TOIMIENPIDE-EHDOTUKSIA RATTIJUOPUMUKSEN TORJUNNAN TEHOSTAMISEKSI
Liikenneturva esittää, että liikenne- ja viestintäministeriö perustaisi poikkihallinnollisen ryhmän laatimaan yhteisen toimenpideohjelman rattijuopumuksen torjumiseksi osana valtakunnallista alkoholiohjelmaa. Työn pohjaksi Liikenneturva tarjoaa tilasto- ja tutkimusraporttia rattijuopumuksesta sekä toimenpide-ehdotuksia keskustelun virittämiseksi.
Yhteistyömalli
Liikenneturvan mielestä liikenteen alkoholihaittojen torjuntaa ja siinä toteutettavaa yhteistyötä tulisi tarkastella kolmesta eri näkökulmasta.
- Moottoriliikenteen (rattijuopumuksen) ongelmia tulisi tarkastella omana erilliskysymyksenä, mutta peilaamalla sitä päihdetyön kokonaisuuteen ja toimimalla yhteistyössä päihdealan kanssa.
- Kevyen liikenteen alkoholiasioissa tulisi löytää toimiva yhteistyö ja tasapaino liikennekasvatuksen ja -viestinnän ja yleisen päihdevalistuksen välille.
Yleisessä päihdetyössä liikenne tulisi ottaa ?yleissivistävällä? tasolla yhdeksi elämän aihealueeksi muiden joukossa.
- Synergioiden löytäminen näistä lähestymistavoista muokkaisi käytännön työstä joustavan kokonaisuuden, jossa eri alojen asiantuntemus on kaikkien käytössä.
Rattijuopumuksen torjunta
Rattijuopumuksen torjunnassa on käytössä useita eri lähestymistapoja lainsäädännöstä sosiaali- ja terveyspoliittisiin toimenpiteisiin. Tehokkaimmaksi tavaksi vaikuttaa rattijuopumukseen on osoittautunut erilaisten keinojen yhdistäminen. Keinojen käyttöön vaikuttaa ratkaisevasti kansalaisten yleinen asennoituminen rattijuopumukseen. Lisäksi päätöksentekoa ohjaa rattijuopumustilanne ja siinä tapahtuvat muutokset.
Rattijuopumuksen torjunnassa on oleellista ottaa huomioon rattijuoppojen erilaisuus. Alkoholin ongelma- ja satunnaiskäyttäjät edellyttävät erilaisia lähestymistapoja. Käytettävien keinojen tulee koskea kaikkia tienkäyttäjäryhmiä, mutta toisaalta alkoholinkäytöstä liikenteessä aiheutuva riski ja seuraamusten laajuus tulisi ottaa huomioon torjuntakeinojen valinnassa.
Rattijuopumusta koskeva lainsäädäntö
Promillerajat ja niiden noudattamista tukeva lainsäädäntö
- Nykyisten promillerajojen alentamista nuorilla ja ammattikuljettajilla tulisi harkita. Nykyinen 0,5 promillea tulisi alentaa 0,2 promilleksi väliaikaisen ajokortin haltijoille ja ammattiliikenteen kuljettajille.
- Pidemmällä tähtäyksellä tulisi siirtyä kolmen promillerajan järjestelmään, johon liittyisi vastaava, porrastettu seuraamusasteikko.
- Tulisi hyväksyä periaate, että moottoriliikenne on yhteiskunnassamme alkoholiton elämänalue. Sitä tulisi tukea säätämällä alkoholin nauttimiskielto henkilö- ja pakettiauton matkustajatilaan.
Rattijuopumusrangaistukset
Rattijuopumuksesta annettavia rangaistuksia tulee tarkistaa siten, että
- ensimmäisestä rattijuopumuksen uusimisesta seuraa sakon sijasta ehdollinen vankeusrangaistus,
- ehdollinen rangaistus voidaan antaa enintään kaksi kertaa peräkkäin ja
- moninkertaisten uusijoiden rangaistuksia pidennetään.
- Ajokielloille määriteltävää vähimmäispituutta tulee joustavasti pidentää, mikäli rattijuopumustilanne nopeasti heikkenee. Ajokieltojen toistuessa, niiden vaikuttavuutta tulee tukea mm. selvittämällä yksilöllisesti syyllisen ajoneuvon konfiskointimahdollisuudet.
Valvonnan kehittäminen
- Kiinnijoutumisriskin lisäämiseksi rattijuopumusvalvontaa tulee kohdistaa ajallisesti ja paikallisesti tilanteisiin, joissa mm. onnettomuustietojen perusteella tiedetään rattijuopumusta esiintyvän. Myös kuljettajien kokemuksia kiinnijäämisriskistä tulee vahvistaa tehostamalla näkyvää valvontaa vilkkaassa liikenteessä.
- Liittämällä valvontaan monipuolisesti suunnitelmallista viestintää, voidaan autoilijoiden kokemaa kiinnijoutumisriskiä lisätä. Viestinnän tulee olla sekä ennakoivaa, valvontatilanteeseen liittyvää että jälkikäteen valvonnan tuloksista kertovaa tiedotusta.
- Yleinen liikennevalvonnan lisääminen ja tehostaminen edesauttavat myös rattijuopumuksen torjuntaa. Ajokortitta ajamisen valvontaa tulee tehostaa rattijuopumuksen torjunnan kohteena.
Kasvatuksen ja viestinnän keinot
Liikennettä koskevan päihdevalistuksen lähtökohtana tulee olla täyden raittiuden periaatteen noudattaminen moottoriliikenteessä.
Koulun päihdevalistus
- Koulun päihdevalistuksen tulee antaa perustiedot alkoholin aiheuttamista riskeistä liikenteessä. Tämä tulee varmistaa etenkin vuosiluokilla 7 ? 9 terveystieto-aineen sisällöissä.
- Toisen asteen opetuksessa alkoholin liikenneriskejä käsiteltäessä tulee ottaa huomioon nuorten omat kokemukset ja liikkumistavat. Seurausten omakohtaiseen kokemiseen perustuvaa valistustyötä (Menossa mukana ? tyyppinen valistus) tulee laajentaa ja kehittää.
Liikenneraittiuskampanjat
- Kampanjoinnin päätavoite on tukea ja ylläpitää rattijuopumuksen torjuvaa asenneilmastoa. Kansalaisia kannustetaan puuttumaan humalassa ajamiseen ja ilmoittamaan rattijuoppojen aiheuttamasta vaarasta lähiympäristössään.
- Kohderyhmittäin tarjotaan tietoja ja toimintamalleja hallita tilanteita, joissa alkoholin käyttö liittyy liikkumiseen.
- Kampanjointi liitetään mahdollisuuksien mukaan muihin liikenneturvallisuus- ja päihdetyön toimenpiteisiin. Alueellista ja paikallista kampanjointia lisätään.
Muu liikenneraittiutta tukeva viestintä ja koulutus
- Tietoja alkoholin ja päihteiden vaikutuksesta liikenteessä tulee sisällyttää eri alojen koulutus- ja oppilaitosten opetussisältöihin sekä muiden turvallisuusalan (mm. työturvallisuusalan) toimijoiden asiasisältöihin.
- Rattijuopumusta käsittelevien eri viranomaisten ja yhteisöjen sisäistä tiedonkulkua tulee parantaa yhteistyön tiivistämiseksi, yhteisymmärryksen parantamiseksi ja yhtenäisten käytäntöjen kehittämiseksi.
- Liikenneraittiuden kannalta kielteiseen viestintään ja mainontaan tulee reagoida mm. tarjoamalla medialle ja mainonnan tekijöille tietoa ja koulutusta sekä palkitsemalla liikenneraittiutta edistäviä viestinnän tekijöitä.
Terveys- ja alkoholipoliittiset keinot
- Alan terveydenhoitohenkilöstölle tulee tarjota tietoja ja toimintatapoja rattijuopumukseen puuttumiseksi asiakassuhteissa. Puolet rattijuopoista on jo ennen rattijuopumukseen syyllistymistään hakenut apua alkoholiongelmaansa terveydenhuollosta.
- Yhteistyötä poliisin ja päihdehuollon kesken tulisi kehittää ruotsalaisen SMADIT -projektin mallin mukaan, jossa rattijuopumuksesta epäillylle tarjotaan heti yhteydenottomahdolli- suutta päihdehuoltoon ja tietoja rattijuopumuksen seuraamuksista.
- Tulee selvittää mahdollisuudet yhdistää hoidollisia elementtejä rattijuopumukseen syyllistyneiden lääketieteelliseen seurantaan.
Ensikertaa rattijuopumukseen syyllistyneiden päihteiden käytön hallinta tulee selvittää tapauksissa, joissa kuljettaja syyllistyy törkeään rattijuopumukseen.
- Alkoholin kulutusta tulee hillitä. EU:ssa tulee vaikuttaa alkoholin hintojen harmonisoimiseen mm. verotuksen keinoin.
Ravintoloiden aukioloaikoja tulisi rajoittaa sekä parantaa joukkoliikennepalveluja alueellisesti sekä ajallisesti.
- Alkoholin myyntiä tulee rajoittaa tilanteissa, joihin liittyy auton käyttöä.
Tekniset laitteet
Alkolukon käyttöä kokeillaan Suomessa kolmen vuoden aikana. Tavoitteena tulee pitkällä aikavälillä olla mahdollisemman kattava käyttö mm. julkisessa liikenteessä (koulukuljetukset ym.). Mahdollisuudet yhdistää alkolukon käyttöön rehabilitointitoimia tulee selvittää.
Rattijuopumustutkimuksen tukeminen
Rattijuopumustutkimusta tulee tukea. Tutkimustietoa puuttuu mm. rattijuopumuksen jakautumisesta kuljettajien keskuudessa, lisääntyneen alkoholinkäytön vaikutuksesta nuorten ajamiseen sekä rattijuopumustuomioiden kohdistumisesta.
Toimenpiteiden integrointi
Mikään yksittäinen toimenpide ei ole niin tehokas kuin toimenpiteiden käyttö integroidusti. Tämän vuoksi Liikenneturva esittää, että liikenne- ja viestintäministeriö perustaisi poikkihallinnollisen ryhmän laatimaan yhtenäistä toimenpidekokonaisuutta rattijuopumuksen torjumiseksi osana valtakunnallista alkoholipoliittista ohjelmaa.
LIIKENNETURVA
Matti Järvinen
Toimitusjohtaja
