Liikenne- ja viestintäministeriö
17.11.2004
Lausuntopyyntönne nro LVM 112:00/2004, 4.11.2004
LAUSUNTO LUONNOKSESTA AUTOJEN JA PERÄVAUNUJEN RAKENTEESTA
JA VARUSTEISTA ANNETUN LVM:N ASETUKSEN 39 §:N MUUTTAMISESTA
Liikenneturva toteaa pyydettynä lausuntonaan seuraavaa:
Päätös nopeudenrajoittimien asentamisesta on ollut voimassa lähes kaksi vuotta ja asianomaisten ajoneuvojen valmistajien ja maahantuojien tiedossa sitäkin kauemmin, joten toimenpiteissä rajoittimien aikaansaamiseksi ei todennäköisesti ole tapahtunut tahallisia viivytyksiä. Ilmeisesti siirtymäaika on monestakin syystä tullut arvioitua aikanaan liian tiukaksi.
On perusteltua antaa lisää siirtymäaikaa, jotta tehtaat voivat aikaansaada kunnolliset laitteet autoihinsa mahdollisesti myös taloudellisemmin, kuin mitä kireän aikataulun vallitessa. Taajamaliikenteessä, missä näillä ajoneuvoilla ilmeisesti enin ajosuorite tapahtuu, nopeudenrajoittimilla ei olisi vaikutusta. Taajamien ulkopuolella ovat joka tapauksessa voimassa tiekohtaiset nopeusrajoitukset, joten mitään katastrofia ei päässe ehdotuksen johdosta tapahtumaan.
LIIKENNETURVA
Matti Järvinen Matti Koivurova
Toimitusjohtaja Turvallisuusinsinööri
Liikenne- ja viestintäministeriö
8.3.2004
Lausuntopyyntönne nro LVM 033:00/2003, 5.2.2004
LAUSUNTO ALKOLUKKOTYÖRYHMÄN MIETINNÖSTÄ
Rattijuopumus on vakava tieliikenteen turvallisuusongelma. Rattijuopumusonnettomuuksissa kuolleiden osuus kaikista liikennekuolemista on kaksinkertaistunut viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Liikenneturvallisuutta yleisesti lisäävät toimet eivät ole samassa määrin vaikuttaneet rattijuoppojen onnettomuuksiin kuin muihin liikenneonnettomuuksiin.
Liikenneturvan mielestä on perusteltua kokeilla alkolukon soveltuvuutta rattijuopumuksen vähentämiseen. Liikenneturva haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin alkolukon käytössä.
Aikaisempien tutkimusten mukaan alkolukko estää käyttöaikanaan tehokkaasti rattijuopumuksen uusimista, mutta käytön päätyttyä tilanne palaa ennalleen ilman huomattavia tukitoimia. Vapaaehtoisuuteen perustuvissa järjestelyissä vain alle 10 % osallistuu kokeiluun. Kokeilun kestoksi ehdotetaan kolmea vuotta. Siinä ajassa ei alkolukon käytön pysyviä liikenneturvallisuusvaikutuksia välttämättä esiinny.
Rattijuoppojen rangaistuskäytäntö on lieventynyt merkittävästi viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana. Työryhmän esityksessä todetaan, ettei alkolukon käytöllä olisi vaikutusta rattijuopumuksesta tuomittavaan rangaistukseen. Kuljettajat kokevat kuitenkin rangaistuksena myös rattijuopumukseen syyllistymisen aiheuttaman lisäseuraamuksen, ajokiellon. On perusteltua olettaa, että ajokiellon määrääminen ehdollisena, jos hankkii ajoneuvoonsa alkolukon, lieventää seuraamuksia ja heikentää rattijuopumusta ehkäisevän sosiaalisen normin tehoa. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat muutoinkin suhtautumisen rattijuopumukseen lieventyneen. Liikenneturvan mielestä esitettyä tehokkaampia voisivat olla ratkaisut, joissa alkolukon käyttö olisi ehto ajo-oikeuden takaisin saamiselle ajokiellon jälkeen tai alkolukon käyttövelvoitteen yhdistäminen aina ehdolliseen ajokieltoon.
Noin puolella rattijuopoista on alkoholiongelma sekä erilaisia tunnusmerkkejä sairaudeksi luokiteltavasta päihderiippuvuudesta. Sosiaali- ja terveysministeriön tutkimuksen mukaan lähes puolet rattijuopoista hakee apua päihdeongelmiinsa terveysviranomaisilta jo ennen rattijuopumuksesta kiinnijäämistään. Liikenneturvan mielestä tulisi kokeilla alkolukon käyttöä jo tässä vaiheessa, kun kuljettajat ovat motivoituneita saamaan apua alkoholiongelmaansa.
Vaikka kokeilu rajataan nyt henkilö- ja pakettiauton kuljettajiin, on alkolukon käyttö perusteltua myös ammattiliikenteessä etenkin joukkoliikenteen ja tavaraliikenteen kuljetusten turvallisuuden ja laadun varmistamiseksi. Suomen tulisikin toimia aktiivisesti EU:ssa alkolukon saamiseksi vakiovarustukseksi ajoneuvoihin.
Kokeilun käynnistyminen lisää poliisin tehtäviä ja kuormittaa rattijuoppojen hoitoa, kun uutena hoitoon ohjattavana ryhmänä olisivat varsinaisen ajokortin omaavat ensikertalaiset. Poliisien resurssien vähäisyyden vuoksi jo nykyisin rattijuopon kiinnijäämisriski on alhainen ja hoitoon pääsy viivästynyt terveydenhuollon resurssipulan vuoksi. Liikenneturvan mielestä tulisi huolehtia riittävistä toimintaresursseista.
Viime vuosina alkoholin kulutus, päihtyneenä ajaminen ja rattijuopumusonnettomuudet seuraamuksineen ovat lisääntyneet. Liikenneturvan mielestä teknisten menetelmien kokeilun lisäksi tulee käynnistää monipuolisia toimia uhkaavan rattijuopumusongelman ehkäisemiseksi.
LIIKENNETURVA
Matti Järvinen Sirpa Rajalin
Toimitusjohtaja Tutkimuspäällikkö
Liikenne- ja viestintäministeriö
1.3.2004
LAUSUNTO TURVAVYÖDIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA SUOMESSA
Lausuntopyyntönne nro EU/191200/0953, 9.2.2004
Liikenneturva esittää lausuntonaan turvavyödirektiivin täytäntöönpanoa koskevasta liikenne- ja viestintäministeriön muistiosta seuraavaa:
Turvavöiden ja lasten turvalaitteiden käytöllä on usein ratkaiseva merkitys liikenneonnettomuuksien seurausten lieventämisessä. Niiden kattavalla käytöllä edistetään siten huomattavasti sekä EU:ssa että Suomessa asetettujen liikenneturvallisuustavoitteiden saavuttamista. Tämän vuoksi Liikenneturva pitää tärkeänä, että ehdotetut säädökset saadaan pikimmiten voimaan. Voimaantuloa tulee jo etukäteen tukea tehokkaalla viestinnällä ja koulutuksella sekä panostuksilla turvalaitteiden kehittämiseen. Myös käytön valvontaa tulee lisätä ja käytön laiminlyönnistä aiheutuvia seuraamuksia tarvittaessa kiristää.
Sen lisäksi että Euroopan Komissio seuraa turvalaitteiden kehitystä ja käsillä olevan direktiivin noudattamista jäsenmaissa, on Liikenneturvan mielestä tärkeätä, että Suomessa jatketaan turvalaitteiden käytön järjestelmällistä seurantaa. Tutkimustietojen perusteella käytön edistämistä kohdennetaan ajankohtaisten tarpeiden mukaan.
Liikenneturva on omalta osaltaan valmis osallistumaan sekä turvalaitteiden käyttöä edistävään viestintään että käytön seurantatutkimuksiin.
Liikenne- ja viestintäministeriön muistiossa esitetyt näkökohdat ovat Liikenneturvan mielestä pääosin kannatettavia ja perusteltuja. Haluamme kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin.
1. Lasten kuljettaminen
1.1. Henkilö-, paketti- ja kuorma-autot
Ehdotus: Käytännön tilanteet voivat mainituissa tapauksissa edellyttää poikkeuksien käyttöönottoa. Mikäli kuitenkin turvallisuutta halutaan korostaa, poikkeukset on jätettävä käyttöön ottamatta.
Liikenneturvan mielestä vähintään 135 cm pituisten lasten kuljettaminen aikuisen turvavyöllä kiinnitettynä voitaisiin sallia.
Etuturvatyynyllä varustetulla istuimella ei saa kuljettaa lasta selkä menosuuntaan kiinnitetyssä turvaistuimessa. Turvatyynymoduli pitäisi poistaa ennen kuin sen aiheuttama riski on täysin poistettu. Ongelmana on, että se kuuluu osana auton hyväksyttyyn turvajärjestelmään.
1.2. Taksi
Ehdotus: Lapsilta edellytetään muualla kuin etuistuimella vähintään turvavyön käyttöä. Etuistuimella on käytettävä lapsen koosta riippuen asianmukaista turvalaitetta. Turvallisuutta voidaan parantaa vapaaehtoisesti luomalla mahdollisuus tilata lasten turvalaitteilla varustettuja autoja; kuljettajilla on mukanaan koroketyynyjä; vanhemmat kuljettavat turvalaitteita mukanaan, jolloin ne ovat ajoneuvoon kiinnitettävissä.
Liikenneturvan mielestä alle 3-vuotiaita lapsia tulisi kuljettaa kokoryhmänsä mukaisissa turvalaitteissa myös taksissa. Heidän kuljettamisensa tulisi asettaa lapsen huoltajan vastuulle silloin, kun huoltaja on lapsen mukana eikä hän ole tilannut turvalaitetta taksitilausta tehdessään. Muuten turvalaitteen käyttö on kuljettajan vastuulla.
Koulukuljetukset
Ehdotus: Taksilla tapahtuvia kuljetuksia voitaisiin jatkaa nykyiseen tapaan, ottaen kuitenkin huomioon B -luokan määrittelyssä mahdollisesti tapahtuva muutos ja sen vaikutukset, edellyttäen edelleen kaikilla takaistuimella matkustavilla olevan vähintään turvavyö. Alle 3 -vuotiailta vaadittaisiin asianmukainen lasten turvalaite. Kuljetuksissa pyrittäisiin luopumaan kuormituksen ylityksistä. Linja-autoilla suoritettavassa tilausliikenteessä varaudutaan kuljetettavien määrän mukaiseen kalustoon. Koululaisten paikallisia kuljetuksia koskeva poikkeussäännös voidaan ottaa käyttöön kokonaan tai lyhyempiaikaisena. Linjaliikennettä koskevista koululaiskuormituksen poikkeussäännöksistä luovutaan tai henkilökuorman ylityksiä ainakin olennaisesti lasketaan.
Liikenneturvan mielestä esitys koulukuljetusten turvajärjestelyistä on hyvä.
2. Linja-autossa matkustaminen
Ehdotus: Lasten turvalaitteen puuttuessa velvoitettaisiin kaikki lapset iästä riippumatta omalla istuinpaikalla istuessaan istuinpaikalle asennetun turvavyön käyttöön. Turvallisuuden maksimoiminen edellyttäisi seisojista luopumista ainakin silloin, kun ajoneuvon kaikki istuinpaikat on varustettu turvalaittein.
Liikenneturvan mielestä linja-autoissa kaikkien turvavyöpaikalla istuvien iästä riippumatta on käytettävä turvavyötä. Jokaisella paikalla tulee olla selvästi näkyvä kuvamerkki ja opastus turvavyön käyttöön. Seisovia matkustajia ei tulisi taajamien ulkopuolella sallia. Muussa tapauksessa ajonopeus tulisi rajoittaa enintään 70 km:iin tunnissa.
3. Taksinkuljettajat
Luovutaan taksinkuljettajia koskevasta poikkeuksesta turvavyön käyttöön. Tutkitaan keinoja kuljettajien muun turvallisuuden lisäämiseksi.
Liikenneturva kannattaa ehdotusta. Määräyksen voimaantulo edellyttää koulutusta ja kampanjointia.
LIIKENNETURVA
Matti Järvinen Matti Koivurova
Toimitusjohtaja Turvallisuusinsinööri
