.

Liikennettä ja siihen liittyviä palveluja muokkaavat myös teknologiset innovaatiot. Erilaiset reittioppaat ovat monelle jo arkipäivää. Parhaillaan etsitään uusia tapoja sille, miten eri laitteiden ja palveluiden käyttäjien liikkumisesta tuottama tieto voidaan hyödyntää liikennesuunnittelussa. Älyliikennettä edustavat myös esimerkiksi sellaiset ratkaisut, joiden avulla pyöräilijä pystyy tarkistamaan lähialueen pyöräparkkitilanteen sekä varamaan itselleen paikan halutusta pisteestä.

Tampere kehittää älyä ja infraa

Pirkanmaalla jylläävä Smart Tampere on kaupungin digitalisaatiota ja kestävää kehitystä edistävä elinvoimaohjelma, jonka yhtenä tavoitteena on lisätä kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä.

Tampereella kokeillaan muun muassa pyöräilyn liikennevaloetuisuuksia sekä kehitetään pyöräpysäköintiä, sähköpyörien latausta sekä tutkitaan mahdollisuuksia toteuttaa nykyaikainen kaupunkipyöräjärjestelmä.

Tampereella on myös hyväksytty kaupungin liikenteen rauhoittamispolitiikka, joka tarkoittaa asuinalueiden aluenopeusrajoitusten laskemista 30 kilometriin tunnissa. Samalla pyritään siirtämään pyöräilyä ajoradalle.

”Juuri nyt käynnissä on Viinikan liittymän kevyen liikenteen alikulkutunnelin rakentaminen. Seudullisia pyöräilyn pääreittejä kehitetään muun muassa Hatanpään valtatiellä. Raitiotien rakentamisen yhteydessä parannetaan nykyisiä pyörä- ja jalankulkuteitä esimerkiksi Hervannan valtaväylän länsipuolella ja Rieväkadulla. Uusia pyöräteitä on luvassa lähivuosina esimerkiksi Hämeenkadulle ja Sammonkadulle raitiotien rakentamisen yhteydessä”, listaa Tampereen liikenneinsinööri Timo Seimelä kaupungin infrahankkeita.

Tampereella polkupyörällä tehdyt matkat ovat lisääntyneet noin kaksi prosenttia vuodessa, mutta Pirkanmaan pienemmät´kaupungit ja kunnat ovat säilyneet vahvasti autopainotteisina. Positiivista on kuitenkin se, että niiden joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet 25–30 prosenttia. Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa parantunut joukkoliikennetarjonta sekä Tampereen keskustan pysäköinnin muuttuminen maksulliseksi.

Tampere investoi pyöräilyn ohella vahvasti raideliikenteeseen. Yksi tulevan raitiovaunun nimiehdotuksista on Piäni juna.

Hyvät väylät ja mukavat ajokelit vetävät pyörän päälle

Liikenneturva selvitti tänä keväänä suomalaisten käsityksiä liikenteestä gallup-kyselyllä. Vastanneista yli puolet kertoi sään olevan merkittävin omaan pyöräilyyn vaikuttava tekijä. Lähes neljä kymmenestä arvosti myös pyörätieverkoston laajuutta ja kunnossapitoa. Sähköavusteisen polkupyörän ja pyöräväylien talvikunnossapidon arveltiin niin ikään lisäävän omaa pyöräilyä.

”Monille vastaajille ajatus esimerkiksi työmatkapyöräilystä tuntuu hyvältä ja tavoiteltavalta. Käytännössä arki ja mukavuustekijät tulevat kuitenkin esteeksi. Vaikka pyöräily koiranilmalla on joillekin vain asenne- ja pukeutumiskysymys, monille se on myös kynnyskysymys”, Liikenneturvan suunnittelija Jyrki Kaistinen pohtii.

Lähes neljäsosa vastaajista kertoi vähentävänsä pyöräilyä, jos autoliikenne omilla pyöräreiteillä lisääntyy. Autoliikenteen nopeudet vaikuttaisivat pyöräilymääriin 10 prosentilla vastaajista.

Kyselyssä lähes yhdeksän kymmenestä koki, ettei pyöräilykypäräpykälällä ole vaikutusta omaan pyöräilyyn. Sakkoseuraamus kypärän käyttämättömyydestä sen sijaan olisi reilulle viidesosalle pyöräilyä vähentävä tekijä.

Liikenneturvallisuuden hyvän kehityksen taustalla on Kaistisen mukaan kaikkien liikenneturvallisuuden osatekijöiden (infra, lainsäädäntö, valistus, säännöt, ajoneuvot ja suojavarusteet) yhtäaikainen vaikutus.

“Jos esimerkiksi lain tuki tai suojavarusteet jäävät vähemmälle, voidaan päätyä tilanteeseen, jossa liikennemäärän noustessa myös onnettomuudet lisääntyvät.”, Kaistinen muistuttaa.

Risuja sekä ruusuja uudelle tieliikennelaille

Liikenneturva antoi huhtikuussa lausunnon hallituksen uudesta tieliikennelakiehdotuksesta. Sääntelyn ja byrokratian vähentämistä sekä liikenteenkäyttäjien omaa vastuullisuutta korostavat sisältömuutokset eivät kaikilta osin edistä myönteistä turvallisuuskehitystä. Tällaisia ovat muun muassa jalankulkijan heijastimen ja pyöräilijän kypärän käytöstä koskevista säännöksistä luopuminen.

Liikenneturva kannattaa sanktioimatonta heijastimen ja pyöräilykypärän käyttövelvoitetta uuteen tieliikennelakiin. Pyöräilykypärän kohtuullisen korkea käyttöaste Suomessa on paljolti lain ja viestinnän
yhteisvaikutusta, mikä on näkynyt kypärän käytön lisääntymisenä. Jalankulkijan heijastin on puolestaan ihmishenkiä pelastava suomalainen keksintö, jonka merkitys ymmärretään ja sen käytön sääntelyä pidetään tarpeellisena.

Liikenneturva kannattaa ehdotusta, jonka mukaan pyöräilijälle punaisen takavalon käyttö pimeällä tai hämärässä ei enää ole vain tienkäyttäjän omalla vastuulla, vaan laiminlyönnistä tulisi seuraamus. Sen sijaan pyörätien jatkeen merkintätapaan ehdotettu
muutos johtaa todennäköisesti siihen, että pyöräilijän luottamus muiden väistämisvelvollisuuteen kasvaa, pyöräilijän varovaisuus tienylityksissä heikkenee ja ajonopeudet kasvavat. Näistä seikoista johtuva ennalta arvaamattomien tilanteiden yleistyminen ei paranna liikenneturvallisuutta.