Esimerkillistä pyöräilyä

tiedottaja Minna Saarinen
Miten saan teinini käyttämään pyöräilykypärää? Millainen on hyvä kypärä lapselleni? Monesti Liikenneturvalle osoitetut pyöräilykypärän käyttöä koskevat kysymykset kohdistuvat nimenomaan lapsiin tai nuoriin. Usein tuskastellaan sitä, miten kypärän saisi pysymään pyöräilevän juniorin päässä. Harvemmin mietitään, miten oma vanhempi tai vaari käyttää kypärää – ja pitäisikö.

Liikenneturva kampanjoi keväällä edistääkseen pyöräilykypärän käyttöä. Jokakeväisessä kampanjassa oli tällä kertaa kohderyhmänä yli 50-vuotiaat. Miksi?

Osa totuudesta tilastoja tutkimalla

Tilastokatsauksemme mukaan yli puolet menehtyneistä pyöräilijöistä oli yli 64-vuotiaita. Iäkkäiden yli 65-vuotiaiden pyöräilijöiden kuolemanriski on lähes kolminkertainen koko väestöön verrattuna, kun mittana käytetään kuolleiden määrää ikäryhmän kokoon nähden.

Tähän väliin on myös paikallaan huomauttaa, että tieliikennetilastot eivät kerro koko totuutta – ainakaan pyörällä kulkevien kohdalla. Suurin osa tilastoista puuttuvista onnettomuuksista on pyöräilijöiden yksittäisiä kaatumisia tai ulosajoja syystä tai toisesta. Jos pyörällä sotkee metsään tai kaatuu mäen irtosoraan, kutsutaan harvemmin poliisi paikalle. Jos onnettomuus vaatii hoitoa, päädytään päivystykseen ja tieliikennetilastojen sijasta sairaalatilastoihin.

Pyöräily on kuitenkin oiva tapa liikkua – on alla sitten vaihteeton nopsa, sähköpyörä tai maantiehybridi. Pyöräily parantaa kuntoa ja kehittää tasapainoa, lisää lihasvoimaa, virkistää mieltä ja on myös lääkettä nivelille.

Kerrassaan erinomainen valinta kaikenikäisille siis. Saasteettomana ja edullisena tapana liikkua pyörällä hoituvat näppärästi myös lähikauppareissut tai kesäviikonlopun museokierrokset.

Riippumatta välineestä, millä lähtee liikenteeseen, on jokaisella varmasti ainakin tiedostamattomana tavoitteena päästä perille turvallisesti. Kypärä ei toki estä onnettomuuden syntymistä, mutta vahingon sattuessa se suojaa päätä tutkitun tehokkaasti - ja ehkäisee näin myös pyöräilystä saatavien terveyshyötyjen nollautumista. Se on siis hyvä osa pyöräilevän perusvarustusta – polkijan iästä riippumatta.

Pienet edellä ja isot perässä?

Liikenneturvan kyselytutkimuksen (2017) mukaan moni suomalaisista toivoisi, että läheinen käyttäisi pyöräilykypärää pyöräillessään. Erittäin tärkeänä sitä pitää 53 prosenttia ja melko tärkeänä 31 % – yhteensä useampi kuin neljä viidestä. Kypärän käytön plussat siis ymmärretään ja etenkin läheisen soisi sen päähän pistävän.

Silti huomio on usein lapsissa. Monesti voi unohtua, että lapset oppivat ottamalla mallia vanhemmistaan ja muista aikuisista. Esimerkillä on merkitystä myös liikenteessä ja liikennekäyttäytymismallien juurtumisessa.

Ja kulkee se juna toiseenkin suuntaan. Kuulin tuttavalta, kuinka hänen pyöräilevät vanhempansa olivat käyneet kypäräostoksilla, kun ensimmäinen lapsenlapsi aloitti pyöräilyharjoitteet. Porukan pienimmälle haluttiin antaa turvallinen malli alusta alkaen. Ja näin tuli mummin ja ukin omatkin päät suojattua – siinä sivussa.

Kerro oma pyöräilytarinasi

Kevään kypäräkampanjamme slogan Päätä käyttää kannustikin jokaista miettimään oman päänsä osalta kypärän käyttöä. Kampanjassa pääsi ääneen joukko erilaisista taustoista tulevia eri-ikäisiä ihmisiä, jotka kertoivat omin sanoin suhteestaan pyöräilyyn – ja myös kypärän käyttöön.

Yhdistävänä tekijänä oli se, että jokaisella kypärä on luonteva osa pyöräilyvarustusta: Kaisalla kypärä voi unohtua kauppaankin päähän ja Matti taas kokee, että kypärättä pyöräilystä puuttuisi jotain. Toinen Matti muistelee ikimuistoista pyörämatkaa 80-luvulla ja Teakin pyöräilee nykyään enemmän hupilinjalla. Dorrit kertoo mieleen painuneesta ensimmäisestä pyörästään.

Ihania, tavallisia tarinoita siis. Millaisen tarinan sinä kertoisit? Mikä on saanut sinut käyttämään kypärää?