Suunnitelman käynnistäminen

Jokainen kunta on erilainen. Liikenneturvallisuuden ja liikenneverkon ongelmat, toiminnan kehittämistarpeet ja toimintaympäristön haasteet vaihtelevat. Suunnittelun lähtökohtana tulisi aina olla paikalliset ongelmat ja erityispiirteet.

On suositeltavaa koota ensin yleiskatsaus liikenneturvallisuustilanteesta ja pahimmista turvallisuusongelmista tilastojen ja asiantuntijatiedon pohjalta. Tällaisen lähtötilanteen analyysin pohjalta on helpompi sopia ja linjata, mitä liikenneturvallisuussuunnitelmalla tavoitellaan, mihin aiheisiin keskitytään ja mitä suunnitteluun sisällytetään.

Suunnitelman laadintaa käynnistettäessä kannattaa myös koota tieto sellaisista kunnassa vireillä olevista suunnitelmista ja käynnissä olevat prosesseista, joilla voi olla tekemistä liikenneturvallisuustyön kanssa.

Viestintä on tärkeä osa liikenneturvallisuustyötä.

Viestinnän asioissa kannattaa olla avoin ja suunnitelman laadinnan aikana eteen tuleviin tiedottamisen ja vuoropuhelun mahdollisuuksiin kannattaa tarttua, olipa kyse sitten kunnan henkilöstökyselystä, kaavoitusprosessiin liittyvästä asukasillasta tai kunnan sivujen blogipalstasta.

Liikenneturvallisuussuunnitelman laadintaa ohjaamaan tarvitaan ohjausryhmä. Ohjausryhmä vastaa suunnitelman linjauksista ja tarvittavista päätöksistä työn eri vaiheissa. Kunnan eri hallintokuntien lisäksi ohjausryhmään kutsutaan edustus alueellisesta ELY-keskuksesta, Liikenneturvasta ja poliisista.

Ohjausryhmään voidaan tarpeen mukaan kutsua myös pelastuslaitoksen ja paikallisten sidosryhmien edustajia. Ohjausryhmänä voi myös toimia kunnan hyvinvointiryhmä, turvallisuustyöryhmä tai muu vakiintunut ryhmä, jonka toimintaan liikenneturvallisuus liittyy ja jossa on edustus eri hallintokunnista. Pienissä kunnissa liikenneturvallisuussuunnitelman ohjaus voi olla kunnan johtoryhmän vastuulla.

Suunnittelutyön rajauksia voidaan pohtia esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla

  • Mitä alueen liikenneturvallisuusongelmia suunnitelmalla halutaan ratkaista?
  • Halutaanko käsitellä myös kestävän liikkumisen edistämistä tai esteettömyyttä?
  • Rajataanko liikenneympäristön ongelmien käsittelyä jotenkin, esimerkiksi käsittelemällä vain taajamien katu- ja tieverkon parantamistarpeita?
  • Kuinka laajasti kunnan työntekijöiden hyvinvointiin liittyviä liikenne- ja liikenneturvallisuuskysymyksiä käsitellään?
  • Voidaanko liikenneturvallisuuden tavoitteita sisällyttää muihin suunnitelmiin ja strategioihin? Voidaanko suunnitelmalla tukea muissa prosesseissa asetettuja tavoitteita?
  • Minkälaisia olemassa olevia poikkihallinnollisia työryhmiä tai foorumeita kunnassa tai seudulla on, joita kannattaisi hyödyntää suunnitelman laadinnassa ja jatkuvan liikenneturvallisuustyön tukena?
  • Mitä tietoa asukkailta ja sidosryhmiltä tarvitaan suunnitelman laatimiseksi? Mitä tietoa eri kohderyhmille tulee tarjota työn eri vaiheissa?
  • Voidaanko asukasvuorovaikutus tai lähtökohtien analyysi tehdä yhdessä muiden suunnitteluprosessien kanssa tai niiden tuottamaa aineistoa hyödyntäen?
  • Mitkä ovat luontevimmat vuorovaikutuskanavat ja -menettelyt eri kohderyhmien osalta?

Jaa