Sosiaali- ja terveyspalvelut

Äitiys- ja lastenneuvolat

Toimintaesimerkkejä

  • Neuvolaterveydenhoitajien perehdytys liikenneturvallisuustyöhön.
  • Keskustelut ikäkausitarkastusten ja perhevalmennuksen yhteydessä.
  • Huoltajien liikennekasvatustyötä tukevien aineistojen jakaminen.
  • Liikenneturvallisuusmateriaalin esillä pitäminen odotustilassa.
  • Liikenneturvallisuusteemojen esille tuominen perhekahviloissa.

Äitiys- ja lastenneuvoloissa voidaan tukea koko perheen liikenneturvallisuutta. Lapsen turvallisuus ja liikennetapaturmien ehkäiseminen kiinnostaa vanhempia, mutta lapsiperhevaihe on hyvä ajankohta vaikuttaa myös aikuisten turvallisuuteen.

Tärkeimpiä keskusteltavia asioita ovat huoltajien ja muiden aikuisten esimerkki, eri ikäryhmien riskit sekä tarvittavat turvalaitteet eri kulkutavoilla liikuttaessa.

Liikenteen teemoja voidaan nostaa keskusteluun niin ikäkausitarkastusten, kotikäyntien kuin perhevalmennusten yhteydessä.

Koulu- ja opiskeluterveydenhoito

Toimintaesimerkkejä

  • Kouluterveydenhoitajien perehdytys liikenneturvallisuustyöhön.
  • Liikenneturvallisuusasioista keskustelu oppilas- ja opiskelijahuoltotyössä.
  • Liikenneturvallisuusasiat esille kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastuksissa.
  • Keskustelut vuositarkastuksissa ja oppituntivierailuilla.
  • Kouluterveyskyselyn liikenneturvallisuuskysymysten hyödyntäminen.
  • Liikenneturvallisuusmateriaalin esillä pitäminen odotustiloissa.

Liikennetapaturmien ennaltaehkäisyssä ja terveyttä ja turvallisuutta edistävien elämäntapojen juurruttamisessa kouluterveydenhoitajilla ja -lääkäreillä on keskeinen asema, sillä he työskentelevät lasten ja nuorten parissa parhaassa tapauksessa koulunkäynnin alkutaipaleelta aikuisuuteen saakka.

Kouluterveydenhoidon keskeisimpänä työmuotona ovat oppilaiden vuosittaiset terveystarkastukset.

Tarkastukset ovat myös luontevin paikka liikkumiseen ja liikenneturvallisuuteen liittyvien teemojen käsittelyyn. Tarkastuksissa voidaan ikäryhmästä riippuen keskustella mm. koulumatkojen turvallisuudesta, omatoimisen liikkumisen terveydellisistä näkökulmista, turvalaitteiden käytön tarpeellisuudesta ja päihteiden vaikutuksesta.

Terveyskeskukset

Toimintaesimerkkejä

  • Terveyden- ja sairaanhoitajien perehdytys liikenneturvallisuustyöhön.
  • Lääkäreiden perehdyttäminen liikennelääketieteeseen.
  • Ajoterveyden arviointi osana lääkärintarkastuksia.
  • Tiedottaminen arkiliikunnan terveyshyödyistä ja tapaturmariskeistä.
  • Liikennetapaturmien seuranta ja tietojen hyödyntäminen toiminnassa.
  • Liikenneturvallisuusteemoista keskustelu vastaanotoilla.
  • Liikenneturvallisuusmateriaalin esillä pitäminen odotustiloissa.

Terveyskeskuksessa liikenneasioita voidaan käsitellä lääkärin tai terveydenhoitajan vastaanotolla aina, kun tilanne on siihen luonteva.

Vastaanotoilla voidaan tuoda esiin sairauden, iän, lääkkeiden, päihteiden, väsymyksen tai mielentilan vaikutus ajamiseen tai kulloinkin ajankohtaisia teemoja, kuten turvalaitteiden käyttö ja liukastumisonnettomuudet.

Terveyskeskuksilla voi olla merkittävä rooli liikenneturvallisuustietoisuuden edistämisessä, koska ne tavoittavat lähes kaikki asukasryhmät.

Myös liikennetapaturmien uhrien hoito tapahtuu usein terveyskeskuksissa.

Lääkäreillä on tärkeä rooli myös ajokyvyn arvioinnissa. Kuljettajan ajokunnolla ja -terveydellä on vaikutusta virheiden määrään ja vakavuuteen. Mitä paremmassa fyysisessä ja psyykkisessä kunnossa kuljettaja on, sitä ennakoivammin, tarkemmin, tarkkaavaisemmin ja turvallisemmin hän pystyy kuljettamaan ajoneuvoaan vuorovaikutuksessa muiden tienkäyttäjien ja liikenneympäristön kanssa. Kuljettajien ajokuntoon ja -terveyteen liittyviä riskitekijöitä ovat mm. alkoholi ja muut päihteet, alhainen vireystila ja väsymys sekä tietyt fyysiset ja psyykkiset sairaudet.

Mielenterveys- ja päihdetyö

Toimintaesimerkkejä

  • Ajoterveyden arviointi potilaskontakteissa.
  • Potilaiden informointi heidän mahdollisesti heikentyneestä ajokyvystä.
  • Rattijuopumukseen syyllistyneiden ajoterveyden arviointi.
  • Alkolukon käyttö osana päihdehoitoa.

Mielenterveystyön tavoitteena on väestön hyvä mielenterveys ja siihen liittyen hyvä toimintakyky ja turvallisuus.

Päihdepalveluiden tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja.

Vuosittain tapahtuu myös useita itsetuhotarkoituksessa aiheutettuja vakavia onnettomuuksia.

Päihdehaittojen ehkäisemisellä ja mielenterveyden edistämisellä on vaikutusta myös liikenneturvallisuuteen, sillä noin neljännes liikennekuolemista johtuu rattijuopumuksesta.

Työterveyshuolto

Toimintaesimerkkejä

  • Työterveydenhoitajien ja lääkäreiden perehdytys liikenneturvallisuustyöhön.
  • Liikenneteeman sisällyttäminen työterveyshuollon sopimukseen.
  • Keskustelut arkiliikunnan hyödyistä, mahdollisuuksista ja esteistä.
  • Työ- ja työasiamatkojen tapaturmariskeistä keskustelu.
  • Työmatkatapaturmien seuranta (yhteistyössä työsuojelun kanssa).
  • Työnantajien kannustaminen erilaisiin tapahtumiin ja tempauksiin.
  • Liikenneturvallisuusmateriaalin esillä pitäminen tai jakaminen.

Työterveyshuollon tavoitteena on mm. työhön liittyvien tapaturmien ehkäisy. Myös työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta koskevat asiat kuuluvat työterveyshuoltoon.

Liikenneasioista keskustelu on tärkeää etenkin henkilöstöryhmissä, joissa työnkuva käsittää paljon liikkumista. Näitä ovat esimerkiksi kotikäyntejä tekevä sosiaali- ja terveyshuollon henkilöstö.

Arkiliikunnan edistäminen työmatkoilla sekä työ- ja työasiamatkojen liikennetapaturmien seuranta ja ennaltaehkäisy voidaan sisällyttää työterveyshuollossa käsiteltävien ja keskusteltavien asioiden piiriin.

Vanhuspalvelut

Toimintaesimerkkejä

  • Vanhusten parissa toimivien perehdytys liikenneturvallisuustyöhön.
  • Iäkkäille ja heidän omaisilleen suunnattu tiedotus ikääntymisen vaikutuksista liikkumisen turvallisuuteen.
  • Iäkkäille suunnattujen teematilaisuuksien järjestäminen.
  • Liikenneturvallisuusteemojen käsittely ikäihmisten omissa tapahtumissa.
  • Vanhusneuvoston ja -järjestöjen osallistaminen liikenneturvallisuustyöhön.
  • Vaaranpaikka- ja esteettömyyskartoitusten laatiminen.
  • Liikenneturvallisuudesta huolehtiminen palveluliikenteen järjestelyissä sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden sijaintia koskevissa päätöksissä.

Kunnan vanhuspalveluiden tehtävänä on tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä.

Väestön ikääntyessä kunnan on huolehdittava ikäihmisten liikkumismahdollisuuksista ja liikkumisen turvallisuudesta.

Itsenäinen liikkuminen on tärkeä osa ikäihmisten elämisen laatua. Ikäihmiset tarvitsevat tietoa kunnan liikennepalveluista, liikenneratkaisuista ja liikenteen turvallisuusnäkökulmista. Vanhuspalvelut yhteistyössä teknisen toimen kanssa varmistavat, että iäkkäiden kävelijöiden, pyöräilijöiden ja autoilijoiden näkökulma tulee otetuksi huomioon liikenneympäristöä suunniteltaessa.

Vanhusneuvostot ja erilaiset iäkkäiden järjestöt ovat usein aktiivisia yhteistyökumppaneita senioreiden liikenneturvallisuusasioissa. Erityisesti ikäihmisten näkökulmasta on hyödyllistä, jos liikenneturvallisuustyön osana pyritään parantamaan myös liikkumisympäristön esteettömyyttä.

Vammaispalvelut

Toimintaesimerkkejä

  • Vammaisten parissa toimivien perehdytys liikenneturvallisuustyöhön.
  • Vammaisten henkilöiden liikkumisen erityispiirteitä esille tuovien tempausten järjestäminen (esim. Valkoisen kepin päivä).
  • Vammaisneuvoston ja -järjestöjen aktivointi liikenneturvallisuustyöhön.
  • Vaaranpaikka- ja esteettömyyskartoitusten laatiminen esimerkiksi yhteistyössä vanhusneuvoston kanssa.
  • Liikenneturvallisuudesta huolehtiminen palveluliikenteen järjestelyissä ja sosiaali- ja terveyspalveluiden sijaintia koskevissa päätöksissä.

Kunnan vammaispalvelujen tehtävänä on edistää vammaisten henkilöiden toimintamahdollisuuksia.

Merkittävä osa vammaispalveluiden asiakkaista liikkuu itsenäisesti liikenteessä, joten liikenneturvallisuuteen ja liikkumismahdollisuuksiin liittyviä teemoja tulee käsitellä heidän kanssaan. Vammaisille tarkoitetuissa kuljetuspalveluissa tulee varmistaa turvallisuus.

Vammaisille tärkeää on etenkin liikenneympäristön selkeys ja esteettömyys.

Vammaisneuvostot ovat tärkeä yhteistyötaho vammaisten henkilöiden liikenneturvallisuuteen liittyvissä asioissa.

Avainkysymyksiä päättäjille

  • Näkyykö liikenneturvallisuus hallinnonalan eri yksiköiden toimintasuunnitelmissa?
  • Onko liikenneturvallisuusteema mukana kunnan hyvinvointityössä?
  • Ovatko terveydenhoitajat, sosiaalityöntekijät ja muut avainhenkilöt saaneet perehdytystä liikenneturvallisuusteemoihin?
  • Ovatko terveydenhuollon menettelyt ajoterveyteen ja sen arviointiin liittyvien kysymysten osalta riittäviä?
  • Toteutuuko liikenneturvallisuus henkilökuljetusten järjestelyissä?
  • Ovatko vanhus- ja vammaisneuvosto mukana liikenneturvallisuustyössä?
  • Huomioidaanko liikenneturvallisuus palveluverkon suunnittelussa?
Jaa