16.8.2019 | Kävely ja pyöräily
Kysymys: 

Milloin lapsi voi pyöräillä itsenäisesti kouluun? Mistä tutkimuskirjallisuudesta voisi lukea lapsen kehityksestä?

Vastaus: 

Tutkimuskirjallisuudessa on toistuvasti esitetty, että lasten kehittymättömyys ja kokemattomuus liikenteestä heikentävät esimerkiksi kykyä muodostaa riittävä tilannetietoisuus*, välttää ja ymmärtää riskejä, ohjata omaa toimintaa ja kykyä tehdä turvallisia reittivalintoja. Hyviä katsauksia aiheesta ovat esimerkiksi:

  • Schwebel, D. C., Davis, A. L., & O’Neal, E. E. (2012). Child pedestrian injury: A review of behavioral risks and preventive strategies. American journal of lifestyle medicine, 6(4), 292-302.
  • Keskinen, E. (2014). Lapset ja nuoret liikenteessä – kehitykselliset edellytykset ja liikenneturvallisuus. Liikenneturvan selvityksiä 5/2014.

Hyvät ja helppolukuiset luvut lasten toiminnanohjauksen ja motoriikan kehityksestä löytyvät puolestaan esimerkiksi kirjasta:

  • Hämäläinen, H., Laine, M., Aaltonen, O. K., & Revonsuo, A. (2006). Mieli ja aivot: Kognitiivisen neurotieteen oppikirja.

Kuten ylläolevissa lähteissäkin on esitetty, lasten kehitys on yksilöllistä. Samoin lapsilla voi olla hyvin erilainen kokemus liikenteestä ja pyöräilystä. Myös koulumatkat eroavat vaatimustasoltaan. Siksi on hyvin vaikea antaa tiettyyn ikään perustuvia pyöräilysuosituksia.

On ymmärrettävää, että pyöräily tuo lisää haastetta kävelyyn verrattuna. Pyöräillessä aikaa havaintojen tekemiselle on vähemmän. Turvallinen pyöräily edellyttää liikenteen havainnointi- ja ennakointikyvyn lisäksi motorisia taitoja. Tarvitaan myös kykyä suorittaa motorista ja kognitiivista tehtävää samanaikaisesti** sekä kykyä ymmärtää mitkä ovat omat kognitiiviset ja motoriset kyvyt, jotta turhia riskejä ei oteta.

Koulut saattavat antaa pyöräilysuosituksia perustuen esimerkiksi lähiliikenneympäristön turvallisuuteen/turvattomuuteen. Kuitenkin jokaisen huoltajan vastuulla on arvioida oman lapsensa kyky turvalliseen pyöräilyyn.

 

*Zeuwts, L. H., Vansteenkiste, P., Deconinck, F. J., Cardon, G., & Lenoir, M. (2017). Hazard perception in young cyclists and adult cyclists. Accident Analysis & Prevention, 105, 64-71.

**Jolloin lasten on esitetty priorisoivan motorista tehtävää: Schaefer, S., Krampe, R. T., Lindenberger, U., & Baltes, P. B. (2008). Age differences between children and young adults in the dynamics of dual-task prioritization: Body (balance) versus mind (memory). Developmental Psychology, 44(3), 747.