Matkalla MaaS:in mallimaaksi

MaaS mahdollistaa eri liikkennepalveluiden sekakäytön, mutta turvallisuudesta huolehtimista ei sovi unohtaa. Arto O. Salonen (vas.) ja Marko Forsblom nappasivat metromatkalle pyöräilykypärät mukaan, sillä matka jatkui fillaroiden.
Yksityisautoilu on tulossa tiensä päähän sellaisena kuin olemme siihen tottuneet. Arto O. Salonen Itä-Suomen yliopistosta ja Marko Forsblom ITS Finlandista näkevät, että liikkuminen palveluna eli MaaS voi onnistuessaan sekä auttaa Suomea saavuttamaan päästötavoitteet 2030 että kirittää kilpailukykyämme maailmalla.

Arto O. Salonen ja Marko Forsblom ovat liikenteen sekakäyttäjiä. Tänään he tapaavat Helsingin Lauttasaaressa, jonne kumpikin on kulkenut osan matkasta omalla autolla ja osan julkisella liikennevälineellä. Tapaamisen tarkoituksena on keskustella ja oppia MaaSista eli liikkumisesta palveluna.

Salonen on apulaisprofessori Itä-Suomen yliopistossa ja tutkii älykkäitä, vähäpäästöisiä ja joustavia liikenneratkaisuja ja liikkumiskäyttäytymistä. Forsblom puolestaan on toiminnanjohtaja ITS Finlandissa, joka on älykkään liikenteen verkosto ja jonka tarkoituksena on lisätä liikenteen sujuvuutta, turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä

Sana MaaS on pyörinyt julkisessa keskustelussa jo pitkään, mutta käsite on silti monelle hämärä. Yksinkertaistetusti MaaS tarkoittaa sitä, että matkustaja voi helposti ja edullisesti korvata oman henkilöauton käytön laadukkailla ja saumattomasti yhteen pelaavilla liikkumispalveluilla. Usein eri liikkumismuodot on paketoitu kokonaisuuksiksi, joista käyttäjä päättää, millaisia osia hän haluaa pakettiinsa ostaa. Osia voivat olla joukkoliikenne, kaupunkipyörät, auton vuokraus ja vaikkapa kuljetuspalvelu.

Salosen ja Forsblomin mukaan toimivan MaaSin tekevät mahdolliseksi teknologia ja eri palveluntarjoajien yhteistyö.

”Mutta ihan yhtä tärkeää MaaSin kannalta on myös se, että kuluttajien ajatusmallit muuttuvat. Auto on ollut viime vuosisadan hienoimpia keksintöjä, mutta yleistyessään siitä on tullut rasite ympäristölle”, Forsblom sanoo.

MaaS voikin tarjota yksityisautoilulle vaihtoehdon. Salonen ja Forsblom kuvaavat MaaSia joukkoliikenteen parhaaksi kumppaniksi.

Toimiva joukkoliikenne on MaaSin paras kumppani ja MaaS vastaavasti joukkoliikenteen.

Ajajan paikkaa ei hylätä hevillä

Yksityisautoilu ei enää lisää mukavuutta suurissa kaupungeissa, vaan liikumme ruuhkissa hevoskärryjen vauhdilla. -Arto O. Salonen

Kaupungistuminen ja etenkin autoistuminen ovat tuoneet nykyihmiselle monia ongelmia: ruuhkat, tilanpuute ja ilmansaasteet ovat lisääntyneet. Liikenteessä myös kuolee Suomessa vuosittain noin 250 ihmistä, joista suurin osa on yksityisautoilijoita. Autojen käyttöastekaan ei ole suurensuuri, sillä tutkimusten mukaan yli 90 prosenttia päivästä autot seisovat käyttämättöminä pihoilla ja parkkipaikoilla. Moni asia siis puhuu joukkoliikenteen puolesta.

”Yksityisautoilu ei enää lisää mukavuutta suurissa kaupungeissa. Ruuhkissa liikumme reilun kymmenen kilometrin tuntivauhtia, joka vastaa sadan vuoden takaista vauhtia hevoskärryillä”, Salonen summaa.

Hän näkee, että käynnissä on hiljainen vallankumous, jossa milleniaalien sukupolvi kyseenalaistaa auton omistamisen mielekkyyden. Oma auto ei ole nuoremmille enää samanlainen menestyksen mitta kuin suurille ikäluokille.

MaaSilla on kuitenkin onnistuakseen käsissään iso haaste. On helppoa saada ne ihmiset innostumaan joukkoliikenteestä ja sitä kautta MaaSista, jotka jo ovat sen piirissä, mutta vannoutuneita autoilijoita ei hevillä saada luopumaan omien penkkien pehmeydestä. 

”Kansalaisten kannattaisi kuitenkin harkita vaihtoehtoisia kulkutapoja, sillä tutkimusten mukaan ne ihmiset, jotka kokeilevat uusia asioita, ovat myös tyytyväisempiä”, Salonen kertoo.

”MaaSia tukee ajatus, että tyytyväisyys arjessa syntyy pienistä asioista. Esimerkiksi siitä, ettei tarvitse istua autossa aamuruuhkassa tai siitä, että kaupunkipyöräily kasvattaa myös kuntoa tai vaikkapa siitä, että joukkoliikennettä suosiessa tuntee tekevänsä jotain maapallon hyväksi”, Forsblom toteaa.

Myös ajankäytön tavat ovat muuttuneet. Nuorempi sukupolvi voi suosia joukkoliikennettä esimerkiksi siksi, että matka-ajan voi käyttää käynnykän avulla yhteydenpitoon ystävien kanssa tai vaikkapa vain viihteen kuluttamiseen.

Nurkkakuntaisuuden aika on ohi

Salosen ja Forsblomin mielestä MaaSin ei tule tarkoittaa asioista luopumista vaan sitä, että tottumusten tilalle tulee jotakin uutta ja parempaa. Tätä viestiä kuluttajille yrittävät viedä esimerkiksi yhteiskäyttöautoja tarjoavat yritykset, joita toimii Suomen markkinoilla kourallinen. Yhteiskäyttöauto tarkoittaa autoa, jonka omistaa esimerkiksi yritys tai muu yhteisö, ja joka on asiakkaiden tai yhteisön jäsenten käytettävissä. ”Aika moni meistä omistaa auton, mutta harva ihanneautoaan. Kuluttaja voi osana MaaS-palvelua käyttää joukkoliikenteen täydentäjänä yhteiskäyttö- ja vuokra-autopalveluja ja shoppailla mieluisia automerkkejä lyhyille matkoille”, Forsblom vinkkaa.

Suomen energia- ja ilmastostrategian yhtenä tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä vuoteen 2030 mennessä noin 50 prosenttia. Vielä tiukempia leikkauksia päästöihin on tulossa vuoteen 2050 mennessä, jolloin lähes kaikki suuret teollisuusmaat ovat sitoutuneet olemaan päästöttömiä. Nykymuotoiselle yksityisautoilulle on siis pakko keksiä vaihtoehtoja, tai tavoitteet jäävät sanahelinäksi. Myös autoteollisuus on havahtunut yksityisautoilun murrokseen. Autonvalmistajat tähtäävät nyt liikkumispalveluyhtiöiksi ja investoivat itseajavien yhteiskäyttöautojen kehittämiseen. Salonen peräänkuuluttaa kuitenkin entistä tiiviimpää yhteistyötä eri palveluntarjoajien välille.

”Turhan usein yritykset ja organisaatiot panttaavat tietoa ja ratkaisuja, eivätkä näe isompaa kuvaa”, Salonen sanoo.

Forsblomin mukaan Suomi kulkee tällä hetkellä maailman mittakaavassa MaaSin eturintamassa, sillä meillä liikennepalvelut on kirjattu hallitusohjelmaan asti. MaaSin mallimaaksi kumpikaan asiantuntija ei vielä Suomea kutsu. 

”Helsingin seudulla palvelutarjonta on jo hyvällä tasolla, mutta muissa kaupungeissa se on suppeampaa”,  he tiivistävät.

Miehet toteavat, että jos Suomeen saataisiin yksikin kaupunki, jossa  asukkaat eivät halua käyttää vain yksityisautoja, voitaisiin todella puhua mallin näyttämisestä muulle maailmalle. Helsingin talouksista yli puolet on jo autottomia eli edelläkävijyys ei ole ihan mahdoton tavoite.

”Palvelu- ja yhteiskuntamuotoilijoilla riittää kuitenkin vielä paljon työtä, jotta tavoitteeseen päästään”, Salonen sanoo.

Kaupunkipyöräily on esimerkki MaaSin palveluvalikoimasta. Vielä pyöriä ei kuitenkaan rullaa kaduilla muualla kuin isoimmissa kaupungeissa.

Kuuluuko MaaS myös maaseudulle?

Pääkaupunkiseudulla MaaS on jo tätä päivää – liikkuminen todella on palvelu. Mutta kiinnostaako MaaS-toimijoita muu Suomi? Sekä Whim-sovelluksen kehittäneen MaaS Globalin toimitusjohtaja Sampo Hietanen että OP Ryhmän liikkumisen palveluiden hankejohtaja Sonja Heikkilä vakuuttavat, että kiinnostaa.

Useita eri liikkumisen palveluita julkisesta liikenteestä aina takseihin asti yhdestä sovelluksesta myyvä Whim toimii tällä hetkellä Suomessa vain Helsingissä, mutta pian myös muissa isoissa kaupungeissa, kuten Turussa, Tampereella ja Oulussa. Tulevaisuudessa Whim aikoo kasvaa Suomessa myös kaupunkien ulkopuolelle.

”Koska Whim perustuu olemassa oleviin liikkumisen palveluihin, voi se kaupunkialueiden ulkopuolella olla todellinen vaihtoehto auton omistamiselle vasta viidestä kymmeneen vuoden kuluttua”, Hietanen kuitenkin myöntää.

OP Ryhmän neljästä liikkumisen palvelusta DriveNow -yhteiskäyttöautosovellus toimii vain pääkaupunkiseudulla.

Muut palvelut eli OP Kulku, OP Yhteisauto ja OP Kausiauto ovat saatavilla ruuhka-Suomen ulkopuolellakin. Erityisesti OP Yhteisauto on herättänyt kiinnostusta pienempien paikkakuntien asukkaissa, ja OP:n yhteiskäyttöautoja voi bongata tällä hetkellä yli 20 paikkakunnalta Kotkasta Maaninkaan.

”Pyrimme palveluillamme tarjoamaan ratkaisuja kaikille suomalaisille”, Heikkilä sanoo.

Miten monipuoliset MaaS-palvelut saataisiin laajenemaan läpi koko Suomen erikokokoisista kaupungeista harvempaan asuttuun maaseutuun asti? Sekä Hietanen että Heikkilä peräänkuuluttavat eri palveluntarjoajien tiivistä yhteistyötä. ”Maaseudulla MaaS voi toteutua vain yhteispelillä”, Hietanen sanoo.

OP Ryhmän Heikkilä on samaa mieltä.

”Jotta vaihtoehdot omalle autolle tulisivat kaikille sekä tutuiksi että mahdollisiksi, tarvitaan palveluita ja niiden tarjoajia runsaasti”, Heikkilä tiivistää.