Tulevaisuuden turvallinen liikenne tehdään nyt

Kaisa Hara, Liikennevilkun päätoimittaja ja Liikenneturvan viestintäpäällikkö
Lokakuussa Kalajoella sattui traaginen liikenneonnettomuus, jossa kolme nuorta kuoli ja yksi loukkaantui. Tällainen onnettomuus kirvoittaa keskustelua siitä, miten surullisia tapahtumia voidaan ehkäistä.

Tämän lehden teemoina ovat liikenteen muutokset ja tulevaisuus. Miten ne vaikuttavat nuorten liikenneturvallisuuteen? Löytyisikö niistä jotain ratkaisuja?

Jo olemassa oleva tekniikka tukee uutta kuljettajaa, jos sitä vain hyödynnetään nuoren autossa. Usein tuore kortin omistaja saa ajettavakseen perheen ”kakkosauton” tai ostaa edullisen vanhemman auton. Entä jos nuori saisikin ajettavakseen sen ykkösauton, joka olisi varusteltu ajonvakautusjärjestelmällä, turvavyömuistuttimella ja automaattisella hätäjarrutustoiminnolla?

Jos visioimme tulevaisuutta, automaattiautot poistanevat inhimilliset virheet liikenteestä. Ennen kuin robottiautot valtaavat katumme, voisimmeko ottaa käyttöön esimerkiksi nopeusrajoittimen, joka estäisi kaahaamisen? Olemmeko siihen valmiita?

Hallituksen esitys kevytautoista on jo olemassa. Siinä ehdotetaan henkilöautoihin rajoitinta, joka pitää auton enimmäisnopeuden 45 kilometrissä tunnissa. Uusille kuljettajille voisi ottaa käyttöön vastaavan rajoittimen, joka kahlitsisi auton maksiminopeutta kahden ensimmäisen ajovuoden ajan.

Miten ympäröivä yhteiskunta muuttuu lähivuosikymmeninä? Ajeleeko nuoriso edelleen kylänraittia stereoita ulvottaen? Ilmastonmuutoskeskustelu vaikuttanee myös liikkumiskulttuuriin. Joukkoliikenne, kävely ja pyöräily alkavat houkutella, ja autoilu saattaa vähentyä. Vähenisivätkö näin liikenneonnettomuudetkin?

Monet asiat vaikuttavat nuorten liikenneturvallisuuteen. Jokainen sukupolvi tarvitsee liikennekasvatusta niin kotona kuin koulussa. Asenteet ja toimintatavat kehittyvät pienestä pitäen, ja aikuiset toimivat roolimalleina. Vanhemmista irtautuvalla nuorella kavereiden mielipiteet painavat vaakakupissa yhä enemmän. Samaan aikaan aivojen impulssikontrolli ja riskien arviointi on vielä vaikeaa – tutkitusti etenkin nuorille miehille.

Hyviä tuloksia on saatu sillä, että nuoret pohtivat yhdessä keinoja, miten toimia ryhmäpaineen alla. Mallia käytetään Särmänä liikenteessä -koulutuksessa, jota Liikenneturva toteuttaa yhdessä Puolustusvoimien, Sotilaskotiliiton ja Rajavartiolaitoksen kanssa. Koulutus tavoittaa vuosittain lähes 20 000 nuorta.

Ollaan särmänä liikenteessä!