LIIKENNETURVAN ANTAMAT LAUSUNNOT v. 2010
Liikennevirasto
Lausuntopyyntönne nro 5909/001/2010, 1.11.2010
LAUSUNTO LUONNOKSESTA ”LIIKENNEOLOSUHTEET 2035”
Liikenneturva pitää suunnitelmaluonnosta perusteellisena ja hyvin laadittuna, eikä sillä ole huomauttamista sen sisältöön.
LIIKENNETURVA
Matti Järvinen
Toimitusjohtaja
Liikenne- ja viestintäministeriö
Lausuntopyyntönne nro LVM94:00/2009, 12.5.2010
>> lausuntopyyntö
Liikenneturva pitää ajokorttilain kokonaisuudistusta tarpeellisena. Se selkeyttää lainsäädäntöä ja tukee osaltaan toimia tieliikenteen turvallisuustavoitteiden saavuttamiseksi.
Esityksen yksityiskohdissa haluamme kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:
Mopoilijoiden ajo-oikeus
Lakiesityksessä kevyen nelipyörän ja mopon (AM) ja mopon (MO) ajo-oikeuksia käsitellään erikseen. Kevyen nelipyörän ajo-oikeuden ikärajaksi esitetään 16 ja mopon 15 vuotta.
Liikenneturva pitää mopoilijoiden turvallisuuden kehittämiseen liittyviä muutoksia perusteltuina. Liikenneturvan käsityksen mukaan voitaisiin myös harkita esitykseen sisältyvästä kansallisesta MO-ajokorttiluokasta luopumista ja yhtenäistä AM-ajokorttiluokkaa ja 16-vuoden ikärajaa sekä mopojen että kevyiden nelipyörien kuljettamiseen. Samalla mopoilun turvallisuuteen tähtääviä toimia tulisi tarkastella kokonaisuutena ja ottaa huomioon esimerkiksi matkustajien kuljettamiseen, ajoneuvon paikkaan ja nopeuksiin liittyvät asiat.
Mopoilijan ajokortin edellytyksenä oleva kuljettajaopetus ja käsittelykoe ovat mielestämme tarpeellinen ja perusteltu uudistus. Mahdollisuus antaa opetusta opetusluvalla tarjoaa vaihtoehdon kuljettajaopetuksen toteuttamiseen. Haluamme kuitenkin muistuttaa siitä, että kaksipyöräisen ajoneuvon kuljettajan ajo-opetus liikenteessä on erittäin vaativa tehtävä. Opettajalla ei ole liikenteessä mahdollisuutta jarruttaa ja kommunikoida oppilaan kanssa kaksisuuntaisesti ja hänen pitää opettaessaan kuljettaa myös omaa ajoneuvoaan. Vahinkojen välttäminen ajo-opetuksessa vaatii opettajalta ennakointikykyä ja kokemusta. Tämän vuoksi lakiesitykseen sisältyvä ammattiopetuksessa tapahtuva orientointi, johon sekä oppilas että maallikko-opettaja osallistuvat, on mielestämme tarpeellinen. Sitä tulisi kokemusten saamiseksi toteuttaa kokeiluluonteisesti jo ennen lain soveltamista.
Esitykseen sisältyy kevyen nelipyörän ajokortin suorittajalta vaadittava ajokoe liikenteessä. Mopoilijalta tätä ei edellytetä. Liikenneturvan mielestä tulisi jatkossa pohtia myös mahdollisuutta varmistaa mopoilijan perustaidot ajokokeella liikenteessä. Erityisesti risteysajossa on mopoilijoilla onnettomuustilastojen mukaan ongelmia, jotka johtuvat puutteellisista perustaidoista sekä havainto- ja arviointivirheistä.
Liikenneturva pitää ajankohtaisen liikenneturvallisuustilanteen kannalta hyvänä sitä, että mopon ajokorttiuudistus toteutetaan jo vuonna 2011.
Moottoripyöräilijöiden ajo-oikeus
Tutkimuksissa on osoitettu moottoripyörän moottoritehon yhteys onnettomuusriskiin. Siksi Liikenneturva pitää merkityksellisenä turvallisuuden kannalta sitä, että moottoripyöräilijöiden ajo-oikeus porrastetaan pyörän tehokkuuden perusteella. Etenkin suuritehoisten moottoripyörien ajo-oikeudelle (A-luokka) asetettu 24-vuoden vähimmäisikä tukee liikenneturvallisuus-tavoitteita. Myös A2-ajokorttiluokkaan esitetty erityisehto, jonka mukaan enintään 35kW tehoinen moottoripyörä ei saa olla muunnettu yli kaksi kertaa tehokkaammasta ajoneuvosta, on myös perusteltu uudistus. Sillä ehkäistään rakenteellisesti erittäin tehokkaan ja jälkeenpäin tehorajoitetun moottoripyörän palauttamista alkuperäistehoihin.
Kuljettajaopetuksen uudistaminen
Kuljettajaopetuksen sisällölliset uudistukset ovat Liikenneturvan mielestä perusteltuja ja ne tukevat turvallisen liikennekäyttäytymisen omaksumista. Ne luovat kuljettajaopetuksen eri vaiheista nykyistä selkeämmän ja yhtenäisemmän oppimiskokonaisuuden. Sisällölliset ja tavoitteelliset uudistukset antavat nykyistä paremmat edellytykset turvallisen ajotavan omaksumiselle.
Virheellinen määritelmä?
Liikenneturva haluaa kiinnittää huomiota ajokorttilain 3 §:ssä olevaan toisen vaiheen määritel¬mään. Uudessa kuljettajaopetusta koskevassa suunnitelma-ehdotuksessa opetus on jaettu perus-, harjoittelu- ja syventävään vaiheeseen. Ajokorttilain määritelmän mukainen toinen vaihe sisältää näistä kaksi jälkimmäistä. Tämä eroaa Suomessa tähän asti käytössä olleesta määritelmästä (välivaihe ja toinen vaihe). Lakiesityksessä (esimerkiksi 38 §) toiseen vaiheeseen viitataan kuitenkin ”vanhalla” käsitteellä. Toivomme, että käsitteitä ja niiden käyttöä tarkistetaan.
B-ajokorttiluokan opetuslupaopetus
Lakiesityksessä ehdotetaan luovuttavaksi opetuslupien perheenjäsenyysehdosta, jolla on aikaisemmin pyritty rajoittamaan kouluttamattomien alan ulkopuolisten opetusoikeutta. Esimerkiksi uusperheiden ja lähisukulaisten mahdollisuuksien turvaaminen opetuslupaopetukseen on ymmärrettävää. Tätä laajemmaksi ei opetuslupaopetuksen toteuttajien määrän tulisi Liikenneturvan mielestä kuitenkaan kasvaa, koska lähipiirin ulkopuolisten opettajien sitoutuminen ja vastuullisuus oppimisesta olisi todennäköisesti heikompaa.
Uudistuksessa opetuslupaopetus lähentyy ammattiopetusta. Koulutusprosessin alussa sekä oppilas että opettaja suorittavat lakiesityksen mukaan autokoulussa orientointijakson ja erityisosaamista vaativat opetusaiheet hoidetaan ammattiopetuksena. Tämä ratkaisu noudattaa yleiseurooppalaista kehityslinjaa, jossa pyritään yhdistämään molempien opetustapojen hyviä puolia. Opetuslupaopetuksessa harjoittelumääriä voidaan lisätä moninkertaisesti autokouluopetukseen verrattuna ja ammattiopetuksesta saadaan tavoitteellista oppimisprosessin ohjausta ja erityisosaamista. Etenkin liukkaan kelin harjoittelun toteuttamista kokonaan ammattiopetuksena voidaan pitää perusteltuna, sillä se on erityisen vaativaa ja tutkimusten mukaan negatiivisten oppimistulosten vaara on suuri. Pimeän harjoittelu olisi Liikenneturvan mielestä mahdollista suorittaa myös maallikko-opetuksena liikenteessä ajamisen yhteydessä.
Liikenneturvan mielestä on tärkeätä, että uudistuksen vaikutuksia seurataan sekä opetusuudistuksen että sen tuloksellisuuteen vaikuttavien liikenneopettajien ja tutkinnon vastaanottajien pätevyyttä edistetään täydennyskoulutuksella.
Liikenneopettajaluvan myöntämisen edellytykset
Liikenneopettajaluvan myöntämiselle esitetään 23 vuoden ikärajaa. Liikenneturvan mielestä ikäraja on tarpeettoman korkea. Uhkana on, että ammattiin pyrkivien joukko harvenee ja nuoret valitsevat muun uran. Muutos loisi myös ristiriitaisen tilanteen, jossa henkilö olisi kelvollinen opettamaan mopoilijoita opetusluvalla, mutta ei voisi toimia koulutettuna liikenneopettajana.
Liikenneopettajien koulutuksen opiskelijavalinnassa kansainvälisten tutkimusten suositusten mukaisesti pyritty antamaan lisää mahdollisuuksia iän, sukupuolen ja ammatillisen taustan mukaan monipuoliselle joukolle. Liikenneturvan mielestä vähintään kolmen vuoden B-luokan ajokortti ja vähintään 21 vuoden ikä ovat riittävä kriteeri liikenneopettajakoulutukseen osallistumiselle. Uudistuvan koulutuksen ja erikoisammattitutkinnon vaikutuksia uusien opettajien osaamiseen tulee seurata tiiviisti ja tehdä tarvittaessa muutoksia toteutukseen.
Ajokorttiseuraamukset
Liikenneturva suhtautuu myönteisesti ajokorttiseuraamusjärjestelmää koskeviin esityksiin. Etenkin rikesakkoon johtavien rikkomusten (turvalaite-, matkapuhelin- ja pienet ylinopeudet) lisääminen toistuvien rikkomusten perusteella määrättävän ajokiellon perusteeksi tukee ajankohtaisia liikenneturvallisuustyön tarpeita. Samalla tulisi kuitenkin huolehtia poliisin riittävistä valvontaresursseista ja muista toimintaedellytysten parantamisesta.
Liikenneturvan käsityksen mukaan sekä maallikko- että ammattikuljettajille tulisi olla samat rikkomusrajat.
Ajoterveyden valvonta
Liikenneturva suhtautuu esityksiin myönteisesti. Ajo-oikeuden uusiminen 80 vuoden iästä alkaen tulisi edellyttää laajennetun lääkärin lausunnon lisäksi ikäkuljettajalle räätälöidyn ajokokeen. Viittaamme tässä myös muihin ns. iäkästyöryhmän (Kyllä vanha viisas on, vaikkei väkevä; LVM:n raportti 2.10.2008) esityksiin monialaisen ajoterveyden arvioinnin kehittämistarpeista.
LIIKENNETURVA
Matti Järvinen Antero Lammi
Toimitusjohtaja Koulutuspäällikkö
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle 5.5.2010
Asia: HE 48/2010 vp Hallituksen esitys laiksi tieliikennelain muuttamisest
LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI TIELIIKENNELAIN MUUTTAMISEKSI
Pahoittelemme, ettei Liikenneturvan asiantuntijoilla ole tällä kertaa mahdollisuutta osallistua valiokunnan kuulemistilaisuuteen, 6.5. Toimitamme kirjallisen asiantuntijalausuntomme tässä tiedoksenne.
Liikenneturva kannattaa piennarta ja jalkakäytävää koskevan lainsäädännön selkiyttämistä. Jalkakäytävän rakenteellinen erottaminen on tärkeää etenkin näkövammaisille.
Pysäköintikiellon ulottaminen pyörätien jatkeen eteen on myös tarpeellinen lisäys lakiin. Pyörätien jatkeen merkitsemistavat vaihtelevat, mikä aiheuttaa aika ajoin epätietoisuutta sekä autoilijoiden, pyöräilijöiden että jalankulkijoiden keskuudessa. Jos merkinnät olisivat samanlaiset kaikkialla, väärintulkinnoilta vältyttäisiin ja sääntöjen oppiminen helpottuisi.
Liikenneturva suhtautuu epäillen läpiajon sallimiseen pihakaduilla, vaikkakin se lisännee pihakatujen määrää ja parantaisi periaatteessa asuinalueiden viihtyisyyttä. Toisaalta pihakatujen avaaminen ”ulkopuoliselle” liikenteelle voi aiheuttaa turvallisuuden kannalta kielteisiä ilmiöitä ja heikentää asukkaiden turvallisuuden tunnetta. Esimerkiksi mopoilukulttuuria kuvaa se, että ajetaan sieltä, mistä päästään.
Ongelman voi muodostaa myös nopeuksien valvonta liikenteen määrän kasvaessa pihakaduilla. Liikenneturva pitääkin tärkeänä, että myös rakenteellisin ratkaisuin huolehditaan pihakatujen nopeuksien hillitsemisestä ja sääntöjen noudattamisesta, jotta niillä liikkuminen olisi kaikille turvallista.
LIIKENNETURVA
Matti Järvinen Varpu Tavaststjerna
Toimitusjohtaja Yhteyspäällikkö
Ympäristöministeriölle 30.4.2010
Lausuntopyyntönne Dnro YM031:00/2009, 6.4.2010
LAUSUNTO MAASTOALIIKENNELAIN OSITTAISUUDISTUKSESTA; TYÖRYHMÄN ALUSTAVA EHDOTUS
Liikenneturva kannattaa maastoliikennelain uudistamista. Sen valmistelussa tehty taustatyö on ollut perusteellista. Liikenneturva tarkastelee seuraavassa lain muutosta maastoliikenteen turvallisuuden ja yleisen liikenneturvallisuustyön tarpeiden näkökulmasta.
Liikenneturva pitää moottorikelkkaurien määrittelyä tieliikennelain tarkoittamiksi teiksi tarpeellisena. Näin poistuu nykyinen epäselvyyttä aiheuttava tilanne reittien määrittelyssä. Lisäksi määrittelyn myötä kuljettajalta ja ajoneuvolta edellytettävät vaatimukset vastaavat paremmin tieliikennelain tavoitteita. Toisaalta tulisi huolehtia siitä, että reittien määrää ei kasvateta tarpeettoman suureksi.
Reitteihin liittyvät hallinnolliset asiat siirtyisivät ely-keskuksille. Tämä on mielestämme tarkoituksenmukaista, sillä ely-keskusten käytössä on entisen Tiehallinnon tietämys erilaisten liikenteeseen liittyvien väylien kunnossapidosta ja rakentamisen kilpailuttamisesta.
Esitys sisältää ehdotuksen ympärivuotisten maastoliikennereittien perustamisesta. Reitit määriteltäisiin maastoksi, jotta niillä voisi liikkua mm. maastomönkijällä. Tällöin niillä ajamista eivät koskisi turvallisuuden kannalta tärkeät suojakypärän käyttöä, ajokorttia ja ajoneuvon rekisteröintiä koskevat säännökset. Liikenneturva pitää tärkeänä, että reittejä koskevan uudistuksen yhteydessä myös em. säännökset laajennetaan koskemaan maastoajoa.
Lakimuutoksessa pitää mielestämme huolehtia siitä, että maastossa liikkuvalle selvästi osoitetaan lii¬ken¬nemerkeillä, millä väylällä hän kulloinkin liikkuu. Sulan maan ajan maastoliikennereitti voi talvella muuttua viralliseksi moottorikelkkareitiksi. Pahimmassa tapauksessa samalla reitillä voi olla vuoden ajasta riippuen voimassa eri säännökset. Uudistuksen yhteydessä tulisi myös pohtia sitä, miten maastoliikennereiteillä otetaan huomioon moottorittomien mm. koira- ja hevosvaljakkoajamisen tarpeet.
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi muulta liikenteeltä eristetyn alueen määritelmää. Liikenneturvan mielestä muulta liikenteeltä suljetun alueen pitäisi olla ympäristöstään selvästi erottuva ja tätä tarkoitusta varten eristetty.
Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi nykyistä 15 vuoden ikärajaa koskevia poikkeussäännöksiä. Ne pitää Liikenneturvan mielestä saattaa koskemaan kattavasti kaikkea maastoliikennettä. Määräykset ja säännökset tulee täsmentää mahdollisimman kattavasti ja aukottomasti koskien alle 15-vuotiaiden rajoitettuun ajo-oikeuteen liittyvää täysi-ikäisen valvontaa, ohjausta ja luovuttajan vastuuta sekä alaikäisen vakuutusturvaa ja rikosoikeudellista vastuuta. Alle 15-vuotiaita ei saa päästää liikkumaan uusille perustetuille maastoliikennereiteille.
Reitinpitäjän toimittamassa reittisuunnitelmassa pitäisi olla jo suunnitteluvaiheessa esillä liikkumisen turvallisuuteen liittyvät välttämättömät turvallisuusohjeet sekä opastus- ja varoitussuunnitelma.
Reitin pitäjän oikeuksia ja velvollisuuksia käsittelevässä pykälässä pitäisi mielestämme tarkemmin määritellä, milloin reitin voidaan katsoa olevan käyttötarkoitustaan vastaavassa kunnossa. Ehdotuksessa ei ole otettu kantaa nykyisen maastoliikennelain 5 §:ää eli moottorikäyttöisen ajoneuvon käyttämiseen maastossa. Lisäksi ehdotuksessa on jätetty käsittelemättä nykyisen maastoliikennelain 24 § eli ajamista metsäteillä. Liikenneturvan mielestä kyseiset lainkohdat tulisi ottaa mukaan kokonaiskäsittelyyn.
LIIKENNETURVA
Toimitusjohtaja Matti Järvinen Yhteyspäällikkö Petri Niska
Liikenne- ja viestintäministeriölle 18.1.2010
Lausuntopyyntönne nro LVM098:00/2009, 14.12.2009
Liikenneturvan mielestä valtaosa esitetyistä ehdotuksista ovat turvallisen liikkumisen kannalta hyväksyttäviä. Pyöräilyn salliminen yksisuuntaisella kadulla kahteen suuntaan ei sen sijaan tunnu turvallisuuden kannalta riittävän perustellulta ratkaisulta.
Ehdotusta perustellaan muistiossa sillä, että sallimalla pyöräily kahteen suuntaan yksisuuntaisella kadulla (liikennemerkkijärjestelyin), voitaisiin mahdollisesti vähentää jalkakäytävällä pyöräilyä ja lisätä pyöräilyn houkuttelevuutta.
Muistiossa perustellut toimenpiteet eivät kuitenkaan Liikenneturvan
mielestä riitä turvallisuuden takaamiseksi. Etenkin risteyksissä tilanteet monimutkaistuvat mm. väistämisessä. Sekä autoilijoilta että pyöräilijöiltä vaaditaan entistä suurempaa tarkkaavaisuutta sekä liikennemerkkien havaitsemisessa että liikennetilanteiden kokonaisuuden hahmottamisessa. Polkupyörä on ajoneuvo eikä ole toivottavaa, että eri ajoneuvoryhmille määritellään erilaisia säännöksiä kevyin perustein.
Sekä pyöräilijät että autoilijat pitävät yleisesti pyöräilysääntöjä vaikeina
oppia ja muistaa. Liikennekasvatuksen näkökulmasta ehdotuksen toteutuminen monimutkaistaisi sääntöjä entisestään ja vähentäisi ennustettavuutta liikenteessä.
Liikenneturva kannattaa pyöräilyn lisäämistä saasteettomana ja moottoriliikenteen kasvua hillitsevänä liikkumismuotona. Mielestämme pyöräilyä edistettäessä tulee kuitenkin samanaikaisesti huolehtia vastaavista turvallisuutta edistävistä toimenpiteistä.
LIIKENNETURVA
Matti Järvinen
Toimitusjohtaja
Liikenneviraston/Tieosastolle 15.1.2010
Tiehallinnon lausuntopyyntö nro 5509/2009/30/2, 14.12.2009
LAUSUNTO STANDARDILUONNOKSESTA TURVALLISUUDEN JOHTAMISJÄRJESTELMISTÄ
Liikenneturvalla ei ole huomauttamista esitettyyn standardiluonnokseen. Se voitaisiin hyväksyä sellaisenaan.
LIIKENNETURVA
Matti Järvinen
Toimitusjohtaja
