Itsenäisesti ja turvallisesti iäkkäänä liikenteessä

16.11.2017, yhteyspäällikkö Mari Voutilainen - Liikenneturva, Joensuu
@MariVoutilainen
Aleksi Makkonen/Liikenneturva
Ajotaitoa kannattaa vaalia kaiken ikää.
Iäkkäiden turvallista liikkumista on pohdittu tämän syksyn aikana Liikenneturvan järjestämissä seminaareissa. Itsenäinen ja turvallinen liikkuminen on tärkeää kaikenikäisille. Sen merkitys korostuu entisestään iän karttuessa.

Pohjois-Karjala on ikääntyvä maakunta. Työikäisten ja nuorten määrät laskevat ja yli 65-vuotiaiden määrä tulee kasvamaan. Tällä hetkellä suuret ikäluokat pohtivat omaa liikkumistaan iäkkäinä.

Kysyimme Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n (Pokali) järjestämässä iäkästapahtumassa yleisöltä turvalliseen liikkumiseen liittyviä aiheita. Tapahtuma veti hyvin väkeä niin Joensuun kantakaupungin alueelta kuin ympäröivistä maaseutukunnista.

Naiset kiinnostuneempia turvallisesta liikkumisesta?

Tapahtuma veti ylipäänsä puoleensa itsenäisesti ja hyvin liikkuvia iäkkäitä. Vastaajista yli 70 prosenttia kävelee ja pyöräilee. Lähes 65 prosenttia ajaa autoa, ja auton matkustajana liikkuu 34 prosenttia vastaajista.

Kyselyyn vastanneista kuitenkin lähes 80 prosenttia oli naisia. Tämä hiukan yllätti minut näin jälkikäteen, sillä silmämääräisesti tarkasteltuna tapahtumayleisö koostui tasaisesti sekä miehistä että naisista. Onkohan sittenkin niin, että turvallinen liikkuminen kiinnostaa enemmän naisia?

Iäkästutor, mikä se on?

Kysyimme myös, olisiko iäkästutoreista apua turvalliseen liikkumiseen. Tutor-sana hämmensi. Näistä vertaisohjaajista tai kanssakulkijoista voisi olla apua esimerkiksi turvallisten reittien tai apuvälineiden valintaan.

Suurin osa vastaajista (38 prosenttia) oli sitä mieltä, että tutor olisi ihan hyvä juttu, mutta ei minulle. Yleisin vastaus oli, että ”henkilökohtaisesti en tällaista vielä tarvitse”.

Tutor-toiminta nähtiin kuitenkin tarpeellisena. Hieman yli 30 prosenttia vastaajista olisi valmis vastaanottamaan tutorin myös itselleen, 17 prosenttia ei nähnyt tällaiselle toiminnalle minkäänlaista tarvetta.

Joensuun iäkästapahtuma kiinnosti.

Millaisia iäkkäät ovat kuljettajina?

Valtaosa vastaajista oli sitä mieltä, että iäkkäät ovat auton kuljettajina rauhallisia, hitaita, harkitsevia ja jopa epävarmojakin. Vain 20 prosenttia vastaajista katsoi, että iäkkäät ovat turvallisia auton kuljettajia. Tämä on minusta yllättävän vähän.

Onko niin, että kun liikenne soljuu hyvin, emme huomioi iäkkäitä sen joukosta? Kiinnitämme huomiota liikenteessä herkästi vain poikkeavaan liikennekäyttäytymiseen, joten hyvin sujuva liikenne ei jätä meille mieleenpainuvia muistijälkiä.

Luulisi, että iän tuoma kokemus ja varmuus näkyisivät enemmän myös näissä vastauksissa. Vastausten jakaantuminen osoittaa kuitenkin sen, että iäkkäät eivät ole homogeeninen joukko. Mukaan mahtuu niin varmoja kuljettajia, kuin epävarmoja ja harkitseviakin kuljettajia.

Rajoitettu ajo-oikeus?

Ajokortin uusimisen liittyvä lääkärintarkastus katsottiin lähes yksimielisesti tarpeelliseksi, mutta rajoitettu ajo-oikeus kirvoitti keskustelemaan. Haimme kysymyksellä maantieteellistä ajo-oikeuden rajaamista. Voitaisiinko rajoitettu ajo-oikeus myöntää henkilölle, joka nykykäytännön mukaan joutuisi terveydellisistä syistä luopumaan ajokortista kokonaan?

76 prosenttia vastaajista kannatti rajoitettua ajo-oikeutta. ”Kyllähän sitä kyliltä on hyvä päästä omia asioita hoitamaan ja käymään kaupassa.”

12 prosenttia vastaajista oli taas ehdottomasti ajo-oikeuden maantieteellistä rajaamista vastaan. ”Sehän on ihan sama, missä ajelee. Onnettomuus voi sattua myös ihan siinä omalla pihatiellä.”

Ja näinhän se on. Todennäköistähän on myös meille työikäisille joutua liikenneonnettomuuteen matkalla, joka toistuu päivästä toiseen.

Moni iäkäs rajaa ajamistaan myös omaehtoisesti. ”Ei lähdetä ajamaan, jos arveluttaa. Ajellaan vain tutuissa paikoissa ja rauhalliseen aikaan.” 

Ratkaisuja haetaan yhteistyössä

Jotenkin meidän tulee ratkaista liikkumiseen liittyvät haasteet. Olemme suuren yhteiskunnallisen kysymyksen äärellä.

Lisäksi on aivan eri asia puhua itsenäisestä liikkumisesta kaupungissa kuin maaseudulla. Tällä hetkellä harvaan asuttu maaseutu on jo väestöltään ikääntynyt, mutta tulevaisuudessa yhä suurempi osa iäkkäistä asuu kaupungeissa. Turvallisuus koostuu eri asioista lähiympäristön mukaan.

Maaseudulla toimii edelleen naapuriapu. Kyliltä vesijumppaan lähdettäessä auto voi olla täynnä tuttavia.  Harvaan asutulla maaseudulla voidaan hyvinkin olla muutaman autoilevan kuljettajan varassa.

Toisaalta taas monessa pohjoiskarjalaisessa kunnassa on toimiva kyytipalvelu, jolloin asioille pääsee vähän syrjemmästäkin. Kaupunkiympäristössä ja taajamissa turvattomuutta puolestaan aiheuttavat vilkas ja monipuolinen liikkujien kirjo sekä muuttuneet liikennejärjestelyt.

Apua liikkumiseen liittyviin kysymyksiin haetaan uusilla toimintamalleilla kulkutapoja yhdistellen. Ratkaisut turvalliseen ja itsenäiseen liikkumiseen ovat yllättävän paikallisia. Meillä tulisi vain olla rohkeutta tehdä paikallisia kokeiluja, ja taitoa kuunnella itse liikennepalvelujen käyttäjiä.

Olisitko itse valmis rajoittamaan omaa ajo-oikeuttasi? Vältätkö ajamista tietyissä olosuhteissa? Kommentoi ja keskustele!

Liikenneturvan järjestämän iäkässeminaarisarjan kolmas ja viimeinen osa Helsingissä tiistaina 21.11. Seminaarin voi katsoa suorana netistä, joten tervetuloa mukaan webinaariin, jos et pääse paikan päälle!

Tilaa blogikirjoitukset RSS-syötteenä

Tilaa RSS

Osallistu keskusteluun!
Kommentoida voi nimellä, nimimerkillä tai anonyymisti. Kunnioitetaan kuitenkin muita kirjoittajia sekä heidän mielipiteitään ja vältetään nimittelyä, haukkumista tai muita epäasiallisuuksia. Ollaan siis ihmisiksi niin täällä kuin liikenteessäkin. Ylläpito poistaa asiattomat viestit ilman erillistä ilmoitusta.