Tubetusta koulumatkalla

yhteyspäällikkö Mari Voutilainen - Liikenneturva, Joensuu
@MariVoutilainen
Koulumatka kuljetuksen kyydissä on koululaisen omaa aikaa. Kuva Katariina Kamppuri/Liikenneturva.
Vaikka omia koululaisia ei taloudessa olisikaan, tänä vuonna koulujen alkamiselta ei ole voinut välttyä – ja hyvä näin. Usea taho halusi muistuttaa niin sosiaalisessa kuin perinteisessä mediassa meitä aikuisia aamuliikenteeseen astuvista pienistä, koulu-uraansa aloittavista oppilaista - vähän liian suuret reput selässä, laumana ylittämässä suojatietä.

Vaikka lapset taittavat koulumatkansa useimmiten omin voimin, kouluun kuljetaan myös muutoin kuin kävellen tai pyöräillen. Syksyllä 2017 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan itäsuomalaisten lasten ja nuorten koulumatkojen pituudet ovat kasvaneet selkeästi. Myös kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuus on laskenut ja ihan loogisestikin kouluun kuljetettavien oppilaiden osuus on kasvanut.

Koulumatkojen pituuden kasvaminen selittyy paljolti kyläkoulujen lakkauttamisella. Monessa kunnassa nähdään järkevänä ratkaisuna rakentaa uusi, toimitiloiltaan tätä päivää oleva yhtenäiskoulu kuntakeskukseen. Kouluun kuljetaan toki kuntarajojen ylikin. Joskus naapurikunnan koulu on lähempänä kuin oman kunnan keskustaajama.

Juutupea ja vloggaamista

Kyselyssä yleistä mielenkiintoa herätti se, että koulumatkansa kävellen ja pyörällä kulkevat kokevat vähemmän turvattomuutta kuin kuljetuksilla kulkevat.

Turvattomuuden tunne ei koulukuljetuksessa liity pelkästään liikkumisen turvallisuuteen. Kuljetukseen voi liittyä monia muita jännitteitä oppilaan näkökulmasta. Matka pysäkille jalkaisin, polkupyörällä tai talvisin potkurilla voi jännittää myös kuljetukseen ehtimisen puolesta, samoin se, tuleeko bussi tai taksi hakemaan tai onko kuljetus ajallaan. Auton sisällä kaverit tai kaverittomuus on yksi muuttuja lisää lapsen koulumatkassa. Autossa vietety aika voi viedä tilaa harrastamiselta - tai sitten siihen on keksittävä harrastamista.

Vaikka Lapissa välimatkat ovat pitkiä – Pohjois-Karjalassa kuljetusoppilailla kuluu aikaa eniten koulumatkoihin, kuten elokuun alussa Ylellä uutisoitiin.

Koulumatka kuljetuksen kyydissä on niin sanottua koululaisen omaa aikaa. Osa käyttää matka-ajan tubettamiseen kuten kainuulaiset kaverit. Maaseudun näkökulmasta –julkaisun mukaan Suomessa ei juurikaan tehdä tutkimusta oppilaiden pitkistä koulumatkoista koululaisten näkökulmasta. Muualla tehtyjen tutkimusten mukaan pitkä koulumatka on suurempi ongelma oppilaiden vanhemmille kuin koululaisille itselleen.

Koulumatkansa kävellen ja pyörällä kulkevat kokevat vähemmän turvattomuutta kuin kuljetuksilla kulkevat.

Kuljetusoppilaita kolmannes Pohjois-Karjalassa

Pohjois-Karjalassa alakoululaisista 53 prosenttia kulkee jalan, potkulaudalla tai polkupyörällä. Koulutaksilla tai linja-autolla kouluun kulkee 32 prosenttia oppilaista. Esimerkiksi Ilomantsissa on kaksi kyläkoulua Iknonvaarassa ja Lylykoskella, jossa lähes kaikki oppilaat ovat kuljetusoppilaita. Molemmilla kouluissa on yksi oppilas, joka ei ole kuljetuksen piirissä.

Voin vain mielessäni hahmotella, miten suuri merkitys koulukuljetuksia ajavilla kuljettajilla on oppilaiden arkielämässä. Kuljettaja voi olla lasten ja nuorten seurassa jopa kolme tuntia koulupäivän aikana.

Syksyisestä koulun alun some-hässäkässä tuli mieleen, ettei pidä unohtaa koulumatkojen kulkutapakirjoa. Kaikenlaisia koulumatkoja on hyvä harjoitella ja meidän aikuisten tulee olla lasten tukena kaikilla matkoilla. Koulumatka on osa koulupäivää kulkutavasta riippumatta.

Jospa tänään kysyisinkin omalta pojaltani, miten koulumatka meni sen sijaan, että tiedustelisin, mitä koulussa tapahtui?

Tilaa blogikirjoitukset RSS-syötteenä

Tilaa RSS

Osallistu keskusteluun!
Kommentoida voi nimellä, nimimerkillä tai anonyymisti. Kunnioitetaan kuitenkin muita kirjoittajia sekä heidän mielipiteitään ja vältetään nimittelyä, haukkumista tai muita epäasiallisuuksia. Ollaan siis ihmisiksi niin täällä kuin liikenteessäkin. Ylläpito poistaa asiattomat viestit ilman erillistä ilmoitusta.