Ajokunto

Oman ajokunnon arviointi, ennakoiva ajotapa ja turvallinen auto auttavat ikääntynyttä kuljettajaa liikkumaan turvallisesti. Omasta ajokunnosta kannattaa myös huolehtia.

Vanheneminen muuttaa ihmistä: huomiokyky heikkenee, toiminta hidastuu ja pimeällä näkeminen vaikeutuu. Muutokset tapahtuvat vähitellen ja yksilöllisesti. Terve ja harkintakykyinen autoilija pystyy korvaamaan näitä normaaleja iän tuomia muutoksia ajamalla varman päälle ja välttämällä niitä tilanteita, joissa ajaminen rasittaa tai tuntuu vaikealta.

Vaikka nykypäivän autoissa on monia ominaisuuksia, jotka lisäävät turvallisuutta tien päällä, on autoa edelleen kyettävä ajaa itse. Tarkkaavaisuus, vireystila ja riittävän nopea lihastoiminta ovat olennaisia tekijöitä turvallisessa ajamisessa. Kehon ja mielen on pysyttävä mukana liikenteen rytmissä.

Oman voinnin ja terveydentilan seuranta ja sen arvioiminen suhteessa ajamisen turvallisuuteen on hyvä tapa jokaiselle ikään katsomatta.

Toisinaan ajokunto voi lyhytaikaisesti heikentyä esimerkiksi lääkityksestä tai väsymyksestä johtuen. Vireystilaa valvova turvatekniikka voi lisätä oman vireystilan huomioimista, mutta sen lisäksi kuljettajan on itse huolehdittava riittävästä levosta ennen lähtöä ja taukojen pitämisestä ajon aikana. Kuljettaja on vastuussa siitä, että hänen ajokuntonsa on riittävä turvalliseen ajamiseen.

Lääkityksen kanssa on oltava erityisen tarkkana

Lääkityksellä voi olla monenlaisia vaikutuksia ajokuntoon. Parhaimmillaan lääke voi lisätä turvallisuutta, kun se pitää toimintakykyä yllä. Lääkityksellä voi olla myös yllättäviä vaikutuksia ajokuntoon. 

Etenkin silloin, kun aloittaa uuden lääkkeen käytön tai lääkitykseen tehdään muutoksia, omaa olotilaa on tunnusteltava ennen ajoon lähtöä. Vaikutukset voivat yllättää myös silloin, kun lääkkeitä käytetään yhdessä muiden lääkkeiden tai alkoholin kanssa. On tärkeää huolehtia aina siitä, että lääkkeitä määräävällä lääkärillä on tieto jo käytössä olevista lääkkeistä, ja noudattaa annettuja ohjeita käytöstä. 

Sairaudet ja ajamisen turvallisuus

Sairauksilla voi olla sekä lyhytkestoisia että pidempikestoisia vaikutuksia ajamisen turvallisuuteen. Yksittäinen sairaus lääkityksineen ei vielä välttämättä heikennä ajokykyä. Lyhytkestoinen tauti voi heikentää hetkellisesti ajokuntoa, jolloin viisautta on kulkea jonkun muun kyydissä tai siirtää menoa.

Lääkärin tehtävänä on arvioida sairauksien, lääkkeiden ja vanhenemisen kokonaisvaikutusta autoilun turvallisuuteen. Ensisijaisesti lääkäri tukee ajokyvyn säilyttämistä. Monesti sairauden hyvä hoito mahdollistaa pidempään ajamisen.

Lääkäri arvioi ajoterveyttä aina ajokortin uudistamisen yhteydessä, mutta myös potilaskohtaamisissa silloin, kun sairaus voi vaikutttaa ajamisen turvallisuuteen. Sairaus voi estää ajamisen tilapäisesti tai pysyvästi esimerkiksi silloin, kun riski menettää tajunta kesken ajon suuri tai sairaus vaikuttaa havainnointiin merkittävästi.

Lue lisää ajoterveydestä.

Raimo Stenvall automuseon ovella. Kuva Kaisa Tanskanen/Liikenneturva.

Ajokunto ei ole pelkkiä ikävuosia

Mitä hyvä ajokunto tarkoittaa? Miten omasta ajokunnostaan voi pitää huolta? Olli Vuorio autoili vielä 99-vuotiaana, ennen kuin siirtyi pysyvästi matkustajan paikalle. Kahdeksankymppiselle Raimo Stenvallillle autoilu on edelleen olennainen osa arkea. Molemmilla on selkeä resepti ajokunnon ylläpitoon.
Liikenteessä oleellista on ehkäistä väsymys ennakolta. Jos väsymys pääsee yllättämään tien päällä, on siihen reagoitava ajoissa. Kuva Aleksi Makkonen/Liikenneturva.

Väsymys on yleistä ikään katsomatta

Väsymys vaikuttaa jopa joka viidennen kuolonkolarin taustalla. Paras keino väsymyksen voittamiseen on riittävät unet. Vanhemmiten unen laatu voi kuitenkin heiketä: nukahtaminen viivästyy, aamuyö valvottaa tai uniapnea vaivaa. Väsymys voi olla myös merkki sairaudesta ja vaikuttaa näin ajoterveyteen.
Jaa