Rattijuopumus ja rangaistus

Eeva Kekäläinen
Meeri Utti
Kännissä ajamista vastaan on kampanjoitu vuosia ja aihetta on käsitelty useissa tutkimuksissa. Myös keinot pitää kuskit selvinä ovat kehittyneet. Silti vuonna 2014 ratista kärähti noin 13 000 henkilöä, jotka olivat alkoholin vaikutuksen alaisena. Mikä olisi paras keino saada rattijuopot kuriin? Ennalta ehkäisevät toimenpiteet vai kovemmat rangaistukset? Näkökulmiaan avaavat Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin Ajo-oikeudet ja kortit -yksikön erityisasiantuntija Marita Löytty sekä Helsingin yliopiston liikennepsykologian dosentti Igor Radun.

Jos rangaistukset olisivat kovempia, vähentyisivätkö rattijuopumustapaukset?

Igor Radun: Tutkimusten mukaan pidemmät vankeustuomiot tai suuremmat sakot eivät vähennä rattijuopumustapauksia merkittävästi. Kovempien rangaistusten sijaan ehdottaisin pakollista alkolukkoa jokaiselle tuomitulle rattijuopolle. 

Marita Löytty: Kovemmilla rangaistuksilla olisi joihinkin kuljettajiin ennaltaehkäisevä pelotevaikutus. Kaikkiin tietoisuus kovemmista rangaistuksista ei kuitenkaan vaikuta. Jos ajokiellot olisivat pidempiä, osa jatkaisi ajamista ajokortin menettämisestä huolimatta.

Estääkö alkolukko rattijuopumuksia?

Igor Radun: Kyllä, kun kyseessä on jo rattijuopumuksesta tuomittu henkilö. Ongelma kuitenkin palaa, kun alkolukko poistetaan – erityisesti jos henkilö ei osallistu alkoholisteille suunnattuun kuntoutusohjelmaan. En lähtisi suosittelemaan nykyisen kaltaista alkolukkoa vakiovarusteena. 

Marita Löytty: Rattijuoppoihin lukeutuvat huumeiden tai alkoholin vaikutuksen alaisena olevat kuljettajat. Alkolukko on hyvin tehokas keino estää alkoholirattijuopumuksia.
Aina löytyy kuitenkin muutamia kuljettajia, jotka kiertävät säädöksiä. He saattavat esimerkiksi lainata autoa, jossa ei ole alkolukkoa.

Igor Radun: Valitettavasti rattijuopumukseen ei ole olemassa helppoa ja nopeaa ratkaisua.

Olisiko auton takavarikointi toimiva rangaistus?

Igor Radun: Takavarikointi on huomattavasti tehokkaampi kuin pelkkä ajokielto. Ongelma piilee kuitenkin siinä, että takavarikoinnista on haittaa muille osapuolille, esimerkiksi tuomitun puolisolle. Siksi alkolukko olisi parempi vaihtoehto. 

Marita Löytty: Osalle tämä rangaistus varmasti toimii, osa ei kuitenkaan välttämättä ole ajanut omaa autoaan syyllistyessään rattijuopumukseen. Jos oma auto on takavarikoitu valtiolle, jotkut saattavat myös lainata jonkun toisen autoa ja uusia rattijuopumuksen.

Millaisilla ennakoivilla toimenpiteillä tapauksia voitaisiin ehkäistä?

Igor Radun: Rattijuopumuksen syyt ovat moninaisia eikä helppoa ja nopeaa ratkaisua ole. Ongelma ei ole muusta yhteiskunnasta irrallinen vaan linkittynyt ja yhteydessä muun muassa alkoholipolitiikkaan, koulutukseen, lainsäädäntöön sekä alkoholistien kuntoutusmahdollisuuksiin. Koordinoitua yhteistyötä tarvitaan enemmän.

Marita Löytty: Ennaltaehkäisevä päihdehoito olisi tärkeää saada toimimaan tehokkaasti. Osa kuljettajista ei ole motivoitunut osallistumaan päihdearviointiin, jonka perusteella voisi olla mahdollista säilyttää ajo-oikeus. Myös lääkäreiden ilmoitusvelvollisuus poliisille tulisi saada toimimaan. Lääkäri voi myös ehdottaa potilaalle terveysperusteista alkolukkoa ennaltaehkäisevänä toimena.

Tulisiko yhteiskunnan tuomitseva kanta paremmin esille, jos promilleraja laskettaisiin 0,2:een?

Igor Radun: Kuolonkolareissa saattaa vaikuttaa siltä, että vain törkeä rattijuopumus on ongelma eikä promillerajan laskeminen poista törkeitä rattijuoppoja liikenteestä. Kuitenkin ajokyvyn lasku ja onnettomuusriski alkavat heti veren alkoholipitoisuuden poiketessa nollasta.

Marita Löytty: Alkoholi ja liikenne eivät sovi yhteen. Kuitenkin yli 80 prosenttia kuolemaan johtaneista alkoholionnettomuuksista aiheuttavat kuljettajat, joiden alkoholipitoisuus ylittää törkeän rattijuopumuksen rajan (1,2 ‰). Alle 5 prosentilla alkoholionnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista alkoholipitoisuus on alle nykyisen promillerajan.

Miten rattijuopot saadaan kokonaan pois liikenteestä?

Igor Radun: Moni toivoo, että teknologia kehittyisi ja markkinoille tulisi laitteita, jotka tekisivät humalassa ajamisesta mahdotonta. Toisaalta kysymys kuuluu, milloin tulevat
itseään ohjaavat autot, jotka mahdollistavat sen, että kyydissä voi olla unessa, Twitterissä – tai alkoholin vaikutuksen alaisena.

Marita Löytty: Alkolukko vakiovarusteena kaikissa ajoneuvoissa olisi tehokas keino alkoholirattijuopumusten vähentämiseen. Riskikuljettajille alkolukko tulisi säätää siten, että se pyytää uusintapuhalluksia myös ajon aikana.

Marita Löytty: Ennaltaehkäisevä päihdehoito olisi saatava toimimaan tehokkaasti.