Poliisin pitää näkyä

Ari Rytsy
Meeri Utti
Uusi poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen uskoo automaattisen liikennevalvonnan parantavan liikenneturvallisuutta. Poliisin näkyvyyttä ja sen ennaltaehkäisevää vaikutusta sillä ei kuitenkaan korvata.

Holopainen aloitti työt Poliisihallituksen poliisitoimintayksikön liikenneturvallisuuden vastuualueen poliisiylitarkastajana lokakuun alussa.

Pitkän linjan poliisimiehelle on jo ehtinyt muodostua kuva lähitulevaisuuden haasteista.

”Pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden rinnalle ilmestyvät kevyet sähkökulkuneuvot. Niiden liikennekäyttöön, sääntelyyn ja poliisin valvontavelvollisuuksiin paneudutaan alkuvuodesta”, Holopainen toteaa.

Hieman pidemmällä tähtäimellä poliisissa halutaan panostaa ajoterveyteen ja sen tunnistamiseen. Ikääntyvän väestönosan kasvu lisää vanhempia tielläliikkujia, jotka ovat lähes yhtä onnettomuusalttiita kuin nuoret. Ajoterveyden, liikenneturvallisuuden ja haja-asutusalueiden liikkumismahdollisuuksien yhteensovittaminen ei tule olemaan helppoa. 

”Rattijuoppous ja ylinopeus ovat ajoterveyttä helpommin todennettavissa. Iän myötä kuljettajan havaintokyky ja motoriikka kuitenkin heikkenevät. Samalla myös liikenteessä tapahtuvan sairaskohtauksen riski kasvaa”, analysoi Holopainen.

Huumerattien testausta kehitetään

Liikenneturvallisuuden tilannetta synkentää huumausainetapausten yleistyminen, joka verottaa alkoholin kohdalla tapahtunutta positiivista kehitystä. Taistelussa päihdyttävien aineiden liikennekäyttöä vastaan poliisin tärkeäksi aseeksi on osoittautumassa teknologia, joka tarjoaa varsin toimivia testausmenetelmiä. Huumerattien
nappaamiseksi tarkoitettujen testausvaihtoehtojen kehitystä seurataan suurella mielenkiinnolla. 

”Rangaistusten koventaminen ei automaattisesti johda toivottuun tulokseen. Korkea kiinnijäämisriski on huomattavasti tehokkaampi keino kitkeä päihteiden liikennekäyttöä”, sanoo Holopainen. 

Poliisiylitarkastaja kiittelee suomalaisten valmiutta ilmoittaa rohkeasti rattijuopumusepäilyistään. Ilmiannoilla on iso merkitys liikenneturvallisuuden parantamisessa, sillä niiden avulla saadaan kiinni noin 40 prosenttia kaikista poliisin tietoon tulleista rattijuopumustapauksista.

”Suomalaiset eivät mielellään puutu muiden asioihin, mutta tämä koetaan selvästikin tärkeäksi. Korostuneessa roolissa ovat rattijuopon läheiset. He pystyvät estämään päihtyneen henkilön lähdön liikenteeseen”, painottaa Holopainen.

Teknologia helpottaa resurssipulaa 

Liikennevalvonnan teknistyminen on edennyt huimaa vauhtia ja tuottanut hyviä tuloksia. Valtaosassa valvontaa tekevistä poliisiautoista on jo laitteisto, joka tunnistaa automaattisella luentasovelluksella rekisteritunnukset suoraan liikennevirrasta. Sen ansiosta poliisin haaviin tarttuu kuukausittain tuhansia katsastamattomia tai ajokiellossa olevia ajoneuvoja. 

”Vaikka tekniikka ja automaatio tehostavat toimintaa, tarvitaan edelleen poliiseja tekemään näkyvää ja ennaltaehkäisevää liikennevalvontaa. Sen tason säilyttämisen haasteena ovat rajalliset resurssit sekä viime aikoina voimakkaasti lisääntynyt turvapaikanhakijoiden määrä, joka työllistää poliisia”, kertoo Holopainen.

Liikenneturvan ja poliisin järjestämiin yhteisratsioihin Holopainen suhtautuu myönteisesti. Yhteistyökumppaneiden kanssa toteutetuilla kampanjoilla pystytään antamaan valistusta positiivisessa hengessä. 

”Olen itse tavallinen perusautoilija, mutta moottoripyöräharrastuksen ansiosta osaan katsoa liikennettä myös heikomman osapuolen näkökulmasta”, summaa Holopainen.

Samppa Holopainen
  • Kiteeläinen poliisiylitarkastaja
  • Oikeustieteen lisensiaatti ja valtiotieteiden maisteri
  • Työskennellyt Helsingin poliisilaitoksella (1996–2007), Keskusrikospoliisissa (2007–2012 ja 2014–2015) sekä Poliisihallituksessa (2013)
  • Kapteenina rauhanturvatehtävissä Kosovossa (1999–2000)
  • Yhteensä 11 vuoden kokemus päällystötehtävistä
  • Harrastaa kuntourheilua sekä moottoripyöräilyä ja -kelkkailua