7 väittämää mopon virittämisestä

Arimo Laakkonen ja Liikenneturvan työryhmä
Juha Tuomi/Liikenneturva
Rakenteellisesti mopo saa kulkea enintään 45 km/h. Kuva: Liikenneturva
Keskustelu mopojen virittämisestä alkaa aina uuden ajokauden käynnistyessä. Mopojen suurimmaksi sallituksi nopeudeksi on laissa asetettu 45 km/h. Onko rajoittaminen vain kiusantekoa tai peräti mopoilijoiden turvallisuutta vaarantavaa? Vastaamme mopojen virittämisestä usein esitettyihin, mutta monesti perättömiin väitteisiin. Liikenneturva on julkaissut myös uudet, mopoilijoiden vanhemmille suunnatut videot.

Mopon suurin sallittu nopeus pitäisi olla 60 km/h. Mopot tehdään muualla Euroopassa kulkemaan kovempaa, mutta Suomessa ne kuristetaan hitaammiksi.

Rajoitus 45 km/h tulee Euroopan unionin lainsäädännöstä, ja se on koko EU:ssa yhteinen. Nopeus ei siten ole Suomessa kansallisesti päätettävissä, ja itse asiassa se nousi meillä juuri EU:n myötä 40:stä 45:een. Jos tästä halutaan poiketa, on Suomen erottava EU:sta tai sitten vaikutettava yhteiseen linjaan EU:n kautta. Kumpikaan vaihtoehto ei liene kovin ajankohtainen, saati todennäköinen. Mopot on siis pääsääntöisesti rakennettu tai rajoitettu tähän nopeuteen jo tehtaalla, ei vasta Suomessa.

Mopossa on kuitenkin ”kevarin” eli kevytmoottoripyörän runko ja jarrut, joten sillä voisi hyvin ajaa turvallisesti yli 45km/h.

Mopon suurin sallittu nopeus ei perustu siihen, että se ei kestäisi kovempia nopeuksia – toisin kuin esimerkiksi 1980-luvulla perusteltiin. Kyse on ennen kaikkea mopolla ajavasta nuoresta ja hänen liikennekokemuksestaan. Mopon ajokortin saa jo 15-vuotiaana kohtuullisen pienillä opetusmäärillä ja pienemmillä vakuutusmaksuilla, pitkälti juuri alhaisesta nopeudesta johtuen. Mopoa voi toki verrata kevytmoottoripyörään: kevarikortin saa 16-vuotiaana, mutta vaativammalla tutkinnolla ja isommalla opetusmäärällä kuin mopon ajokortin. Lisäksi vakuutuksetkin ovat kalliimmat.

Mopolla ajaminen olisi turvallisempaa, jos se kulkisi kovempaa kuin 45km/h.

Mikään fakta ei tue sitä, että suurempi nopeus lisäisi mopoilun turvallisuutta. Suomessa tutkitaan kaikki liikenteessä tapahtuneet kuolemat perinpohjaisesti. Onnettomuustietoinstituutin (OTI) raporteista ei löydy mainintoja onnettomuuksista, joissa mopon suuremmasta nopeudesta tai paremmasta kiihtyvyydestä olisi ollut apua siitä. Nopeuden kasvu vähentää havainnointi- ja arviointiaikaa sekä lisää virheiden mahdollisuutta. Myös mahdollisen onnettomuuden seurausten vakavuus kasvaa.

Lapseni jää mopolla autoilijoiden jalkoihin, joten sitä on pakko virittää.

Ei ole todisteita siitä, että kovempaa kulkeva mopo olisi turvallisempi. Moni teini-ikäinen saa ensimmäiset moottoriajoneuvokokemuksensa liikenteessä juuri mopolla, jolla pystyy etenemään turvallisesti paikasta toiseen. Nuoren liikennetaidot kehittyvät, ja jos haluaa ajaa kovempaa, saa kevytmoottoripyörän kortin jo 16-vuotiaana. Kun pidämme mopon mopona, annamme nuorille mahdollisuuden liikkua sillä myös tulevaisuudessa.

Lapseni on ajanut pienestä asti mopolla ja on muita ikäisiään paljon taitavampi kuljettaja.

Ohjattu ajoharjoittelu suljetulla alueella on hyvä asia, kun käytössä on asianmukaiset turvavarusteet. Tekniset ajo- ja rassaustaidot ovat kuitenkin aivan eri asia kuin liikennetaidot. Piha-alueella, pelloilla tai radalla on harvemmin vastaantulijoita, risteävää liikennettä tai muita tienkäyttäjiä esikouluikäisistä iäkkäisiin. Saavutettuja ajotaitoja ei saisi ulosmitata tavanomaisissa liikennetilanteissa, mutta teini-ikäisten kohdalla näin kuitenkin usein tapahtuu ikään ja kehitysvaiheeseen kuuluvista syistä.

Ennakoivan ajamisen opettelu on tärkeämpi asia kuin mopon huippunopeus.

On totta, että mopon sarviin pääsee tällä hetkellä varsin vähäisellä teoria- ja ajo-opetuksella, yhteensä yhdeksällä tunnilla. Ennakoiva ajaminen on tärkeä osa liikennetaitoja kaikissa ajoneuvoluokissa, ja siksi Liikenneturva on kehittänyt ennakoivan ajon koulutukset Suomeen jo yli 40 vuotta sitten. Ensimmäiset mopoilijakoulutukset alkoivat jo vuonna 1958. Ennakoivan ajamisen periaatteiden hallinta ei kuitenkaan vapauta kuljettajaa lainsäädännöstä tai fysiikan laeista.

Suurempi nopeus ei itsessään ole vaarallista, vaan se äkkipysäys.

Totta on sekin, että kova vauhti ei itsessään tapa ketään ilman törmäystä. Tuota äkkipysäystä kuvataan jäännösnopeuden avulla tuoreessa videossamme, jossa verrataan kahta eri lähtönopeutta. Siinä kohtaa, missä 45 km/h lähestynyt mopo on saatu reaktiomatkan ja jarrutusmatkan jälkeen kokonaan pysäytettyä, on 60 km/h lähestyvän mopon nopeus vielä viisikymppiä. 15 km/h kovempi nopeus lähtötilanteessa voi siis aiheuttaa melkoisen eron mahdollisessa törmäyksessä vaikkapa jalankulkijaan.

Katso mopon virittämiseen puuttuvat videot osoitteesta youtube.com/liikenneturva.

Lisää tietoa turvallisesta mopoilusta osoitteesta liikenneturva.fi/mopoilijat.