Kyllä minä tiedän, mikä on lapselleni parasta

yhteyspäällikkö Eini Karvonen, yhteyspäällikkö Tuula Taskinen, yhteyspäällikkö Mari Voutilainen ja suunnittelija Laura Loikkanen
Neljävuotias Matilda matkustaa turvallisesti turvavyöistuimessa. Kuva Kaisa Tanskanen/Liikenneturva
Tiedotimme ennen pääsiäistä Itä-Suomessa poliisin kanssa yhteistyössä toteutetun turvaistuinratsian tuloksista. Päiväkotien läheisyyteen keskittyneissä ratsioissa ilmeni puutteita lähes joka neljännen lapsen kohdalla. Mistä tämä voi johtua?

Liikenneturvan kyselyn mukaan vanhemmat arvostavat lapsensa kuljettamisessa autossa erityisesti turvallisuutta. Keväällä järjestetyissä neuvontahenkisissä ratsioissa Kuopiossa, Mikkelissä, Savonlinnassa ja Joensuussa monella perheellä olivatkin asiat mallikelpoisesti ja autossa matkustettiin turvallisesti ja tyytyväisinä. Tulipa vastaan vanhempia, jotka käyttivät tilaisuutta hyväkseen ja kysyivät lisää tietoa siitä, kuinka varmistaa lapsensa turvallisuus autossa.

Ratsioissa tuli kuitenkin vastaan myös hälyttävä määrä epäkohtia ja jopa räikeitä puutteita. Neuvontahenkisille ratsioille oli siis selkeästi tilausta. Eritoten, jos kohtaamisissa saatiin heräteltyä muutamat vanhemmista miettimään lapsensa automatkustamisen turvallisuutta uudemman kerran.

Turvaistuimen käyttötarvetta ei määrittele varhaiskypsyys, ikä tai lukemaan oppiminen, vaan koko – lapsi tarvitsee istuinta niin kauan kuin on alle 135 cm pitkä.

Istuin kuin istuin riittää, riittäähän?

Millaisia puutteita autoissa sitten ilmeni?

Eräässä autossa kolmivuotias matkusti istuinkorokkeella vyötettynä auton omilla turvavöillä. Vanhempi oli sitä mieltä, että lain kirjain täyttyy, kun lapsella on kuitenkin turvalaite allaan.

Kerrattakoon vielä, että laki edellyttää asianmukaista ja lapselle sopivaa turvalaitetta. Turvalaite ei toimi, kuten sen on tarkoitettu, jos se on täysin vääränkokoinen siinä istuvalle lapselle.

Vanhemmista usein varmasti tuntuu siltä, että lapset kasvavat hurjaa vauhtia kuin huomaamatta. Turvaistuinta lapsi kuitenkin tarvitsee ensimmäiselle tai toiselle koululuokalle asti. Turvaistuimen käyttötarvetta ei määrittele varhaiskypsyys, ikä tai lukemaan oppiminen, vaan koko – lapsi tarvitsee istuinta niin kauan kuin on alle 135 cm pitkä. Nämä terveiset välitettiin useammalle vanhemmalle, joiden autoissa noin neljävuotiaat tai nuoremmat matkustivat pelkissä turvavöissä.

Lain senttiraja ei ole vain muotoseikka, vaan sillä on selkeät turvallisuusperusteet. Kehittyvän lapsen keho tarvitsee suojaa törmäysvoimilta alakoululuokille asti. Parhaimman suojan tarjoaa asianmukainen turvaistuin.

Sen lisäksi, että ratsioissa tuli vastaan vääränkokoisia istuimia, monessa perheessä turvaistuimesta oli luovuttu hälyttävän aikaisin. Osa lapsista oli vielä kiinni pelkän lannevyön avulla. Kolmipistevyön yläosa oli sujautettu lapsen selän taakse, ettei se hiertäisi lapsen kaulaa.

Ratsioissa tavattiin myös useita lapsia etupenkillä joko istuimessa tai pelkissä turvavöissä. Kolarin sattuessa tämä olla hengenvaarallista lapselle, vaikka auton turvatyynyt olisivatkin kytkettynä pois päältä. Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että jätetään vänkärin paikka yli 140 cm pitkille kartanlukijoille ja pidetään lapset takapenkillä.

Muutamassa tapauksessa havainto sinivalkoisesta maijasta sai vanhemmat kaivelemaan turvavyöistuimia ja korokkeita takakontista. Asia oli kunnossa istuinten asennuksen jälkeen, mutta kyllähän se mietityttää, että olisivatko istuimet nähneet päivänvalon, jos poliisi ei olisi ollut paikalla?

Olisivatko istuimet nähneet päivänvalon, jos poliisi ei olisi ollut paikalla?

Selkä vai kasvot menosuuntaan?

Eräässä tapauksessa kaksivuotiaan istuin oli asennettu autoon kasvot menosuuntaan. Toisen vanhemmista lähtiessä hakemaan esikoista päivähoidosta jäi toinen juttelemaan partion kanssa. Keskustelun tuloksena vastikään hankittu turvaistuin käännettiin selkä menosuuntaan ja vanhempi iloitsi turvalliseen ratkaisuun johtaneesta vinkistä. Kunnes toinen vanhempi tuli paikalle tyrmistymään ratkaisusta. Se, että toteutettiinko uhkaus ja käännettiinkö kotona istuin turvattomampaan ratkaisuun kasvot menosuuntaan, tarina ei kerro. Toivottavasti ei.

Pienillä lapsilla matkustussuuntaa selkä menosuuntaan perustelee lapsen hauras vielä kehittyvä keho. Suhteessa aikuisen ruumiinrakenteeseen pienillä lapsilla on painava pää ja herkkä niska. Matkustaminen kasvot menosuuntaan altistaa mahdollisen kolarin sattuessa lapsen niskan pahoille vammoille.

Eli ainakin kolmivuotiaaksi kannattaa lapsen antaa nauttia kyydistä selkä menosuuntaan. Se, että lapsen jalat ovat koukussa, ei ole syy kääntää istuinta liian aikaisin.

Kakkosauton kirous

Joskus voi olla houkutuksena helliä lasta ylimääräisellä herkulla. Kaupan kassajonossa kitisevän lapsen saa hiljaiseksi sujauttamalla tikkarin käteen ja automatkalla nassikka voidaan ”päästää” istumaan etupenkille - ilman ankeaa turvalaitetta luonnollisesti. Eräällä vanhemmalla tästä oli jo tullut tapa. Hänen kanssaan nelivuotias lapsi matkusti aina etupenkillä pelkissä turvavöissä. Päiväkotimatkat näin olivat heidän keskinäinen ”juttunsa”. Perheen ykkösautossa pidemmillä matkoilla kyllä istuttiin aina turvaistuimessa.

Monta kertaa puutteita lapsen matkustusturvallisuudessa perusteltiinkin ajomatkan lyhyydellä, ja tavan vaarattomuudella, tai lapsen viihtymättömyydellä selkä menosuuntaan: lapsen on nähtävä autossa vanhempansa.

Vaikka vaaroilla ei haluaisi pelotellakaan, niin tosiasia on, ettei vahinko tule varoittamalla. Se ei katso, kuinka tuttu reitti on tai millaiset ovat kuljettajan taidot. Vahinkojen varalta ja lapsen turvallisuuden kannalta turvallisuustekijöistä ei kannattaisi tinkiä, edes sillä päivittäisellä päiväkotireissulla.

Lapsen parhaaksi tässä toimitaan, ei vanhemman mieltymysten.

Jos äiti tai isä ei pidä ajatuksesta, niin voi ajatella, että lapsen parhaaksi tässä toimitaan, ei vanhemman mieltymysten. Lapsen miellyttäminen taas ei koskaan saisi kävellä turvallisuuden yli.

Testivoittajaharha

Sitten pääsemme palkki-istuimiin, joita tuli vastaan kaikissa ratsiapaikoissa. Eräs vanhempi oli kovin innoissaan esittelemässä autosta löytyvää ”testivoittajaistuinta”.

Vanhemmat tekevät turvaistuinta hankkiessaan valintoja ja ne valinnat tehdään lapsen puolesta. Onko nopea kiinnitys tärkeämpi asia kuin turvallisuus? Kumma kyllä, turvaistuintesteissä ei aina tärkein kriteeri ole lapsen turvallisuus, joten niihin ei kannattaisi sokeasti luottaa. Jo pelkällä maalaisjärjellä voi asiaa hetken ajatella ja miettiä vaikka erilaisia onnettomuustyyppejä. Miten lapsi pysyy istuimessa kiinni pelkän palkin varassa, jos auto pyörii katon kautta ympäri? Muistetaan myös, että kolmivuotiaaksi asti lapselle on parasta matkustaa selkä menosuuntaan – palkki tarjoaa ainoastaan kasvot menosuuntaan -kiinnitysmahdollisuuden.

Turvaistuintesteistä kysytään Liikenneturvalta useasti. Siihen ja moniin muihinkin turvaistuinkysymyksiin löydät vastauksen sivuiltamme.

Turvaistuin kiinnitettävä tyhjänäkin

Turvaistuimen kiinnittäminen autoon voi joskus olla hieman kinkkistä. Kaikkein helpoimpia ja turvallisimpia ovat istuimet, jotka on kiinnitetty auton rakenteisiin niin sanotulla isofix-kiinnityksellä. Tämä toki edellyttää, että autossa on isofix-kiinnitysjärjestelmä mahdollinen. Jos haluat selvittää oman autosi tilanteen, tutustu tässäkin kohdin auton ohjekirjaan.

Ratsioissa näkyi asiallisia isofix-kiinnityksiä ja vyökiinnityksiä. Se missä lipsuttiin reilusti, oli turvaistuimen kiinnitys, kun lapsi ei istunut siinä. Syy, miksi turvaistuin on kiinnitettävä autoon tyhjänäkin, on yksinkertainen. Äkkijarrutuksen, kolarin tai muun onnettomuuden sattuessa irtonainen turvaistuin sinkoaa penkiltä niin kuin mikä tahansa muu irtotavara. Eivätkä ne istuimet ole kevyimmästä päästä.

Istuimen kiinnittämisen lisäksi myös muiden irtotavaroiden kuljetukseen voisi kiinnittää parempaa huomiota. Millaista jälkeä törmäys- tai äkkijarrutustilanteessa irtonaiset kassit, nyssäkät ja muut tavarat voivat saada aikaan osuessaan matkustajiin? Vaikka lapsi olisi oikeaoppisesti kiinni kunnon turvaistuimessa, ei se suojaa auton matkustamossa sinkoavan kauppa- tai varustekassin sisällöltä.

Esimerkit osoittavat, että monet vanhemmat eivät joko tiedä lapsen kuljettamiseen tai lasten turvaistuimiin liittyviä asioita tai eivät muista syistä niitä noudata. Mistä välinpitämättömyys tai tietämättömyys voi johtua?

Vain, jos tieto sopii ennakkokäsityksiini

Esimerkit osoittavat, että monet vanhemmat eivät joko tiedä lapsen kuljettamiseen tai lasten turvaistuimiin liittyviä asioita tai eivät muista syistä niitä noudata. Mistä välinpitämättömyys tai tietämättömyys voi johtua?

Moni haluaa uskoa vain mukavia asioita, jotka tukevat omaa ajattelua ja maailmankuvaa. Voidaan muistella, kuinka joku jossain on sanonut jotenkin näin sen sijaan, että nähtäisiin vaivaa ja otettaisiin selvää asiasta. Faktatieto ei riitä, jos se osoittaa, että minun on muutettava jotain tai todistaa, että itse on uskonut virheelliseen tietoon.

Tuoreena esimerkkinä kulovalkean tavoin leviävästä väärästä luulosta on hopeavesikeissi. Jos käsitys on juurtunut, ei auta, vaikka luuloa todistetaan vääräksi tutkimuksin ja asiantuntijalausunnoin.

Journalistilehden (4/2018) kolumnissaan Johanna Vehkoo kirjoittaa tekemistään faktantarkistusjutuista, jotka tarkoista perusteluista huolimatta saavat aikaan vihaisen lukijareaktion. Kun faktat eivät sovi omiin ennakkokäsityksiin tai omaan tunteeseen siitä, miten asiat ovat, käsitellään asiantuntijan tarkastamia ja tutkittuun tietoon pohjautuvia faktoja mielipiteinä.

Näistä jälkitotuudellisen tai postfaktuaalisen ajan ilmiöistä huolimatta olemme Liikenneturvassa yrittäneet auttaa vanhempia tarjoamalla lasten kuljettamiseen liittyvää luotettavaa tietoa ja keskeisiä ohjeita turvaistuimiin ja lasten turvallisesta kuljettamiseen liittyen verkkosivuillemme: www.liikenneturva.fi/turvaistuimet.

Oletko jo nähnyt videomme? Mitä mieltä olet?

Tilaa blogikirjoitukset RSS-syötteenä

Tilaa RSS

Osallistu keskusteluun!
Kommentoida voi nimellä, nimimerkillä tai anonyymisti. Kunnioitetaan kuitenkin muita kirjoittajia sekä heidän mielipiteitään ja vältetään nimittelyä, haukkumista tai muita epäasiallisuuksia. Ollaan siis ihmisiksi niin täällä kuin liikenteessäkin. Ylläpito poistaa asiattomat viestit ilman erillistä ilmoitusta.