Heijastin, turvavyön käyttö vai jokin muu? Nyt äänestetään Vuosisadan liikenneteko

23.11.2017, viestinnän suunnittelija Arimo Laakkonen - Liikenneturva, keskustoimisto
@aatumou
Liikenneturva-Mobilia
Heijastimia käyttäviä jalankulkijoita vuonna 1987.
Suomen sadan vuoden itsenäisyyden kunniaksi valitaan yleisöäänestyksellä Vuosisadan liikenneteko usean hyvän ehdokkaan joukosta. 11 eri vaihtoehtoa on valikoitu loppusuoralle kansalaisten ja muiden tahojen ehdotuksista.

Koko vuoden kestänyt Suomi 100 -huuma kulminoituu alle kahden viikon päästä, kun itsenäisyyspäivää juhlitaan 6. joulukuuta. Iso osa satavuotiasta Suomea ja sen yhteiskuntaa on liikenne, ja vuosikymmenten aikana on luonnollisesti nähty useita turvallisuutta parantaneita hankkeita, tekoja ja innovaatioita.

Vuosisadan Liikenneteko -hanke on etsinyt niistä parhainta, ja kansalaiset ovat voineet antaa omia ehdotuksiaan läpi vuoden. Hankkeen palkintolautakunta valitsi näistä 11, joista voittaja eli Vuosisadan liikenneteko nyt valitaan yleisöäänestyksellä. Äänestää voi myös Vuosisadan liikennevaikuttajaa.

Liikenneturvan blogi esittelee tässä kaikki 11 vaihtoehtoa - mikä on sinun suosikkisi?

Äänestä suosikkiasi Vuosisadan liikenneteoksi ja liikennevaikuttajaksi täällä ke 13.12. mennessä ja kommentoi myös alle, mitä mieltä olet.

Vuosisadan liikenneteko -ehdokkaat

1. Jalankulkijan heijastin

Heijastinta käyttäviä jalankulkijoita vuonna 1987. (Liikenneturva - Mobilia)

Jalankulkijaheijastin on suomalainen keksintö 1940–50 -lukujen taitteesta. Sen keksi pertteliläinen maanviljelijä Arvi Lehti. Heijastin standardisoitiin vuonna 1979, ja kolme vuotta myöhemmin tieliikennelakiin tuli jalankulkijan heijastimen käyttösäännös. Heijastimen turvallisuusvaikutus on huomattava pimeällä liikuttaessa.

2. Jos otat, et aja -kampanja

Jos otat, et aja -kampanjan ulkomainontaa vuodelta 1986. (Liikenneturva - Mobilia)

Liikennevalistuksellisilla kampanjoilla on pitkä historia.  Yksi tunnetuimpia yksittäisiä kampanjoita on ollut Alkon, liikenneministeriön, sisäasiainministeriön ja Liikenneturvan yhteiskampanja Jos otat, et aja. Liikenneraittiutta edistävä kampanja toimi vuosina 1984-1986 ja se muistetaan yhä hyvin. Rattijuopumuskampanjointia on jatkettu menestyksekkäästi tähän päivään asti.

3. Kypärän käyttö liikenteessä

"Kypärä on kovajuttu" -kampanja startattiin jakamalla kypärät Tehtaankadun ala-asteen 1 B -luokkalaisille ja opettaja Ursula Kannistolle. Vuosi ei tiedossa. (Liikenneturva - Mobilia)

Kypärä on mopoilijoille, moottoripyöräilijöille ja pyöräilijöille elintärkeä varuste. Moottoripyöräilijöille suojakypärän käyttö tuli pakolliseksi 1977 ja mopoilijoille velvoite laajeni vuonna 1982. Vuoden 2003 alusta alkaen myös pyöräilykypärän käytöstä on säännelty lailla. Tänä päivänä kypärän käyttö on itsestäänselvyys moottoripyöräilijöille ja mopoilijoille. Lisäksi pyöräilykypärää käyttää kampanjoinnin ja lainsäädännön myötä noin 40 prosenttia suomalaisista.

4. Kävely- ja pyöräteiden rakentaminen

Kevyen liikenteen väylä Haapaniemen paikallistiellä (Jyväskylän maalaiskunta) vuonna 1981. (Rismo Virpimaa - Liikennevirasto - Mobilia)

Jalan ja pyörällä liikkumista on tuettu pitkään turvallisilla väyläratkaisuilla, joissa suojaton liikenne on turvallisuussyistä erotettu autoilusta omille väylilleen. Nykyisin jalankulkuun ja pyöräilyyn on kiinnitetty entistä enemmän huomiota myös erillisinä kulkumuotoina ja näiden kulkutapojen turvallisuus onkin jatkuvasti parantunut.

5. Lasten liikennelaulu

Lasten liikennelaulu on Georg Malmstenin (1902-1981) ikimuistoinen lastenlaulu. Se tunnetaan myös kertosäkeensä alkusanojen nimellä Muista aina liikenteessä. Malmsten teki laulusta ensimmäisen levytyksen 1955. Tapaturmantorjuntayhdistyksen liikennejaos Talja (myöhemmin Liikenneturva) teki sen pohjalta koulukäyttöön tarkoitetun liikennevalistuselokuvan vuonna 1960.

6. Moottoriteiden rakentaminen

16.10.1967. Vierasjoukkoa Gumböle-Veikkola -moottoritien avajaistilaisuudessa. (Infra ry - Mobilia)

Suomen ensimmäisenä moottoritienä tunnetun Tarvontien rakentaminen Helsingin Munkkiniemestä Espoon Gumböleen alkoi 1956 ja kesti kuusi vuotta. Sittemmin 15 kilometrin mittaista avausta on jatkettu aina Turkuun asti. Moottoritietä on nykyään Suomessa yhteensä lähes tuhat kilometriä.

7. Nopeusrajoitusten käyttöönotto

70 km nopeusrajoitus liikennemerkki Porvoontiellä vuonna 1969. Porvoontiellä kokeiltiin suositeltavaa ohjenopeutta 70 km/h tien alkuosalla Helsinginkaupungin rajasta lukien. Porvoontie oli yksi vaarallisimpia tieosuuksia 1960-luvulla. (Liikenneturva - Mobilia)

Niin sanottuja kattonopeuksia kokeiltiin Suomessa ensi kertaa vuonna 1962. Varsinainen nopeusrajoitusjärjestelmän kehittäminen käynnistyi presidentti Urho Kekkosen uudenvuoden puheesta 1973. Nopeusrajoituksilla on ollut tutkitusti merkittävä rooli tieliikenteen turvallisuuden parantumisessa.

8. Poliisin liikennevalvonta

Poliisi valvomassa ohiajavien autojen nopeuksia tutkan avulla 1950-luvulla Helsingissä. (Autoliitto - Mobilia)

Turvallinen liikkumisen takaaminen on aina ollut poliisin työn kulmakiviä. Suomen autoistuttua 1950-luvulta alkaen liikenteen valvonta korostui erityisesti Liikkuvan poliisin (1930-2014) toimenkuvassa. Tänä päivänä Poliisi valvoo liikenteessä mm. nopeuksia ja päihteiden käyttöä sekä yleisesti liikennesääntöjen noudattamista.

9. Suomalainen liikennekoulutus

Talviajokoulutusta Pirkkalan lentokentän läheisyydessä vuonna 1986. (Autoliitto – Mobilia)

Ajokortti tuli autoilijoille pakolliseksi Suomessa jo 1922. Ajo-opetusta on vuosien saatossa uudistettu monin tavoin liikennekulttuurin muuttuessa ja vaatiessa uudenlaisia taitoja. Koulutuksen kehittäminen niin henkilö- kuin ammattiliikenteellekin on auttanut kohentamaan liikenneturvallisuutta vuosikymmenten ajan.

10. Talvirenkaiden kehittäminen

Kuva: Kaisa Tanskanen/Liikenneturva

Maailman ensimmäinen talvirengas oli Suomen Gummitehtaan kuorma-autoille 1934 kehittämä Kelirengas. Myös renkaiden nastoitus on suomalainen keksintö 1930-luvulta, joka yleistyi kuitenkin vasta 1960-luvulla. Suomen lakiin talvirengaspakko tuli 1977 lisäämään liikenneturvallisuutta. Talvirenkaita on käytettävä joulukuun alusta helmikuun loppuun.

11. Turvavöiden ja -istuinten käyttö

Kuva vuodelta 1989. Lasten turvaistuimet olivat 1980-luvulla suurimmaksi osaksi auton omilla turvavöillä kiinnitettäviä istuimia. (Liikenneturva – Mobilia)

Turvavyöt ilmestyivät autoihin 1950-luvun lopulla ja yleistyivät seuraavalla vuosikymmenellä. Niiden käyttö henkilöautojen etuistuimilla ja pakettiautoissa tuli Suomessa pakolliseksi 1975 ja henkilöauton takaistuimella vuonna 1987. Tänä päivänä turvavöiden käyttövelvoite on laajennettu lähtökohtaisesti kaikkiin autoihin. Ensimmäiset lasten turvaistuimet tulivat turvavöiden rinnalle 1960-luvulla.

Vuosisadan liikenneteko valitaan yleisöäänestyksellä. Äänestämään pääset tästä - anna äänesi ke 13.12. mennessä. Kommentoi myös alle, mikä olisi mielestäsi Vuosisadan liikenneteko!

Tilaa blogikirjoitukset RSS-syötteenä

Tilaa RSS

Osallistu keskusteluun!
Kommentoida voi nimellä, nimimerkillä tai anonyymisti. Kunnioitetaan kuitenkin muita kirjoittajia sekä heidän mielipiteitään ja vältetään nimittelyä, haukkumista tai muita epäasiallisuuksia. Ollaan siis ihmisiksi niin täällä kuin liikenteessäkin. Ylläpito poistaa asiattomat viestit ilman erillistä ilmoitusta.