Koulumatka taittuu eri tavoin Espoossa

Niina Lehtimäki
Meeri Utti
Kehittämispäällikkö Juha Nurmi kertoo, että siirtyminen taksista bussin käyttöön voi olla oppilaalle ylpeyden aihe.
Lapset oppivat koulumatkoilla tärkeitä liikennetaitoja. Etenkin harvaan asutuilla alueilla ja maaseudulla oppilaan koulumatka voi kuitenkin olla pitkä ja turvaton yksin kuljettavaksi.

Joka syksy liikenteessä on paljon pieniä ja isompia koululaisia. Oppilaat kulkevat harvaan asutulla Pohjois-Espoon alueella sijaitsevaan Kalajärven kouluun monin eri kulkuvälinein pyöristä ja potkulaudoista mopoautoihin – ja onpa koulun pihalla näkynyt joskus traktori tai mönkijäkin. Osa oppilaista tulee kouluun myös bussilla tai taksikuljetuksella.

Koulukuljetuksen järjestämisestä määrätään perusopetuslaissa. Espoossa koulumatkat järjestetään valtaosin joukkoliikenteen ja taksikuljetusten muodossa. Ensisijaisesti pyritään suosimaan julkista liikennettä, ja kunta voi myöntää oppilaalle maksuttoman joukkoliikenteen matkakortin.

”Jos koulumatkan pituus Espoossa on turvallista reittiä 1–2-luokkalaisella yli kolme kilometriä tai 3–9-luokkalaisella yli viisi kilometriä, on oppilas oikeutettu koulumatkaetuun”, kertoo suomenkielisen opetuksen kehittämispäällikkö Juha Nurmi Espoon kaupungin sivistystoimesta. Hänen vastuulleen kuuluvat opetuksen tukipalvelut, kuten kuljetusasiat, joita kehitetään yhdessä logistiikan kanssa.

Joskus lyhytkin koulumatka tai matka lähimmälle pysäkille voi kuitenkin olla oppilaan iän ja muut olosuhteet huomioiden turvaton.

”Jos koulureitillä on vaarallisia osuuksia, muut asiat kuin matkan pituus määrittävät, miten oppilaan kulkeminen kouluun järjestetään”, avaa Espoon kaupungin logistiikan kuljetuspäällikkö Reetta Björkroth, joka vastaa kaupungin takseilla järjestettävistä henkilökuljetuksista, joihin myös koululaisten taksikuljetukset lukeutuvat.

Kunta huomioi kuljetuksissa myös oppilaan iän ja mahdolliset erityistarpeet. Matkakortti tai taksikuljetus voidaan järjestää lyhyellekin koulumatkalle.

”Turvallisin tapa kulkea kouluun riippuu aina oppilaan tilanteesta ja siitä, millainen koulumatka on. Espoon Kaupunkitekniikan keskus arvioi koko kaupungin kouluteiden turvallisuutta”, Björkroth lisää.

Taksilla kouluun kulkevien oppilaiden määrä on noussut joka vuosi. -Reetta Björkroth

Oppilaat arvostavat itsenäisyyttä

Espoossa halutaan rohkaista oppilaita julkisen liikenteen käyttöön aina, kun se on mahdollista.

”Matkakorttiedussa on myös kasvatuksellinen näkökulma: haluamme opettaa oppilaita käyttämään julkista liikennettä”, Nurmi selvittää.

Itsenäinen liikkuminen kouluun joko julkisilla tai omilla kulkuvälineillä on Nurmen mukaan usein myös oppilaiden mieleen. Varsinkin yläkouluikäisille vapaus suunnitella omaa liikkumista on tärkeää.

Björkroth lisää, että myös taksikuljetuksessa olevaa oppilasta voidaan tukea itsenäiseen liikkumiseen ja esimerkiksi joukkoliikenteen käytön opetteluun. Nurmi on samaa mieltä.

”Olemme huomanneet, että siirtyminen taksikuljetuksesta bussin käyttämiseen voi olla oppilaalle jopa ylpeyden aihe”, Nurmi kuvailee.

Itsenäinen liikkuminen joko omin voimin tai julkisilla opettaa lapsille liikennetaitoja. Opettelu edellyttää kuitenkin, että koulumatka on mahdollisimman turvallinen. Esimerkiksi vilkkaasti liikennöidyn Vihdintien lähellä sijaitsevan Kalajärven koulun ympäristöä muutettiin hiljattain turvallisemmaksi, kun kaupunki rakensi alikulkureitin, jonka kautta oppilaat pääsevät nykyisin kulkemaan kouluun. Ennen alikulkutunnelia moni oppilas sai matkakortin vain siksi, että matkaan sisältyi liian vaaralliseksi katsottu tien ylitys.

Kouluverkon kehitys vaikuttaa kuljetustarpeisiin

Nurmi kertoo, että Espoossa koulukuljetuksia pyritään kehittämään käsi kädessä kouluverkon ja joukkoliikenneyhteyksien kanssa.

Maaseutukunnissa monia alueita autioituu, mikä asettaa omat haasteensa koulukuljetuksille, kun oppilaiden koulumatkat ovat hyvinkin pitkiä ja kuljetusalueet laajoja. Vaikka Espoo asettuu laajalle alueelle ja sen pohjoisosa on pitkään ollut harvaan asuttu, on kaupungin asukasmäärä kasvanut jatkuvasti. Nurmi ja Björkroth ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että koulukuljetuksia tarvitsevia oppilaita on Espoossa jatkossakin.

”Taksilla kouluun kulkevien oppilaiden määrä on joka vuosi hieman noussut”, Björkroth sanoo.

”On selvää, että kasvavassa kaupungissa tarvitaan koulukuljetuksia. Pyrimme kuitenkin siihen, että opetus järjestyisi mahdollisimman usein lähikoulussa, jonka ympäristö ja koulukaverit ovat oppilaalle tuttuja”, Nurmi lisää.

Juttua varten haastateltiin myös Kalajärven koulun rehtoria Leila Tuomista.

Kolme tärkeintä asiaa liikenteessä

Juha Nurmi ja Reetta Björkroth

  1. Turvallisuus. Tämä on jokaisen vastuulla. Yhteiset pelisäännöt ja niihin sitoutuminen auttavat.
  2. Oma asenne. Liikenteessä kukaan ei voi olla yksin maanteiden kuningas, vaan on aina huomioitava muut – etenkin auton ratissa.
  3. Mukavuus. Esimerkiksi musiikki ja hyvä ilmastointi tekevät ratissa istumisesta mukavampaa.

Oppilaat kulkevat Espoon Kalajärven kouluun pitkien matkojen päästä eri tavoin. Pihalla on nähty joskus traktorikin.