Toteutus ja seuranta

Osana suunnitelmaprosessia on tarpeen huolehtia liikenneturvallisuustyön tarkoituksenmukaisesta organisoinnista. Näin liikenneturvallisuussuunnitelman toteuttamisessa on helpompi edetä. Suunnitelman toteutumista on hyvä seurata säännöllisesti.

Lisäksi kannattaa seurata toimintaympäristön muutoksia ja yhteistyörakenteiden kehittymistä. Liikenneturvallisuuden kehityksestä kannattaa tiedottaa asukkaita, kunnan toimijoita ja luottamusmiehiä.

Poikkihallinnollinen yhteistyö ja toiminnan koordinointi on tärkeää. Eri alojen toimijoita kokoava liikenneturvallisuusryhmä on monessa kunnassa todettu hyväksi toimintatavaksi, mutta muitakin vaihtoehtoja on. Liikenneturvallisuustyötä jäntevöittää, jos alusta pitäen rutiiniksi muodostuu laatia resursseihin nähden realistiset vuosisuunnitelmat. Myös toiminnan näkyväksi tekeminen on tärkeää, oli kyse sitten kuinka pienistä ja rutiininomaisista asioista tahansa.

Toiminnan organisointi

  • Liikenneturvallisuustyön rutiinit hallintokuntien päivittäisessä työssä.
  • Liikenneturvallisuustyön suunnittelu ja koordinointi poikkihallinnollisesti (asiaa käsitelty Yhteistyö-sivulla).
  • Liikenneturvallisuustyössä hyödynnettävät muut foorumit.
  • Liikenneturvallisuusasioista viestiminen (asiaa käsitelty Kunnan palveluissa - Kunnan viestintäpalvelut -sivulla).

Seuranta voi kohdistua toimenpiteiden toteutumisen ja toiminnan vaikuttavuuden seurantaan. Lisäksi kannattaa seurata toimintaympäristön muutoksia ja yhteistyörakenteiden kehittymistä. Liikenneturvallisuuden kehityksestä kannattaa tiedottaa asukkaita, kunnan toimijoita ja luottamusmiehiä.

Toimenpiteiden seuranta

  • Toimenpideohjelman toteutuma ja ilmenneet uudet toimenpidetarpeet.
  • Toteutettujen toimien arviointi; aikataulutuksen ja resursoinnin onnistuminen, hyvien ja huonojen kokemusten kirjaaminen.

Toiminnan vaikuttavuuden seuranta

  • Tavoitteiden toteutumisen arviointi niille kuvattujen mittareiden avulla.
  • Tavoitteiden ja mittareiden toimivuus.

Yhteistyön ja toiminnan rakenteiden seuranta

  • Vastuunjaon onnistuminen.
  • Yhteistyömallien toimivuus, eri osapuolten motivaatio.
  • Henkilöstö- tai hallintorakenteiden muutokset ja niihin reagointi.
  • Ajankohtaisten uusien suunnitelmien ja strategioiden huomiointi.

Toimintaympäristön muutoksiin reagointi

  • Paikalliset muutokset, esim. palveluverkon muutokset, kuntaliitokset.
  • Valtakunnalliset uudistukset ja niiden vaikutukset paikallistasolle.
Jaa