AKTIIVINEN JA PASSIIVINEN TURVALLISUUS
Autoilijat ja moottoripyöräilijät joutuvat jatkuvasti ajon aikana arvioimaan käyttämäänsä nopeutta suhteessa muuhun liikenteeseen, ympäristöön, keliin ja näkyvyyteen samoin kuin omaan ajoneuvoon ja omiin kykyihin.
Ilman minkäänlaisia nopeusrajoituksia autojen ja moottoripyörien maksimiajonopeudet saattaisivat vaihdella 80 km:sta yli 200 km:iin tunnissa. Kaksikaistaisilla teillä vapaat nopeudet aiheuttaisivat vaaratilanteita erityisesti ohituksissa ja risteyksissä.
Kuljettajan olisi vaikeampaa ennakoida esimerkiksi lähestyvän ajoneuvon nopeutta ja etäisyyttä. Tutkimus-ten mukaan lähestyvän ajoneuvon nopeutta ja etäisyyttä on aina vaikea arvioida. Yleensä lähestyvää ajoneuvoa arvioidaan riskiä lisäävään suuntaan. Nopeus siis arvioidaan pienemmäksi ja etäisyys suuremmaksi kuin mitä ne todellisuudessa ovat. Moottoritiellä arvioidaan takaa lähestyvää ajoneuvoa virheellisesti ja nopeuksiin nähden ajetaan liian lähellä edellä ajavaa.
Rajoittamalla ajonopeuksia voidaan lisätä kuljettajien mahdollisuuksia arvioida omaa ajoaan suhteessa muihin. Alemmilla nopeuksilla pysähtymismatka lyhenee. Lisäksi mahdollisten törmäysten vakavuusaste alenee.
Vuonna 2006 liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat 256 kuolemaan johtanutta moottoriajoneuvo-onnettomuutta. Niissä kuoli 269 ihmistä. Onnettomuuden aiheuttajista 40% ajoi ylinopeutta onnettomuuden sattuessa.
Ajonopeus vaikuttaa pysähtymismatkaan ja törmäysnopeuteen
- Ajoneuvon nopeus vaikuttaa reaktiomatkaan. Jos reaktioaikana käytetään yhtä sekuntia, 80 km/h nopeudella sekunnin aikana liikutaan 22 metriä ja 120 km/h nopeudella 33 metriä eli 11 metriä pidempi matka sen ns. kauhusekunnin aikana ennen kuin kuljettaja ehtii tehdä mitään.
- Ajoneuvon nopeus vaikuttaa jarrutusmatkaan. Jos jarrutusmatka 80 km/h nopeudella hyvissä olosuhteissa henkilöautolla on esimerkiksi 30 metriä, jarrutusmatka 120 km/h nopeudesta on vastaavasti 68 metriä.
- Ajoneuvon pysähtymismatka koostuu reagointimatkasta ja jarrutusmatkasta. Pysähtymismatka edellä mainituissa tapauksissa on 80 km/h nopeudesta 52 metriä ja 120 km/h nopeudesta 101 metriä.
- Ajoneuvon nopeuden kaksinkertaistuessa, jarrutusmatka nelinkertaistuu. Edellä olevassa esimerkissä 120 km/h nopeudesta alkaneen ajoneuvon nopeus on vielä noin 102 km/h, kun toinen on jo kokonaan pysähtynyt.
- Ajoneuvon törmäysenergia nelinkertaistuu, kun tömäys- nopeus kaksinkertaistuu. Esimerkiksi jos auto törmää 50 km/h:n nopeudella peräänantamattomaan esteeseen tai toiseen samanlaiseen samalla nopeudella vastakkaisesta suunnasta tulevaan autoon, 80 kg painavan ihmisen aiheuttama ja ihmiseen vaikuttava törmäysvoima on 3 000 kg. Jos törmäys tapahtuu vastaavasti 100 km/h:n nopeudella, törmäysvoima on 12 000 kg.
Suuremmilla törmäysnopeuksilla ihmisen mahdollisuudet selviytyä suuremmista hidastuvuuksista heikkenevät ja ajoneuvon sekä sen turvalaitteiden mahdollisuudet suojata ihmisiä heikkenevät sitä enemmän mitä suuremmiksi törmäysnopeudet tulevat.
Alinopeudet eivät ole suuri ongelma. Nopeusrajoitusta alemman nopeuden käyttöön on yleensä aina syynsä. Niihin on hyvä totuttautua eikä kenenkään ainakaan pidä ottaa oikeudekseen paheksua nopeusrajoitusta alempaa nopeutta ajavia.
Nopeusrajoitusten avulla luoduilla alemmilla ajo nopeuksilla polttoaineen kulutus on yleensä pienempi ja päästöt vähäisempiä, auto- ja rengaskulut vähenevät, autojen kesto paranee, eläinkolarit vähenevät ja teiden kuluminen pienenee. Kun henkilövahingot laskevat, myös sairaalakulut pienenevät. Nopeusrajoitukset ovat merkittävä tekijä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuudelle. Kevyen liikenteen käyttäjinä lapset ja vanhukset hyötyvät eniten alhaisista nopeusrajoituksista.
Tutustu pysäyhtymismatkoihin ja törmäysnopeuksiinanimoitujen esitysten avulla.
Ajoturvallisuus
Auto on turvallinen
-
kun sitä on turvallista ajaa (aktiivinen turva) ja
-
kun se suojaa onnettomuudessa matkustajia (passiivinen turva).
Ajoturvallisuus tarkoittaa, että auto on tasapainoinen ajettava erilaisissa olosuhteissa ja sallituilla kuormituksilla.
Ajoturvaan vaikuttavat erityisesti:
- kuljettajan havainnointiin vaikuttavat laitteet (tuulilasi ja sen laitteet, muut lasit ja peilit sekä valot ja heijastimet),
- hidastamiseen vaikuttavat laitteet (jarrut ja renkaat),
- ohjaamiseen ja väistämiseen liittyvät laitteet sekä
- muut ajovireyteen sekä hallintaan liittyvät laitteet.
Kaksipyöräisen kuljettajan ajovireyteen vaikuttavat ajoasut ja silmien suojaus.
Kolariturvallisuus
Kolariturvallisuus tarkoittaa, että auto suojaa sisällä olevia matkustajia erilaisissa törmäyksissä ja aiheuttaa mahdollisimman pienen törmäysriskin jalankulkijalle.
Kolariturvaan vaikuttavat erityisesti:
- törmäyksessä energiaa vaimentava korirakenne etupää-, kylki-, perä ja ns. rollover- (katto-)kolareissa,
- matkustustilojen säilyminen mahdollisimman muuttumattomina,
- ovien ja istuinten kiinnipysyminen sekä
- tuulilasin lujuus.
Lisäksi kolariturvaan kuuluvat:
- matkustajia suojaavat turvavyöt, lasten turvalaitteet, pää- tai niskatuet ja erilaiset turvatyynyt sekä
- 2-pyöräisen kuljettajaa suojaava kypärä ja muu henkilökohtainen asu (käsineet, jalkineet, ajovaatteet).
Autojen kolariturvallisuudessa on suuria eroja
Turvattomimmissa henkilöautoissa kuljettajan riski vammautua kolarissa on kolminkertainen parhaisiin autoihin verrattuna. Jos kaikki autot olisivat turvallisimpien veroisia, vammautumiset vähenisivät viidenneksellä.
Lähes 300 000 tuhannen tilastoidun kolarin perusteella selvitetty autojen turvallisuusselvitys antaa loogisen päätelmän; isot autot ovat pieniä selvästi turvallisempia käyttäjilleen. Tutkimuksen on tehnyt Oulun yliopisto Ajoneuvohallintokeskuksen, liikenneministeriön, autojen maahantuojien sekä Liikennevakuutuskeskuksen ja Tielaitoksen toimeksiannosta.
Neljännes autojen onnettomuuksista johtuu kuljettajan häiriötoiminnoista.
