Tavallisin pyöräilyonnettomuus talvella on kaatuminen. Usein siihen on syynä väylän liukkaus ja epätasaisuus. Lumivallit ja huonot sääolot voivat haitata näkyvyyttä. Yhteentörmäykset auton kanssa risteyksissä ovatkin talvella yleisiä. Talvi tuo mukanaan omat riskinsä kesäkauteen verrattuna.
Liukkaus
Lämpötilan laskiessa tienpinnalla on yhä useammin lumi-, räntä- tai jääliukkautta. Kaksipyöräisen hallitseminen jarrutus- ja pysähtymistilanteissa on tällöin vaikeampaa kuin pitävällä kelillä. Äkkinäiset ajoliikkeet, kuten jarrutukset tai jyrkät käännökset, voivat viedä pyörän liukkaalla helposti luisuun. Lumen alla oleva jää on erityisen vaarallinen. Talviajan hämärä ja pimeys lisäävät onnettomuusriskiä. Päälleajetuksi tulemisen riski pimeällä on arviolta viisinkertainen päivänvaloon verrattuna.
Ajoympäristö
Talvella tiemerkinnät peittyvät lumen ja jään alle, joten pyöräilijän on luettava liikennemerkkejä tarkasti. Myös reitin valinta on tärkeämpi kuin kesällä. Kevyen liikenteen väyliä tulee käyttää, mikäli mahdollista, vaikka matka pitenisikin.
Jos pyörätiellä ei ole talvikunnossapitoa, on käytettävä ajorataa.
Muut tiellä kulkijat
Talven myötä kevyen liikenteen väylille ilmestyvät pulkat ja kelkat. Myös jalankulkijoiden liukastumiset ovat tavallisia. Risteykset ovat entistä vaarallisempia, sillä ne ovat liukastuneet autojen pitkistä jarrutusmatkoista. Myös polkupyörä tarvitsee pidemmän matkan pysähtyäkseen.Pyörän varusteet
Pimeällä ja sateella pyörän ja pyöräilijän näkyvyys on tärkeä turvallisuuden tekijä. Kannattaa pitää valolyhdyt ja heijastimet puhtaina. Asetus edellyttää etu-, taka- ja poljinheijastimia sekä sivuheijastimia pinnoihin.
Nastoilla vai ilman
Talvella nastarenkaat lisäävät sekä turvallisuutta että ajomukavuutta. Renkaita on sekä retki-, vakio- että maastopyöriin. Myös syväuraiset renkaat parantavat pitoa etenkin lumikeleillä.
Pyörän huolto
Pyörän ketjut ja vaihteet kaipaavat huoltoa myös talvella. Etenkin ketjuvaihteisissa pyörissä kannattaa ennen ajoon lähtöä ensin pyörittää polkimia käsin, jotta vaihteet eivät menisi rikki. Näin etenkin vesisateen jälkeen tulevilla pakkaskeleillä. Paras rasva ketjuihin talvella on ompelukoneöljy tai vastaava.
Pyöräilykypärä
Pyöräilykypärä on ainoa päävammoilta suojaava turvaväline ja sitä on käytettävä pyöräiltäessä. Vakava aivovamma voi syntyä jo pyöräilijän kaatuessa. Talven liukkailla kaatumisriski on erityisen suuri. Yhteentörmäyksessä moottoriajoneuvon kanssa kypärä on tehokkain suojaväline, sillä pyöräilijä usein paiskautuu päin tuulilasia ja siitä edelleen katuun.
Pipo mahtuu pyöräilykypärän alle kun kypärän kokoa säädetään suuremmaksi poistamalla siihen kuuluvia tarrapaloja. On hyvä myös tarkistaa, että kypärän ympärillä on heijastava nauha.
Pukeutuminen
Vaatetukseen kannattaa kiinnittää huomiota, sillä lämmin ja tuulenpitävä vaatetus on osa turvallisuutta. Myös kädet kannattaa pitää lämpiminä. Kirkkaat värit asusteissa parantavat pyöräilijän havaittavuutta. Pakkasella kypärän alle on syytä laittaa huppu tai korvaläpät.
Ajotapa
Viime kädessä pyöräilijän oma ajotapa ratkaisee liikkumisen turvallisuuden. Pyöräilijälle sopivat samat neuvot kuin autoilijalle: ennakoi muiden toimintaa ja toimi itse niin, että muut tiellä liikkuvat osaavat lukea sinun aikeesi. Ajonopeuden tulee olla sellainen, että ajokki on hallittavissa yllättävissäkin tilanteissa.
Turvallisuutta parantaa paitsi rauhallinen ajotapa myös mahdollisten kantamusten sijoittaminen tasaisesti pyörän molemmille puolille. Harkitseva pyöräilijä miettii myös reittivalintoja ja valitsee huonolla kelillä muun kulkutavan.
Talvipyöräilytutkimus (2003)
