TYÖLIIKENTEEN TURVALLISUUDEN PARANTAMINEN

Työ- ja työasiamatkojen liikenneturvallisuus on työturvallisuuden kannalta keskeinen asia. Monet työtehtävät edellyttävät paljon liikkumista ja työliikenteen suhteellinen osuus työajasta on viime vuosikymmeninä kasvanut.

Työmatkaliikenteessä sattuu 15 000−20 000 tapaturmaa vuosittain. Niistä osa on vakavia ja kymmenet turmat aiheuttavat työntekijän menehtymisen.

Liikenteessä liikkuminen henkilöautolla, kävellen tai polkupyörällä onkin monille työpäivän vaarallisinta aikaa. Liikenteessä sattuneista vahingoista aiheutuu työpaikoille suuria kustannuksia. Työliikennevahingot ovat usein seurauksiltaan vakavampia kuin työpaikalla sattuneet vahingot. Niissä myös menetetään huomattavasti enemmän työpäiviä kuin työtapaturmissa.

Aikuisväestö tavoitetaan tiedotusvälineiden ja eri
organisaatioiden kautta. Työhön liittyvä liikenne on monilla työpaikoilla suurin työhön liittyvä riskitekijä.

Liikenneturva huolehtii myös aikuisväestölle suunnatun kuljettajien jatkokoulutuksen sisällöstä ja suunnittelusta. Myös jatkokoulutuksessa yritykset ovat uusi väylä.


Liikenneturva ja Työterveyslaitos kehittänyt malleja yritysten työsuojelun käyttöön 

Liikenneturva on yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja työsuojeluhenkilöstön kanssa kehitellyt malleja yrityksille liikenteestä johtuvien tapaturmien kartoitukseen ja ennaltaehkäisyyn. Tavoitteena on saada liikenneturvallisuuden parantaminen osaksi yrityksen työsuojelutyötä. Pilottiyrityksinä projektissa ovat olleet Pohjois-Karjalan sähkö Oy (PKS) ja Suomen Energia-Urakointi Oy (SEU).

PKS:ssä kokeilutoiminta aloitettiin riskikartoituksella, jonka pohjalta pidettiin liikenneasioiden työsuojelutarkastus. Havaittujen puutteiden korjaamiseksi laadittiin työsuojelun toimintaohjelma, jossa painottui työaikanaan liikkuvien kouluttaminen. Liikennevahinkoja ei sattunut kahden vuoden kokeiluaikana ja kokemukset olivat muutoinkin myönteiset.

Suomen Energia-Urakointi Oy:ssä, jossa on tiimiorganisaatio käytettiin ryhmäkeskusteluun perustuvaa lähes-tymistapaa. Kahden ensimmäisen keskustelukierroksen aikana kerättiin työajoon liittyvät riskit ja pohdittiin ratkaisukeinoja. Kolmannella kierroksella sekä henkilöstö että työnantaja sitoutui parannustoimiin. Yrityksen työsuojelutoimikunta organisoi toiminnan ja piti omat yhteenvetopalaverinsa kunkin tiimikierroksen jälkeen. Menetelmää pidettiin onnistuneena. Kokeilun seuranta on käynnissä.